{"id":3155,"date":"2018-11-09T09:59:59","date_gmt":"2018-11-09T07:59:59","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=3155"},"modified":"2018-11-09T09:59:59","modified_gmt":"2018-11-09T07:59:59","slug":"liput-salkoihin-isan-kunniaksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/liput-salkoihin-isan-kunniaksi\/","title":{"rendered":"Liput salkoihin is\u00e4n kunniaksi"},"content":{"rendered":"

Takapihan terassilla loistaa illan pimetess\u00e4 yksin\u00e4inen kynttil\u00e4lyhty. Sen kynttil\u00e4\u00e4 ei kuitenkaan ole sytytetty kunnioittamaan pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vietetty\u00e4 kirkollista pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Sen sijaan se valaisee kurpitsan kylkeen kaiverretut irvist\u00e4v\u00e4t kasvot, jotka muistuttavat meit\u00e4 vuotuisten pyh\u00e4p\u00e4ivien muuttumisesta Halloweenin kaltaisiksi kaupallisiksi karnevaaleiksi.<\/p>\n

Seuraavana kalenterissa on vuorossa is\u00e4np\u00e4iv\u00e4, jota t\u00e4n\u00e4 vuonna juhlistetaan 11. marraskuuta. Monen muun nykyisen juhlan tapaan, my\u00f6s is\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n juuret juontavat Yhdysvaltoihin. Kaikki sai alkunsa vuonna 1909, kun \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4saarnaa kirkossa kuunnellut Sonora Smart Dodd ehdotti, ett\u00e4 my\u00f6s isien kunniaksi olisi j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 oma muistop\u00e4iv\u00e4ns\u00e4. Idea ehdotukselle kumpusi h\u00e4nen omasta perheest\u00e4\u00e4n, jossa heid\u00e4n is\u00e4ns\u00e4 oli leskeksi j\u00e4\u00e4ty\u00e4\u00e4n kasvattanut perheen seitsem\u00e4n lasta. Seurakunnan pappi innostui asiasta ja n\u00e4in Spokanessa juhlittiin ensimm\u00e4ist\u00e4 is\u00e4inp\u00e4iv\u00e4\u00e4 vuoden 1909 kes\u00e4kuun kolmantena sunnuntaina, William Jackson Smartin syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n mukaisesti.<\/p>\n

Washingtonista is\u00e4np\u00e4iv\u00e4n juhlinta levisi hiljalleen my\u00f6s muihin osavaltioihin ja vuonna 1924 Yhdysvaltojen silloinen presidentti Calvin Coolidge suositteli sen j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 maan kaikissa osavaltioissa. Lopullisesti juhlap\u00e4iv\u00e4 l\u00f6i itsens\u00e4 l\u00e4pi Yhdysvalloissa vasta suuren laman j\u00e4lkeen, jolloin kaupan edustajat l\u00e4htiv\u00e4t aktiivisesti markkinoimaan is\u00e4np\u00e4iv\u00e4\u00e4 toisena jouluna. Is\u00e4lle tarjottiin muun muassa kravatteja, hattuja, sukkia, tupakkatuotteita sek\u00e4 onnittelukortteja. Is\u00e4np\u00e4iv\u00e4-teemaan limittyi my\u00f6hemmin my\u00f6s poliittisia piirteit\u00e4. Toisen maailmansodan sytytty\u00e4 sit\u00e4 alettiin markkinoimaan tapana kunnioittaa ja tukea sodassa taistelevia amerikkalaisjoukkoja. Vuonna 1972 Richard Nixon otti is\u00e4np\u00e4iv\u00e4n mukaan omaan presidentinvaalikampanjansa, tehden siit\u00e4 Yhdysvalloissa kansallisen vapaap\u00e4iv\u00e4n.<\/p>\n

\"\"

Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja: V\u00e4in\u00f6 Kannisto.<\/p><\/div>\n

Pohjoismaista is\u00e4np\u00e4iv\u00e4 levisi ensin Ruotsiin, jossa isi\u00e4 juhlittiin ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1932. Suomessa asia tuli ajankohtaiseksi vasta sotien j\u00e4lkeen, jolloin vuonna 1948 perustettu Is\u00e4n P\u00e4iv\u00e4 ry l\u00e4hti aktiivisesti ajamaan is\u00e4np\u00e4iv\u00e4n juhlintaa. Juhlap\u00e4iv\u00e4 sai kuitenkin alusta saakka varsin ristiriitaisen vastaanoton. Muun muassa Suomen kuvalehti kritisoi (SK 27\/11 1948) kovin sanank\u00e4\u00e4ntein is\u00e4np\u00e4iv\u00e4n avointa kaupallisuutta ja paheksui kauppiaiden laskelmoitua rahanahneutta:<\/p>\n

Kerrotaan, ett\u00e4 ajatuksen siitti p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n ruotsinmaalainen tukkukauppias sodanedellisen tavaranrunsauden surkeina vuosina. Hyvin ymm\u00e4rrett\u00e4vist\u00e4 syist\u00e4 \u2019is\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n\u2019 vietto sitten lopetettiin sodan ajaksi, sill\u00e4 v\u00e4h\u00e4 tavarahan meni aivan kiljuen kaupaksi muutenkin. (\u2026) Kun nyt taas tavaraa alkaa olla markkinoilla enemm\u00e4n kuin ostovoima ja normaali menekki pystyv\u00e4t nielem\u00e4\u00e4n, on k\u00e4ynyt tarpeelliseksi eri keinoilla kiihdytt\u00e4\u00e4 menekki\u00e4. Ja niin vedettiin esille \u2019is\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u2019, tuo myyntimiehen nokkeluuden kukkanen ja verenpisara, sill\u00e4 el\u00e4k\u00f6\u00f6n kauppa ja merenkulku.<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Kuvalehti paheksui my\u00f6s is\u00e4np\u00e4iv\u00e4n sijoittamista marraskuun lopulle seuraavin sanak\u00e4\u00e4ntein:<\/p>\n

\u2019P\u00e4iv\u00e4\u2019 sijoitettiin viel\u00e4 niin, ett\u00e4 se olisi omiaan pirist\u00e4m\u00e4\u00e4n myynnin kannalta ep\u00e4edullista syksyaikaa, jolloin kansa s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 rahansa joululahjaostoksiin.<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Is\u00e4np\u00e4iv\u00e4n viettoa Suomen kuvalehdess\u00e4 kritisoinut kirjoittaja ei siis vastustanut ajatusta isien kunniaksi vietett\u00e4v\u00e4st\u00e4 juhlap\u00e4iv\u00e4st\u00e4, vaan ainoastaan sen avointa kaupallista luonnetta. T\u00e4m\u00e4n h\u00e4n toi my\u00f6s esille omassa tekstiss\u00e4\u00e4n:<\/p>\n

Jos \u2019is\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n\u2019 tarkoituksena on se, ett\u00e4 is\u00e4 saadaan edes yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuodessa olemaan kotona, silloin on asian l\u00e4mpim\u00e4nkin kannattamisen arvoinen. Jos siis p\u00e4iv\u00e4lle annetaan t\u00e4llainen aatteellisk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen tausta eli tarkoitus, niin olemme t\u00e4ydess\u00e4 hengess\u00e4 mukana tasoittamassa tiet\u00e4 t\u00e4lle t\u00e4rke\u00e4lle, piti sanomani, mit\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4lle p\u00e4iv\u00e4lle, jolle on silloin saatava sen ansaitsema ehdoton menestys.<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Keskustelu is\u00e4np\u00e4iv\u00e4n vietosta katosi Is\u00e4n P\u00e4iv\u00e4 ry:n toiminnan lakkauttamisen my\u00f6t\u00e4 1950-luvulla suomalaisesta lehdist\u00f6st\u00e4. Suomen kuvalehteen asia ilmestyi uudelleen vasta 60-luvun lopulla. Nyt my\u00f6s keskustelun \u00e4\u00e4nenpaino oli muuttunut. Isyydest\u00e4 ja is\u00e4n roolista lasten kasvatuksessa oli tullut polttava puheenaihe, jonka muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliiton toiminnanjohtaja Aarre Uusitalo linjasi Suomen kuvalehden (SK 4\/1969) haastattelussa seuraavasti:<\/p>\n

Nykyisess\u00e4 perhedemokratiassa on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 vanhempien tasavertaisuus kasvattajina. Lapsen kehitys riippuu molemmista vanhemmista, sek\u00e4 is\u00e4st\u00e4 ett\u00e4 \u00e4idist\u00e4. My\u00f6s is\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4, sek\u00e4 pojalle ett\u00e4 tytt\u00e4relle.<\/em><\/p><\/blockquote>\n

T\u00e4st\u00e4 oli viel\u00e4 pitk\u00e4 matka kansalliseksi juhlap\u00e4iv\u00e4ksi. Miesten roolia lasten kasvattajana pohdittiin viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n lehdist\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 televisiossa, jossa muun muassa vuonna 1986 esitettiin Isille suunnattu tietoisku-kampanja Mies 2000<\/a>. Sen tarkoituksena oli saada miehet pohtimaan sit\u00e4, millainen roolimalli he tulisivat olemaan pojilleen vuonna 2000. Is\u00e4n roolista tytt\u00e4rien kasvatuksessa vastaavia kampanjoita ei televisiossa sen sijaan esitetty.<\/p>\n

Is\u00e4np\u00e4iv\u00e4 livahti ilman virallista hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 yliopiston almanakkaan 1970-luvun alussa, mutta virallisesti is\u00e4t saivat oman juhlap\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 almanakassa vasta vuonna 1987. Samalla is\u00e4np\u00e4iv\u00e4n juhlintap\u00e4iv\u00e4ksi vakiintui marraskuun toinen sunnuntai. T\u00e4n\u00e4 vuonna is\u00e4np\u00e4iv\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 py\u00f6re\u00e4t 70 vuotta, mutta virallinen liputusp\u00e4iv\u00e4 se ei edelleenk\u00e4\u00e4n ole.<\/p>\n

Oikein hyv\u00e4\u00e4 is\u00e4np\u00e4iv\u00e4\u00e4 kaikille isille nyt ja tulevaisuudessa \u2013 nostetaan lippu salkoon is\u00e4np\u00e4iv\u00e4n kunniaksi.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Jarkko Keskinen
\nKirjoittaja toimii Suomen historian oppiaineessa yliopistonlehtorina (ma.)<\/p>\n

 <\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 aiheesta:<\/p>\n

Lauri Julkunen: Is\u00e4np\u00e4iv\u00e4: \u201dtuo myyntimiehen nokkeluuden kukkanen ja verenpisara\u201d<\/a><\/p>\n

Matti Vilppula: Yksi is\u00e4 monta \u00e4iti\u00e4.<\/a><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Takapihan terassilla loistaa illan pimetess\u00e4 yksin\u00e4inen kynttil\u00e4lyhty. Sen kynttil\u00e4\u00e4 ei kuitenkaan ole sytytetty kunnioittamaan pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vietetty\u00e4 kirkollista pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Sen sijaan se valaisee kurpitsan kylkeen kaiverretut irvist\u00e4v\u00e4t kasvot, jotka muistuttavat meit\u00e4 vuotuisten pyh\u00e4p\u00e4ivien muuttumisesta Halloweenin kaltaisiksi kaupallisiksi karnevaaleiksi. Seuraavana kalenterissa on vuorossa is\u00e4np\u00e4iv\u00e4, jota t\u00e4n\u00e4 vuonna juhlistetaan 11. marraskuuta. Monen muun nykyisen juhlan tapaan, my\u00f6s is\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":3159,"featured_media":3164,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,258],"tags":[767],"class_list":{"0":"post-3155","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-ilmiot","9":"tag-isanpaiva","10":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3155","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3159"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3155"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3155\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3170,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3155\/revisions\/3170"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3164"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3155"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3155"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3155"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}