{"id":3224,"date":"2018-11-29T09:30:50","date_gmt":"2018-11-29T07:30:50","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=3224"},"modified":"2018-11-29T10:26:29","modified_gmt":"2018-11-29T08:26:29","slug":"musta-kirja-valoisasta-keskiajasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/musta-kirja-valoisasta-keskiajasta\/","title":{"rendered":"Musta kirja valoisasta keskiajasta"},"content":{"rendered":"

Tied\u00e4tk\u00f6 mik\u00e4 on t\u00e4rkein Suomen alueen keskiajasta kertova alkuper\u00e4isl\u00e4hde? Ei se mit\u00e4\u00e4n, ei tied\u00e4 kovin moni muukaan, vaikka sit\u00e4 on yritetty meille selitt\u00e4\u00e4 jo yli 200 vuotta.<\/p>\n

Suomen historian is\u00e4ksi usein mainitulle Turun Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Gabriel Porthanille (1739\u20131804), 1900-luvun alun merkitt\u00e4vimpiin, joskin my\u00f6s kritisoituimpiin, keskiajantutkijoihin kuuluneelle Helsingin yliopiston Suomen historian professori Jalmari Jaakkolalle (1885\u20131964) sek\u00e4 Turun yliopiston kulttuurihistorian professori ja valtionarkistonhoitaja Veikko Litzenille (1933\u20132011) vastaus oli selv\u00e4. Suomen alueen historiaa keskiajalla kuvasi heist\u00e4 parhaiten Turun tuomiokirkon Musta kirja.<\/p>\n

Sukututkijoille ovat tuttuja seurakuntien historiakirjat, joita kutsutaan usein Mustiksi kirjoiksi. Monet ovat kuulleet nykyisten luottorekisterien kaltaisista ammattikuntien mustistakirjoista, joihin velkaa j\u00e4\u00e4neiden nimet voitiin merkit\u00e4 muistiin ja julkaista my\u00f6s muiden tiedoksi. Mustakirja nimitys voidaan liitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s noituuteen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura esimerkiksi on julkaissut kokoelmissaan olevan Tuomas Taittosen 1860-luvulla l\u00f6yt\u00e4m\u00e4n suomalaisia loitsuja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n Mustakirjan.<\/p>\n

Turun tuomiokirkon Musta kirja, Registrum ecclesiae Aboensis, on 1400-luvun j\u00e4lkipuoliskolla laadittu kopiokirja. Se on kokoelma kopioita p\u00e4\u00e4siassa Turun hiippakunnan piispan sek\u00e4 tuomiokirkon ja sen alttareiden omistuksiin ja oikeuksiin liittyvist\u00e4 asiakirjoista. Kopiokirjat olivat tapa hallita kirkon arkistoa. Niiden avulla t\u00e4rkeimmiksi n\u00e4hdyt asiakirjat voitiin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 siten, ett\u00e4 ne olivat helposti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 ja k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Samaan kirjaan voitiin koota niin tuomiokirkon rakentamista, pappien palkkatuloja, porvariston kirkolle tekemi\u00e4 lahjoituksia kuin kirkon tekemi\u00e4 maakauppojakin k\u00e4sittelev\u00e4t asiakirjat.<\/p>\n

\"\"

Kuva: Stockholm, National Archives, A10. Registrum Ecclesie Aboensis (www.codicesfennici.fi).<\/p><\/div>\n

Mustan kirjan syntyvaiheet ja sen tarkka tarkoitus ovat viel\u00e4 osin h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa. Emme tied\u00e4, onko se tarkoitettu jokap\u00e4iv\u00e4iseen kirkon hallintoon vai enemm\u00e4n historiakirjaksi. Kirjan nimen alkuper\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole tiedossa, mutta sen on p\u00e4\u00e4telty viittavan mustiin nahkakansiin. Oli kirjan alkuper\u00e4inen tarkoitus mik\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4, meille se kertoo poikkeuksellisen rikkaasti el\u00e4m\u00e4st\u00e4 keskiaikaisessa Suomessa.<\/p>\n

Musta kirja on laajin yhten\u00e4inen meille s\u00e4ilynyt l\u00e4hdekokonaisuus muutoin kovin hajanaisesti s\u00e4ilyneiden keskiaikaisten l\u00e4hteiden joukossa. Sen avulla voidaan tutkia kirkon ja kruunun hallinnon vakiintumista, piispojen vallan ja varallisuuden kasvua sek\u00e4 kirkon roolia yhteiskunnassa. Kirjan sivuilta on mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tietoja etenkin aatelisten ja porvariston taloudellisesta toiminnasta, mutta my\u00f6s perhesuhteista ja naisten roolista yhteis\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

\"\"

H. G. Porthanin julkaisema Mustan kirjan asiakirja. Tidningar Utgifne af et S\u00e4llskap i \u00c5bo no 13, 31.3.1785. Kuva: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.<\/p><\/div>\n

Alussa mainittuja herroja yhdist\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 he kaikki ovat olleet mukana julkaisemassa Mustan kirjan asiakirjoja. Porthan julkaisi niiden tekstej\u00e4 Suomen ensimm\u00e4isess\u00e4 sanomalehdess\u00e4 Tidningar utgifne af et s\u00e4llskap i \u00c5bo sek\u00e4 osana ohjaamiaan v\u00e4it\u00f6skirjoja. Jaakkola puolestaan toimitti Mustasta kirjasta valokuvaedition 1950-luvun alussa tuoden Ruotsin valtionarkistossa s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4n kirjan sivut ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kaikkien n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi. My\u00f6s Litzen osallistui 1990-luvulla valtionarkistonhoitajana toimiessaan Mustan kirjan asiakirjatekstien julkaisemiseen painettuna. Heille kirja oli todiste suomalaisten menneisyydest\u00e4 ja kuulumisesta eurooppalaiseen yhteis\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Musta kirja on kaikkien saavutettavilla l\u00e4hes milloin ja miss\u00e4 vain. \u00a0Sen asiakirjatekstit on digitoitu Kansallisarkiston yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n Diplomatarium Fennicum -tietokantaan<\/a>. Alkuper\u00e4isen kirjan sivuja p\u00e4\u00e4see ihastelemaan digikuvina Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tarjoamassa Codices Fennici -palvelussa<\/a>. Haasteen asettaa tosin se, ett\u00e4 vain harva kirjan latinaksi, muinaisruotsiksi ja keskialasaksaksi kirjoitetuista asiakirjoista on suomennettu. Ruotsia tai englantia\u00a0 taitava voi kuitenkin ainakin Mustan kirjan asiakirjojen lyhyiden tiivistelmien kautta uppoutua viime vuosina monin tavoin hyvin valoisaksi tutkimuksessa osoitetun keskiaikamme l\u00e4hteisiin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Taina Saarenp\u00e4\u00e4<\/p>\n

Kirjoittaja viimeistelee v\u00e4it\u00f6skirjaa keskiaikaisten l\u00e4hteiden julkaisemisesta Suomessa. Turun tuomiokirkon Mustaa kirjaa tutkii oppiaineessamme my\u00f6s jatko-opiskelija Maria Kallio.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n

Codices medii aevi Finlandiae 1, Registrum ecclesiae Aboensis. Jaakkola, Jalmari (toim.), Societas Finlandiae historica, Helsinki 1952.<\/p>\n

Jaakkola, Jalmari. Vanhimmat historialliset kopiokirjamme. Tutkimuksia kirkollisen renesanssimme l\u00e4hde-, kopiointi- ja kulttuurihistoriassa. Suomen kirkkohistoriallinen seura, Helsinki 1931.<\/p>\n

Registrum Ecclesiae Aboensis, eller, \u00c5bo domkyrkas Svartbok. Med till\u00e4gg ur Skoklosters Codex Aboensis. Hausen, Reinhold (toim.), Finlands statsarkiv, Helsingfors 1890.<\/p>\n

Registrum Ecclesiae Aboensis, eller, \u00c5bo domkyrkas Svartbok. The Black Book of Abo Cathedral. Pispala, Elisa (toim.), Art House, Helsinki 1996.<\/p>\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tied\u00e4tk\u00f6 mik\u00e4 on t\u00e4rkein Suomen alueen keskiajasta kertova alkuper\u00e4isl\u00e4hde? Ei se mit\u00e4\u00e4n, ei tied\u00e4 kovin moni muukaan, vaikka sit\u00e4 on yritetty meille selitt\u00e4\u00e4 jo yli 200 vuotta. Suomen historian is\u00e4ksi usein mainitulle Turun Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Gabriel Porthanille (1739\u20131804), 1900-luvun alun merkitt\u00e4vimpiin, joskin my\u00f6s kritisoituimpiin, keskiajantutkijoihin kuuluneelle Helsingin yliopiston Suomen historian professori Jalmari Jaakkolalle […]<\/p>\n","protected":false},"author":1067,"featured_media":3227,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[388],"tags":[150,510,785,788],"class_list":{"0":"post-3224","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tutkimusaineistot","8":"tag-arkisto","9":"tag-henrik-gabriel-porthan","10":"tag-keskiaika","11":"tag-musta-kirja","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3224","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1067"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3224"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3224\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3260,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3224\/revisions\/3260"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3227"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3224"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3224"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3224"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}