{"id":3197,"date":"2018-11-22T11:20:58","date_gmt":"2018-11-22T09:20:58","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=3197"},"modified":"2018-11-22T11:20:58","modified_gmt":"2018-11-22T09:20:58","slug":"historiallista-rajanvetoa-laaketieteen-ja-sen-ulkopuolisten-parannusjarjestelmien-valilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/historiallista-rajanvetoa-laaketieteen-ja-sen-ulkopuolisten-parannusjarjestelmien-valilla\/","title":{"rendered":"Historiallista rajanvetoa l\u00e4\u00e4ketieteen ja sen ulkopuolisten parannusj\u00e4rjestelmien v\u00e4lill\u00e4"},"content":{"rendered":"

Kiistely l\u00e4\u00e4ketieteen ulkopuolisten hoitomuotojen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 on taas viime aikoina noussut julkisuuteen vaihtoehtohoitojen s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 koskevan lakialoitteen my\u00f6t\u00e4. Julkisessa keskustelussa l\u00e4\u00e4ketiede ja sen ulkopuoliset hoitomuodot esitet\u00e4\u00e4n toisilleen vastakkaisina \u00e4\u00e4rip\u00e4in\u00e4: oikea- ja v\u00e4\u00e4r\u00e4oppisena parantamisena. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa en pyri ottamaan kantaa siihen, mik\u00e4 on \u201doikeaa\u201d ja mik\u00e4 \u201dv\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4\u201d parantamista. Sen sijaan pyrin historiallisen n\u00e4k\u00f6kulman kautta kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiota siihen, ett\u00e4 yliopistoissa opetettu l\u00e4\u00e4ketiede ei aina ole automaattisesti ollut ainoa oikea oppi ja kaikkein paras parannusj\u00e4rjestelm\u00e4, vaan jako oikea- ja v\u00e4\u00e4r\u00e4oppiseen on sosiaalisesti rakentunut ja riippuvainen siit\u00e4, mitk\u00e4 ajattelumallit kulloinkin ovat olleet yleisesti hyv\u00e4ksyttyj\u00e4.<\/p>\n

Nykyinen n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva biol\u00e4\u00e4ketiede ei itse asiassa ole kovin vanha parannusj\u00e4rjestelm\u00e4, vaan sen juuret ulottuvat l\u00e4nsimaissa 1800-luvun alkupuolelle, jolloin luonnontieteiden alalla tapahtunut kehitys johti uudenlaiseen k\u00e4sitykseen sairaudesta tietyn elimen, kudoksen tai solun h\u00e4iri\u00f6tilana. Uusi sairausk\u00e4sitys poikkesi t\u00e4ysin vanhasta, antiikin ajoista asti jatkuneesta hippokraattisesta l\u00e4\u00e4ketieteen traditiosta, jossa terveys ymm\u00e4rrettiin ruumiin tasapainotilaksi, johon saattoi omilla el\u00e4m\u00e4ntapavalinnoillaan vaikuttaa.<\/p>\n

Aluksi uusi sairausk\u00e4sitys ei suinkaan vakuuttanut kaikkia yliopistoissa koulutettuja l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4. Moni l\u00e4\u00e4k\u00e4ri vastusti esimerkiksi bakteeriteoriaa siksi, ett\u00e4 ulkoap\u00e4in hy\u00f6kk\u00e4\u00e4vien taudinaiheuttajien my\u00f6t\u00e4 ihminen itse ei en\u00e4\u00e4 ollut vastuussa omasta terveydentilastaan, jota antiikin ajoista l\u00e4htien oli pyritty s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntapavalinnoilla. Bakteeriteorian vastustamisen takana ei ollut siis tyhmyys tai sivistym\u00e4tt\u00f6myys, vaan vanhat sairausk\u00e4sitykset ja yll\u00e4tt\u00e4en my\u00f6s pelko moraalin h\u00f6ltymisest\u00e4.<\/p>\n

Ennen uutta luonnontieteellist\u00e4 sairausk\u00e4sityst\u00e4 l\u00e4\u00e4ketiede oli ollut hajanainen kokonaisuus, jossa erilaiset koulukunnat olivat kilpailleet kesken\u00e4\u00e4n. Parannuskyvylt\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4ketiede ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut muita parantajaryhmi\u00e4, kuten kansanparantajia tai patenttil\u00e4\u00e4kekauppiaita, parempi. Viimeist\u00e4\u00e4n 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 kuitenkin uusi, nykytermein biomedisiininen paradigma, alkoi tieteellisten l\u00e4pimurtojensa ansiosta voittaa kilpailevia koulukuntia sek\u00e4 saavuttaa laajaa yhteiskunnallista hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4, jolloin kaikki muut parannussuuntaukset ja koulukunnat, jotka eiv\u00e4t sit\u00e4 hyv\u00e4ksyneet, m\u00e4\u00e4riteltiin harhaopeiksi ja marginalisoitiin \u201doikeaoppisen\u201d l\u00e4\u00e4ketieteen ulkopuolelle.<\/p>\n

Oikeaoppinen\u2013harhaoppinen -dikotomia ei syntynyt kuitenkaan itsest\u00e4\u00e4n, vaan on tulosta erityisesti l\u00e4\u00e4k\u00e4rikunnan aktiivisesta kamppailusta oikeaoppisuuden rajojen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseksi, mit\u00e4 on tehty p\u00e4\u00e4asiassa kahdella tavalla: Suurelle yleis\u00f6lle suunnatulla valistuksella oikeaoppisesta terveydenhoidosta ja vaihtoehtol\u00e4\u00e4kinn\u00e4n vaaroista, mik\u00e4 Suomessa alkoi kukoistaa erityisesti 1800\u20131900-luvun vaihteessa, sek\u00e4 pyrkim\u00e4ll\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n suomin keinoin rajoittamaan muiden kuin laillistettujen l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden oikeutta harjoittaa parannustoimintaa, mihin Suomessa jo vuonna 1688 s\u00e4\u00e4detty laki l\u00e4\u00e4k\u00e4rintoimen harjoittamisesta antoi mahdollisuuden.<\/p>\n

\"\"

Kuva: Wellcome images, Wikimedia Commons<\/p><\/div>\n

Olennainen osa l\u00e4\u00e4ketieteen ja sen ulkopuolisten hoitojen v\u00e4list\u00e4 rajanvetoa ovat ne termit, joita l\u00e4\u00e4ketieteen ulkopuolisista hoidoista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Virallisen terveydenhuollon piiriss\u00e4 niist\u00e4 ei haluta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 termi\u00e4 vaihtoehtol\u00e4\u00e4kint\u00e4, koska l\u00e4\u00e4ketieteen n\u00e4k\u00f6kulmasta mik\u00e4\u00e4n sen ulkopuolinen hoitomuoto ei voi olla todellinen vaihtoehto l\u00e4\u00e4ketieteelle. Kuitenkin juuri 1800-luvulla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa alkoi synty\u00e4 uusia parannusliikkeit\u00e4, kuten homeopatia, herbalismi tai vesihoito, jotka itse<\/em> m\u00e4\u00e4ritteliv\u00e4t itsens\u00e4 vaihtoehdoiksi l\u00e4\u00e4ketieteelle ja rakensivat samalla tietoisesti rajaa l\u00e4\u00e4ketieteen ja sen ulkopuolelle j\u00e4\u00e4vien parannussuuntausten v\u00e4lille.<\/p>\n

Uudet parannussuuntaukset halusivat korvata l\u00e4\u00e4ketieteen, joka kaikesta tieteellisest\u00e4 edistyksest\u00e4\u00e4n huolimatta ei viel\u00e4 1800-luvulla pystynyt parantamaan suurtakaan osaa sairauksista, koska hoitomuotoina k\u00e4ytettiin edelleen ikivanhoihin l\u00e4\u00e4ketieteellisiin teorioihin pohjautuvia ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4, tehottomia ja toisinaan jopa hengenvaarallisia ulostus- ja oksetusl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, elohopean ja arsenikin kaltaisia myrkkyj\u00e4 sek\u00e4 suoneniskent\u00e4\u00e4. Aikakautta, jolloin tieteelliset l\u00e4pimurrot eiv\u00e4t viel\u00e4 ulottuneet l\u00e4\u00e4ketieteellisiin hoitoihin, onkin kutsuttu l\u00e4\u00e4ketieteen kriisiksi.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n julkisessa keskustelussa k\u00e4ytetyin termi l\u00e4\u00e4ketieteen ulkopuolisista parannussuuntauksista on uskomushoidot, mill\u00e4 vahvistetaan kuvaa harhaopeista, joilla ei ajatella olevan \u201dtodellista\u201d vaikutusta ruumiiseen, vaan niiden vaikutuksen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n perustuvan yksinomaan uskon parantavaan voimaan eli suggestioon. Samalla termi viittaa my\u00f6s virallisen terveydenhoidon piiriss\u00e4 jo 1800\u20131900-luvun vaihteessa esitettyyn v\u00e4itteeseen, ett\u00e4 syyn\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteen ulkopuolisten hoitomuotojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on ihmisten herkk\u00e4uskoisuus tai opillisen sivistyksen puute, jonka ajateltiin riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 terveysvalistuksella korjautuvan. Toisin kuitenkin k\u00e4vi, sill\u00e4 kaikesta valistuksesta ja koulutustason noususta huolimatta ihmiset yh\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Toisaalta, nimenomaan ihmisen n\u00e4keminen ruumiin ja mielen muodostamana kokonaisuutena ja mielen voiman tietoinen hy\u00f6dynt\u00e4minen parantumisessa on kautta historian ollut yksi l\u00e4\u00e4ketieteen ulkopuolisten parannusliikkeiden suosion syist\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Suvi Rytty
\nKirjoittaja on Suomen historian tohtorikoulutettava ja toimii tutkijana Emil Aaltosen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamassa ja VTT Johanna Nurmen sek\u00e4 YTT Pia Vuolannon johtamassa hankkeessa Terveys, tieto ja asiantuntijuus: vaihtoehtohoitoihin ja rokotteisiin liittyv\u00e4 l\u00e4\u00e4ketiedekriittisyys 1900-luvun alusta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n<\/a><\/p>\n

Kirjallisuutta:
\nBynum, W.F. and Porter, Roy (eds.), 1987: Medical Fringe & Medical Orthodoxy 1750\u20131850. Kent: Croom Helm.
\nCooter, Roger (ed.), 1988: Studies in the History of Alternative Medicine. Oxford: MacMillan.
\nJ\u00fctte, Robert, Ekl\u00f6f, Motzi and Nelson, Marie C. (eds.), 2001: Historical Aspects of Unconventional Medicine. Approaches, Concepts, Case Studies. Sheffield: European Association for the History of Medicine and Health Publications.
\nWootton, David, 2006: Bad Medicine. Doctors Doing Harm Since Hippocrates. Oxford: Oxford University Press.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kiistely l\u00e4\u00e4ketieteen ulkopuolisten hoitomuotojen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 on taas viime aikoina noussut julkisuuteen vaihtoehtohoitojen s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 koskevan lakialoitteen my\u00f6t\u00e4. Julkisessa keskustelussa l\u00e4\u00e4ketiede ja sen ulkopuoliset hoitomuodot esitet\u00e4\u00e4n toisilleen vastakkaisina \u00e4\u00e4rip\u00e4in\u00e4: oikea- ja v\u00e4\u00e4r\u00e4oppisena parantamisena. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa en pyri ottamaan kantaa siihen, mik\u00e4 on \u201doikeaa\u201d ja mik\u00e4 \u201dv\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4\u201d parantamista. Sen sijaan pyrin historiallisen n\u00e4k\u00f6kulman kautta kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiota siihen, ett\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":3161,"featured_media":3200,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[258,63],"tags":[779,261,782],"class_list":["post-3197","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-ilmiot","category-nakokulmia","tag-laaketieteen-historia","tag-luonnonparannus","tag-uskomushoidot","czr-hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3197","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3161"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3197"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3197\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3206,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3197\/revisions\/3206"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3200"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3197"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3197"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3197"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}