{"id":3113,"date":"2018-10-18T15:56:41","date_gmt":"2018-10-18T12:56:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=3113"},"modified":"2018-10-18T22:18:34","modified_gmt":"2018-10-18T19:18:34","slug":"filmi-merkitsee-paljon-propagandamme-aseena-kun-elokuvavaki-lahti-talvisotaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/filmi-merkitsee-paljon-propagandamme-aseena-kun-elokuvavaki-lahti-talvisotaan\/","title":{"rendered":"\u201dFilmi merkitsee paljon propagandamme aseena\u201d – kun elokuvav\u00e4ki l\u00e4hti talvisotaan"},"content":{"rendered":"

Suomen vaiheet toisessa maailmansodassa ovat innoittaneet valtavasti historiantutkimusta. Kiinnostuksesta huolimatta sotavuosien k\u00e4sittely on tapahtunut pitk\u00e4lti kirjallisten l\u00e4hteiden varassa. Muun muassa valokuvat ja elokuvat ovat pitk\u00e4\u00e4n olleet aiheen k\u00e4sittelylle l\u00e4hinn\u00e4 oheiskuvitusta. Tilanne on muuttumassa vasta hiljalleen. Suomessa esimerkiksi Olli Kleemola ja Marika Honkaniemi ovat perehtyneet suomalaisten sotaponnistuksiin tutkimalla valokuvia.<\/p>\n

Elokuva-alan n\u00e4k\u00f6kulmasta talvisotaa ei ole tutkittu, sill\u00e4 marraskuusta 1939 maaliskuuhun 1940 k\u00e4yty sota keskeytti pitkien elokuvien tuotannon. Lyhytelokuvien tuotanto ei kuitenkaan seisahtunut. Sodassa suomalaisten vaiheita seurasi kaksi uutisfilmisarjaa, Suomi-Filmin uutiskuvia<\/em> ja Puolustusvoimain uutiskatsaus<\/em>. Niit\u00e4 tuottivat nimiens\u00e4 mukaisesti Suomen puolustusvoimat ja toinen maan johtavista elokuvayhti\u00f6ist\u00e4, Suomi-Filmi.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Suomalainen sotilas Suomi-Filmin uutisfilmiss\u00e4. Filmin \u00e4\u00e4niraidalle on lis\u00e4tty tulitusta antamaan vaikutelma, ett\u00e4 se on kuvattu taistelutilanteessa. Kohtauksessa kuvatut sotilaat eiv\u00e4t kuitenkaan todellisuudessa ammu. (Kuva: Suomi-Filmin uuiskuvia 2\/1940, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto KAVI, Elonet-tietokanta.)<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Pitkien elokuvien edell\u00e4 elokuvateattereissa esitetyt uutisfilmit olivat er\u00e4\u00e4nlainen esiaste nykyisille tv-uutisille. Selostettu uutisfilmi oli aikansa ainoa keino, joka ihmisill\u00e4 oli n\u00e4hd\u00e4 omin silmin liikkuvaa kuvaa ajankohtaisista tapahtumista. Talvisodan rintamatapahtumien kuvaamiselle oli kysynt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 sodan aikana tiedonkulku rajoittui ja huhut valtasivat alaa. Suomi-Filmin tuotantop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Risto Orko arvioikin yhti\u00f6ns\u00e4 toimintaa seuraavasti Seura<\/em>-lehdelle helmikuussa 1940:<\/p>\n

\u201dValokuva ja painettu sana vakuuttavat, mutta filmi esitt\u00e4\u00e4 koko totuuden aidoimpana ja todistusvoimaisimpana. Filmi merkitsee paljon propagandamme aseena.\u201d<\/em> [Termi \u2019propaganda\u2019 oli aikanaan neutraalihko synonyymi tiedottamiselle. Sanan negatiivinen merkitys syntyi vasta toisen maailmansodan my\u00f6t\u00e4.]<\/p>\n

Liikkuvan kuvan vaikutusvoima kiehtoi elokuvayhti\u00f6iden ohella ajan valtioita. Esimerkiksi Neuvostoliitto, Saksa ja Iso-Britannia aloittivat toisen maailmansodan aikana valtiollisten uutiskatsausten tuotannon. Talvisodan filmaamisessa etualalle ei kuitenkaan ehtinyt valtiovalta vaan alan yhti\u00f6 Suomi-Filmi, jolla oli kuvaustoimintaan vaadittava osaaminen ja kalusto. Yksityinen toimija vastasikin p\u00e4\u00e4osasta talvisodan filmituotantoa: se julkaisi sodan yhteydess\u00e4 per\u00e4ti 27 filmi\u00e4, puolustusvoimat vain 10.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

\u201dVihollisen suuria joukkoja vastaan toimivat suomalaiset pienempiin sissijoukkoihin jakaantuneina tehden kymmenien kilometrien pituisia h\u00e4vitysretki\u00e4 vihollisen miehitt\u00e4mille alueille\u201d, kertoo Suomi-Filmin selostaja. Hetke\u00e4 my\u00f6hemmin sotilaat heitt\u00e4ytyv\u00e4t maahan kuin vihollista t\u00e4hyst\u00e4en. Rintaman v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4 he silti tuskin ovat. Kookkaalla kalustolla taistelutilanteen taltiointi olisi ollut hengenvaarallista niin kuvaajalle kuin sotilaalle. (Kuva: Suomi-Filmin uutiskuvia 9\/1939, KAVI, Elonet.)<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Suomi-Filmin into sotatapahtumien filmaamiseen oli luontevaa. Yhti\u00f6n johto halusi osaltaan rakentaa nuoren valtion kansallista identiteetti\u00e4. Valkokankaalla se tapahtui esimerkiksi historiallisten suurtuotantojen muodossa. Lis\u00e4ksi yhti\u00f6 oli aikonut valmistaa uutisfilmej\u00e4 Helsinkiin kes\u00e4ksi 1940 my\u00f6nnetyist\u00e4 olympialaisista. Niit\u00e4 varten se oli hankkinut uutta kalustoa ja kouluttanut v\u00e4ke\u00e4\u00e4n. Suomi-Filmill\u00e4 oli siis erinomainen valmius sodan kuvaamiseen \u2013 toisin kuin puolustusvoimilla, joka toden teolla viritti tiedotusta vasta sodan l\u00e4hestyess\u00e4.<\/p>\n

M\u00e4\u00e4r\u00e4n ohella ammattilaiset kunnostautuivat materiaalin n\u00e4ytt\u00e4vyydess\u00e4. Molemmat valmistajat veiv\u00e4t katsojan taistelupaikoille, mutta vasta taistelun p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen. Sotatantereella hangessa tarpominen olisi luonnollisesti tarkoittanut kuvaajalle kuolemantuomiota, joten katsaukset kertovat suomalaisten voitokkuudesta esittelem\u00e4ll\u00e4 esimerkiksi sotasaalista. Vaihtoehtoisesti kamera esittelee sotatoimien runtelemaa maastoa.<\/p>\n

Elokuvav\u00e4ki tosin p\u00e4\u00e4tti vied\u00e4 sotakuvauksen n\u00e4it\u00e4 konsteja pidemm\u00e4lle. Suomi-Filmi nimitt\u00e4in intoutui taistelukohtauksien selke\u00e4\u00e4n lavastamiseen. Yhti\u00f6n katsauksissa 9\/1939<\/a> ja 2\/1940<\/a> on mukana kohtauksia, joissa pieni ryhm\u00e4 suomalaissotilaita kulkee hangessa ja sy\u00f6ks\u00e4htelee maahan ampuma-asemiin. Selostaja luo vaikutelmaa tilanteiden autenttisuudesta, mutta sotilaiden v\u00e4h\u00e4isyys ja kameran liikkuminen avoimessa maastossa paljastavat lavastuksen. Samoissa uutisfilmeiss\u00e4 suomalaissotilaat my\u00f6s poseeraavat kameralle aseineen. Henkil\u00f6t ovat ampuvinaan, ja \u00e4\u00e4niraidalle on jopa lis\u00e4tty laukausten \u00e4\u00e4ni\u00e4, mutta esimerkiksi hylsyj\u00e4 aseista ei poistu. Vaikutelmaa suomalaisten taistelumenestyksest\u00e4 haluttiin siis rakentaa elokuvallisin keinoin.<\/p>\n

Taistelukuvaukset eiv\u00e4t toki ole filmien ainoa anti. Lavastetut taistelukuvat ja poseeraukset muodostavat melko pienen osan talvisodan filmimateriaalista. Talvisodan uutiskatsaukset tarjoavat my\u00f6s luonnehdintoja suomalaisjoukoista, kotirintamalla teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 Neuvostoliitosta ja sen armeijasta. Aiheiden luonnehdinta, kuten koko filmien olemassaolo, liittyy suomalaisten sotamoraalin tukemiseen. Taistelulavastukset vahvistavat katsojalle mielikuvaa suomalaissotilaiden taitavuudesta ja menestyksest\u00e4, mist\u00e4 my\u00f6s muut mediat kertoivat. Liiallinen luotto maan sotamenestykseen saattoi tehd\u00e4 Moskovan rauhaan sanelluista aluemenetyksist\u00e4 entist\u00e4kin katkerimpia hyv\u00e4ksy\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"

Kuva hangessa juoksevasta, t\u00e4hyst\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja taloihin rynt\u00e4v\u00e4\u00e4st\u00e4 suomalaisnelikosta t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 Suomussalmen voitosta kertovaa katkelmaa. (Kuva: Suomi-Filmin uutiskuvia 2\/1940, KAVI, Elonet.)<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Suomi-Filmin lavastetut taistelukuvat muistuttavat, ett\u00e4 varsinkin poikkeusoloissa propagandaa ei kannata pel\u00e4t\u00e4 vain valtiollisilta tahoilta. Nykyisten valeuutisten maailmassa propagandaan ja sen tunnistamiseen liittyv\u00e4t teemat ovat polttavan ajankohtaisia. Siit\u00e4 kertoo osaltaan, ett\u00e4 aiemmin t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 Joonas P\u00f6rstin teos Propagandan lumo – Sata vuotta mielten hallintaa<\/em> palkittiin Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla<\/a>. Tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen tarjoamalle l\u00e4hdekritiikille on k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

V\u00e4\u00e4renn\u00f6sten tunnistamistaidoille on tosin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 my\u00f6s historiallisten l\u00e4hteiden \u00e4\u00e4rell\u00e4. Digitoinnin my\u00f6t\u00e4 sodan uutisfilmit, kuten my\u00f6s TK-kuvat, ovat entist\u00e4 laajemmassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 esimerkiksi historiaa k\u00e4sittelevien uutisjuttujen yhteydess\u00e4. Materiaali on hieno aikakapseli menneisyyteen, mutta sen kuvaamien aiheiden autenttisuuteen kannattaa v\u00e4lill\u00e4 suhtautua varauksella. Kleemola ja Honkaniemi ovat eritelleet puolustusvoimien TK-kuvista lavastettuja tilanteita. Vastaavalla tavalla uutisfilmitk\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t ole neutraalia kuvaraitaa menneisyydest\u00e4 vaan aikansa tuotteita, jotka v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t valmistajiensa tavoitteita ja arvoja.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ilkka Hemmil\u00e4
\nKirjoittaja on Suomen historiasta valmistunut filosofian maisteri, jonka pro gradu -tutkielma k\u00e4sitteli talvisodan uutisfilmej\u00e4.<\/p>\n

Teksti perustuu Hemmil\u00e4n pro graduun Valkohangilta valkokankaille. Talvisodan kulun ja osapuolten kuvaaminen suomalaisissa uutisfilmeiss\u00e4 1939\u20131940<\/em>, joka on luettavissa t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen vaiheet toisessa maailmansodassa ovat innoittaneet valtavasti historiantutkimusta. Kiinnostuksesta huolimatta sotavuosien k\u00e4sittely on tapahtunut pitk\u00e4lti kirjallisten l\u00e4hteiden varassa. Muun muassa valokuvat ja elokuvat ovat pitk\u00e4\u00e4n olleet aiheen k\u00e4sittelylle l\u00e4hinn\u00e4 oheiskuvitusta. Tilanne on muuttumassa vasta hiljalleen. Suomessa esimerkiksi Olli Kleemola ja Marika Honkaniemi ovat perehtyneet suomalaisten sotaponnistuksiin tutkimalla valokuvia. Elokuva-alan n\u00e4k\u00f6kulmasta talvisotaa ei ole tutkittu, sill\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1036,"featured_media":3134,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[746,749,752,755,758,761],"class_list":{"0":"post-3113","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-elokuva","9":"tag-propaganda","10":"tag-puolustusvoimat","11":"tag-suomi-filmi","12":"tag-talvisota","13":"tag-uutisfilmit","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3113","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1036"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3113"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3113\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3143,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3113\/revisions\/3143"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3134"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3113"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3113"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3113"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}