{"id":3042,"date":"2018-10-03T14:39:18","date_gmt":"2018-10-03T11:39:18","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=3042"},"modified":"2018-10-04T09:18:38","modified_gmt":"2018-10-04T06:18:38","slug":"pojat-historian-hamarassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/pojat-historian-hamarassa\/","title":{"rendered":"Pojat historian h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"
\"\"

(Kuva: Pixabay)<\/p><\/div>\n

Pojat kaipaavat kuuntelevaa korvaa, huomiota, ymm\u00e4rryst\u00e4 ja hyvi\u00e4 esikuvia. N\u00e4ihin tarpeisiin vastaavat niin parhaillaan joukkorahoitusta ker\u00e4\u00e4v\u00e4 Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille) -kirja (Into-kustannus) kuin V\u00e4est\u00f6liiton ja Weecos.com:n Kuule mua! -kampanja<\/a>. Yhteiskunnassa tunnutaan olevan havahduttu siihen, ett\u00e4 pojat tarvitsevat huomiotamme. Historiantutkimuksen ja erityisesti sukupuolihistorian piiriss\u00e4 pojat ovat kuitenkin edelleen j\u00e4\u00e4neet v\u00e4h\u00e4lle huomiolle.<\/p>\n

Sukupuolihistorian ja naishistorian tutkimuksesta on tullut Suomessa ja Pohjoismaissa historiantutkimuksen valtavirtaa. T\u00e4m\u00e4 on tapahtunut hyvin nopeasti, sill\u00e4 viel\u00e4 1980-luvulla historiaa sukupuol(t)en n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkastelleet tutkijat olivat v\u00e4hemmist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Sukupuolihistoriantutkijat ovatkin tehneet hartiavoimin t\u00f6it\u00e4 hankkiakseen tutkimussuuntaukselle sen aseman, joka sill\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n on. Sukupuolihistoria kattaa katsantokannat kaikkien sukupuolten n\u00e4k\u00f6kulmista, mutta usein se edelleen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoittaa aikuisten naisten historian tutkimista. T\u00e4ll\u00f6in marginaaliin j\u00e4\u00e4v\u00e4t niin tyt\u00f6t, pojat, miehet kuin muunsukupuoliset henkil\u00f6t.<\/p>\n

Esimerkiksi kes\u00e4kuussa 2018 j\u00e4rjestetyill\u00e4 pohjoismaisilla sukupuolihistoriantutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4<\/a> olivat muunsukupuolisia, tytt\u00f6j\u00e4, poikia tai miehi\u00e4 k\u00e4sittelevi\u00e4 papereita v\u00e4h\u00e4n suurimman osan esitelmist\u00e4 keskittyess\u00e4 naisten historiaan. Suomessa toimii kuitenkin Suomen miestutkimuksen seura, joka j\u00e4rjesti VI valtakunnalliset miestutkimuksen p\u00e4iv\u00e4t<\/a> Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 elokuussa 2018. P\u00e4iville osallistui my\u00f6s historiantutkijoita ja heid\u00e4n esitelm\u00e4ns\u00e4 keskittyiv\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa aikuisiin miehiin. Pojista esitelm\u00f6iv\u00e4t t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin harvat. N\u00e4ytt\u00e4isi my\u00f6s silt\u00e4, ett\u00e4 marraskuussa j\u00e4rjestett\u00e4vill\u00e4 Sukupuolentutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4<\/a> miehiin ja poikiin liittyv\u00e4t esitelm\u00e4t ovat j\u00e4lleen v\u00e4hemmist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

\"\"

Poika ja tytt\u00f6 puhaltavat kuplia, Cornelis Henricus van Meurs after Netscher, 1720-1730 (Kuva: Rijksmuseum, Amsterdam)<\/p><\/div>\n

T\u00e4m\u00e4 on varsin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, olivathan naiset pimennossa historiantutkimuksen kohteina l\u00e4hes 1900-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeiseen aikaan asti ja edelleen naisten historiassa on valtavasti tutkittavaa. Samaan aikaan naishistorian kanssa on kuitenkin kehittynyt mieshistoriallinen tutkimus. Kyseess\u00e4 on ala, joka tarkastelee miesten historiaa nimenomaan sukupuolen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tarkoituksena ei ole nostaa esiin j\u00e4lleen kerran historian suurmiehi\u00e4 kuten on tehty niin kauan kuin historiaa on kirjoitettu, vaan perehty\u00e4 siihen, miten sukupuoli vaikutti erilaisissa sosiaalisissa ja kulttuurisissa olosuhteissa el\u00e4neiden miesten el\u00e4m\u00e4\u00e4n mennein\u00e4 aikoina.<\/p>\n

Useat miestenhistoriantutkijat ovat tarkastelleet erilaisia maskuliinisuuksia ja niiden rakentumista sek\u00e4 n\u00e4iden maskuliinisuuksien hierarkkisuutta. Historioitsijat ovat kommentoineet ja soveltaneet australialaisen sosiologin Raewyn Connellin teoriaa hiearkkisesta maskuliinisuudesta. T\u00e4ll\u00f6in on usein tarkasteltu sit\u00e4, millaisia maskuliinisuuksia menneisyyden yhteiskunnissa on tuotettu ja miten n\u00e4it\u00e4 maskuliinisuuksia on haastettu. T\u00e4ll\u00f6in tarkastelun kohteena ovat olleet esimerkiksi armeija, hallintokoneistot ja yliopistot, jotka ovat olleet l\u00e4hes yksinomaan miesten toiminta-areenoita.<\/p>\n

Connellin teorian hy\u00f6dynt\u00e4neit\u00e4 tutkimuksia on kuitenkin kritisoitu siit\u00e4, ett\u00e4 teoria luo liian staattisen kuvan patriarkaalisesta yhteiskunnasta. Maskuliinisuuksia ja hierarkkisia organisaatioita tarkasteltaessa on usein my\u00f6s unohdettu miesten arkinen el\u00e4m\u00e4. Naishistoriassa on jo pitk\u00e4\u00e4n tarkasteltu naisten erilaista toimijuutta menneisyydess\u00e4, sit\u00e4 mit\u00e4 mahdollisuuksia heill\u00e4 oli vaikuttaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja toimia osana yhteis\u00f6j\u00e4\u00e4n sek\u00e4 perheit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Samat n\u00e4k\u00f6kulmat tulisi ulottaa my\u00f6s miesten historian tutkimiseen, sill\u00e4 vaikka patriarkaalisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 mies on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti valtion ja perheen p\u00e4\u00e4, eiv\u00e4t miehet suinkaan el\u00e4neet koko el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa, eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki saavuttaneet t\u00e4llaista m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4 asemaa elinaikanaan, vaan eliv\u00e4t samanlaisessa alisteisessa asemassa suhteessa yhteis\u00f6ns\u00e4 j\u00e4seniin \u2013 my\u00f6s naisiin \u2013 kuin naisetkin. Esimerkki t\u00e4llaisessa asemassa el\u00e4neist\u00e4 miehist\u00e4 olivat lapsuutta ja teinivuosiaan el\u00e4neet pojat.<\/p>\n

\"\"

Pienen pojan muotokuva, Jacob Willemsz. Delff (I), 1588 (Kuva: Rijksmuseum, Amsterdam)<\/p><\/div>\n

Suomalaisista tutkijoista lapsuuden historiasta ovat kirjoittaneet muun muassa Marjatta Rahikainen ja Jenni Kuuliala sek\u00e4 Sari Katajala-Peltomaa ja Ville Vuolanto teoksessaan Lapsuus ja arki antiikissa ja keskiajalla<\/em> (Gaudeamus 2013). Poikien historiaa on kuitenkin tutkittu Suomessa v\u00e4h\u00e4n. Koulutuksen historiaa ja erityisesti aatelia koskevassa tutkimuksessa teemaa on sivuttu, mutta n\u00e4iss\u00e4k\u00e4\u00e4n teoksissa ei ole juuri keskitytty nimenomaan poikien el\u00e4m\u00e4\u00e4n poikina. Olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkastella millaisia reunaehtoja poikien el\u00e4m\u00e4lle on menneisyydess\u00e4 asetettu ja esimerkiksi sit\u00e4, mik\u00e4 katsottiin poikien kohdalla hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ksi k\u00e4yt\u00f6kseksi.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 ilmestyi ensimm\u00e4inen suomalainen poikatutkimusta esittelev\u00e4 kokoomateos Poikatutkimus<\/em> (Vastapaino 2018). Teoksessa Ilana Aalto, Lauri Julkunen ja Timo Harrikari tarkastelevat poikien historiaa 1900-luvulla. T\u00e4t\u00e4 varhemmat ajat loistavat teoksessa harmillisesti poissaolollaan todenn\u00e4k\u00f6isesti siksi, ett\u00e4 suomalaiset historioitsijat eiv\u00e4t ole viel\u00e4 tarttuneet aiheeseen. Olisikin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 perehty\u00e4 siihen, mist\u00e4 nousevat ne mallit, jotka t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 koetaan pojille sopiviksi tavoiksi k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4. Mediassa<\/a> on tuotu esiin, kuinka edelleen ajattelemme, ett\u00e4 koska pojat ovat poikia, heid\u00e4n olemiseensa kuuluu tietty fyysisyys ja voiman k\u00e4ytt\u00f6, rationaalisuus tunteellisuuden sijaan. \u00a0Voisiko menneisyydest\u00e4 l\u00f6yty\u00e4 toisenlaisia malleja poikana el\u00e4miselle? Olisi aika nostaa pojat historian h\u00e4m\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja tarkastella my\u00f6s heid\u00e4n historiaansa pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mari V\u00e4lim\u00e4ki
\nyliopisto-opettaja (ma.) ja tohtorikoulutettava, joka tutkii nuorten, Turussa 1600-luvulla el\u00e4neiden miesten historiaa<\/p>\n

* Teksti\u00e4 muokattu 3.10.2018 klo 15.34: lis\u00e4tty Jenni Kuulialan nimi toiseksi viimeiseen tekstikappaleeseen.
\n* Teksti\u00e4 muokattu 4.10.2018 klo 9.15: lis\u00e4tty maininta Miestutkimusp\u00e4ivist\u00e4.
\n<\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pojat kaipaavat kuuntelevaa korvaa, huomiota, ymm\u00e4rryst\u00e4 ja hyvi\u00e4 esikuvia. N\u00e4ihin tarpeisiin vastaavat niin parhaillaan joukkorahoitusta ker\u00e4\u00e4v\u00e4 Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille) -kirja (Into-kustannus) kuin V\u00e4est\u00f6liiton ja Weecos.com:n Kuule mua! -kampanja. Yhteiskunnassa tunnutaan olevan havahduttu siihen, ett\u00e4 pojat tarvitsevat huomiotamme. Historiantutkimuksen ja erityisesti sukupuolihistorian piiriss\u00e4 pojat ovat kuitenkin edelleen j\u00e4\u00e4neet v\u00e4h\u00e4lle huomiolle. Sukupuolihistorian ja naishistorian tutkimuksesta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1036,"featured_media":3045,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[735,738],"class_list":{"0":"post-3042","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-poikatutkimus","10":"tag-sukupuolihistoria","11":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3042","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1036"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3042"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3042\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3084,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3042\/revisions\/3084"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3045"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3042"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3042"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3042"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}