{"id":3090,"date":"2018-10-16T09:56:59","date_gmt":"2018-10-16T06:56:59","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=3090"},"modified":"2018-10-16T09:56:59","modified_gmt":"2018-10-16T06:56:59","slug":"sarkaa-kynnettavaksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/sarkaa-kynnettavaksi\/","title":{"rendered":"Sarkaa kynnett\u00e4v\u00e4ksi"},"content":{"rendered":"

Suomen kieless\u00e4 monet jokap\u00e4iv\u00e4iset sanonnat ja kielikuvat juontavat juurensa maatalouteen. Lukijat todenn\u00e4k\u00f6isesti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tarkoitukseni, jos kerron, ett\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6ss\u00e4ni riitt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 sarkaa kynnett\u00e4v\u00e4ksi. Muutama viikko sitten sain vaihtelua kuvainnolliseen kynt\u00e4miseeni, kun p\u00e4\u00e4sin kokeilemaan konkreettista kynt\u00e4mist\u00e4 hevosvetoisella auralla. Oli havainnollista kokeilla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tehd\u00e4 sit\u00e4, mik\u00e4 oli arkea tutkimukseni kohteena oleville ihmisille. Minulla oli aivan t\u00e4ysi ty\u00f6 yritt\u00e4\u00e4 ohjata aura kulkemaan suoraan sopivalla et\u00e4isyydell\u00e4 vaosta ja oikeassa syvyydess\u00e4. Hevosen ohjastamisesta huolehti toinen henkil\u00f6, ei minusta siihen olisi ollutkaan. Pellon laidalla katsojat laskeskelivat, kuinka monta kymment\u00e4 kilometri\u00e4 kynt\u00e4j\u00e4 tulee k\u00e4velleeksi auran per\u00e4ss\u00e4 saadakseen hehtaarin kynnetyksi, ja min\u00e4 mietin ett\u00e4 sekin viel\u00e4!<\/p>\n

Kun tutkin perinteist\u00e4 maataloutta ja sen muutoksia p\u00e4\u00e4asiassa kirjallisten l\u00e4hteiden perusteella, joudun miettim\u00e4\u00e4n, kuinka hyvin ymm\u00e4rr\u00e4n maatalouden harjoittamiseen tuolloin vaikuttaneita tekij\u00f6it\u00e4. Kirjallisten l\u00e4hteiden avullakin ty\u00f6t\u00e4 voi konkretisoida esimerkiksi tiedoilla tietyn ty\u00f6vaiheen vaatimasta ty\u00f6ajasta. L\u00e4hemm\u00e4s k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 p\u00e4\u00e4see tutkimalla museoiden kokoelmissa s\u00e4ilyneit\u00e4 ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4. L\u00e4himm\u00e4s ty\u00f6n vaatimuksia p\u00e4\u00e4see tekem\u00e4ll\u00e4 itse. Kokemuksellinen tieto on luonteeltaan hyvin erilaista kuin kirjallisiin l\u00e4hteisiin perustuva tieto, ja sit\u00e4 voi olla vaikea kuvata sanallisesti. Kuitenkin ty\u00f6h\u00f6n liittyv\u00e4 kokemus saattaa tuottaa oivalluksen ty\u00f6n luonteesta, jota ei voi saada mill\u00e4\u00e4n muulla tavalla.<\/p>\n

\"\"

Kirjoittajalle aukesi mahdollisuus kokeilla hevoskynt\u00f6\u00e4 ty\u00f6hevostapahtumassa syyskuussa Suomen maatalousmuseo Saran n\u00e4ytepellolla. Kuva: Jouko Pukki<\/p><\/div>\n

Maatalouden historiassa kynt\u00e4minen ei ole ollut vain ty\u00f6t\u00e4, sill\u00e4 maan muokkaamiseen k\u00e4ytetty tekniikka on omalta osaltaan m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt maatalouden harjoittamisen rajat. Mahdollisuudet muokata maata vaikuttivat esimerkiksi siihen, mit\u00e4 viljelymenetelmi\u00e4 voitiin ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Suomen pohjoiseen sijaintiin liitet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 lyhyt kasvukausi, mutta samasta syyst\u00e4 Suomessa on lyhyt maanmuokkauskausi. Erityisesti perinteisen maatalouden aikakaudella viljelymenetelm\u00e4t ja viljelyskasvit piti valita niin, ett\u00e4 tarvittava maanmuokkaus ehdittiin tehd\u00e4.<\/p>\n

Maanmuokkauksen tarpeiden vuoksi esimerkiksi rukiin viljelyyn aiottu peltoala t\u00e4ytyi kesannoida ennen rukiin kylv\u00f6\u00e4. Maata ei olisi ehtinyt muokata loppukes\u00e4st\u00e4 kylvett\u00e4v\u00e4\u00e4 ruista varten, jos se olisi kasvanut satoa samana kes\u00e4n\u00e4. Kev\u00e4tviljoja varten maa kynnettiin syksyll\u00e4 sadonkorjuun j\u00e4lkeen, jolloin routa teki talven aikana ty\u00f6t\u00e4 viljelij\u00e4n eduksi ja kev\u00e4tkylv\u00f6t p\u00e4\u00e4stiin aloittamaan ajoissa. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ryhdyttiin my\u00f6s kynt\u00e4m\u00e4\u00e4n kesannolle j\u00e4tetty\u00e4 tulevaa ruismaata. Ensimm\u00e4isen kynn\u00f6n tarkoitus oli k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 maa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin se ajan auroilla oli mahdollista. My\u00f6hemmin kes\u00e4ll\u00e4 kesanto kynnettiin viel\u00e4 kahteen kertaa, sill\u00e4 ahkeralla muokkauksella rikkaruohot pysyiv\u00e4t aisoissa.<\/p>\n

Suosikkil\u00e4hteisiini kuuluvat Ephraim Careniuksen 1700-luvulla kirjoittamat kuvaukset kynt\u00e4misest\u00e4 niin sanotulla Huittisten auralla. H\u00e4n kirjoitti siit\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran Huittisten pit\u00e4j\u00e4nkuvauksessa ja uudestaan Suomen Talousseuralle kirjoittamassaan loimaalaisten peltoty\u00f6kalujen kuvauksessa. Mit\u00e4 tarkemmin kuvauksia lukee ja piirroksia tarkastelee, sit\u00e4 harkitummalta ja paikallisiin oloihin jalostetulta aura ja sen k\u00e4ytt\u00f6 vaikuttavat.<\/p>\n

\"\"

Huittisten pit\u00e4j\u00e4nkuvauksessa Ephraim Carenius esitteli paikallisia peltoty\u00f6kaluja tekstin lis\u00e4ksi ku-vin. Kuvassa Huittisten aura (Fig 1) on ensimm\u00e4isen kynn\u00f6n kokoonpanossa, mutta piirroksessa ruo-tinrauta kiinnittyy auraan v\u00e4\u00e4rin.<\/p><\/div>\n

Aurassa oli muun muassa kynt\u00f6syvyyden s\u00e4\u00e4t\u00f6mahdollisuus ja erillinen maan k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 auttava rautaosa, jota k\u00e4ytettiin vain ensimm\u00e4isess\u00e4 kynn\u00f6ss\u00e4. Kynt\u00e4j\u00e4\u00e4 Carenius muistuttaa esimerkiksi oikeasta kynt\u00f6viilun leveydest\u00e4: \u201dLeve\u00e4 viilu ei k\u00e4y, vaan \u00be vantaan leveydest\u00e4 on oikea leveys viilulle ja aina s\u00e4\u00e4nt\u00f6 kynt\u00e4j\u00e4lle, jos pellon pohja pit\u00e4\u00e4 leikata tasaisesti ja viilun tulla hyvin k\u00e4\u00e4nnetyksi<\/em>.\u201d<\/p>\n

Kun olin irrottanut otteeni auran kurjesta, syd\u00e4n hakkasi kuin urheilusuorituksen j\u00e4lkeen. Pulssin tasaannuttua ensimm\u00e4inen ajatus oli: haluan kynt\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4! Kuinka hienoa olisikaan oppia oikeasti hallitsemaan aura ja mielell\u00e4\u00e4n my\u00f6s hevonen. Ja kun pikkusormi on annettu, niin siin\u00e4h\u00e4n menee koko k\u00e4si. Seuraavaksi pit\u00e4isi siirty\u00e4 varhaisempien auramallien k\u00e4yt\u00f6n opetteluun ja jossain vaiheessa hevonenkin pit\u00e4isi vaihtaa h\u00e4rk\u00e4pariin. Taitaa olla taas yksi el\u00e4m\u00e4n mittainen projekti edess\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kirsi Laine
\nKirjoittaja tutkii perinteist\u00e4 maataloutta ja on ajautumassa vanhojen ty\u00f6tapojen harrastajaksi<\/p>\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen kieless\u00e4 monet jokap\u00e4iv\u00e4iset sanonnat ja kielikuvat juontavat juurensa maatalouteen. Lukijat todenn\u00e4k\u00f6isesti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tarkoitukseni, jos kerron, ett\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6ss\u00e4ni riitt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 sarkaa kynnett\u00e4v\u00e4ksi. Muutama viikko sitten sain vaihtelua kuvainnolliseen kynt\u00e4miseeni, kun p\u00e4\u00e4sin kokeilemaan konkreettista kynt\u00e4mist\u00e4 hevosvetoisella auralla. Oli havainnollista kokeilla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tehd\u00e4 sit\u00e4, mik\u00e4 oli arkea tutkimukseni kohteena oleville ihmisille. Minulla oli aivan t\u00e4ysi ty\u00f6 yritt\u00e4\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":2521,"featured_media":3099,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[165,741,363,744],"class_list":{"0":"post-3090","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-1700-luku","9":"tag-kokemuksellinen-historia","10":"tag-maatalous","11":"tag-tekniikan-historia","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3090","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2521"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3090"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3090\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3108,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3090\/revisions\/3108"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3099"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3090"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3090"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3090"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}