{"id":3269,"date":"2018-12-19T10:32:24","date_gmt":"2018-12-19T08:32:24","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=3269"},"modified":"2018-12-19T10:32:24","modified_gmt":"2018-12-19T08:32:24","slug":"tutkimus-syntyy-yhteistyossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/tutkimus-syntyy-yhteistyossa\/","title":{"rendered":"Tutkimus syntyy yhteisty\u00f6ss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Tutkijan ty\u00f6t\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n usein yksin\u00e4isen\u00e4 puurtamisena, joka kuvataan populaarikulttuurissa usein eksentristen ja joskus jopa sosiaalisesti rajoittuneiden nerojen ty\u00f6n\u00e4. Omakohtainen kokemukseni tutkijan ty\u00f6st\u00e4 on jokseenkin p\u00e4invastainen. Tutkijajoukkoon mahtuu varmasti neroja, mutta harva kykenee ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n ilman sosiaalisia kontakteja. Tutkimus syntyy useimmiten yhteisty\u00f6ss\u00e4, joka vaatii sosiaalisia taitoja ja kyky\u00e4 toimia ryhm\u00e4ss\u00e4. Eli juuri niit\u00e4 samoja taitoja, joita ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yliopistojen ulkopuolellakin halutaan.<\/p>\n

Vierailin marraskuun alkupuolella Cambridgen yliopistossa maahanmuuttoa ja sukupuolta k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 workshopissa. Ty\u00f6ryhm\u00e4n vet\u00e4j\u00e4n tohtori Beatrice Zucca Micheletton olin tavannut Turussa seitsemisen vuotta sitten, kun olin aloitteleva tohtoriopiskelija. Tuolloin tapaamisemme liittyi monista eri maista ja yliopistoista koostuvan Gender in the European Town -tutkijaverkoston kirjahankkeeseen. Nyt Zucca Micheletto oli oman tutkimushankkeensa puitteissa kokoamassa eri tutkijoiden tutkimusartikkeleista koostuvaa kirjaa. Kirjoittajat \u2013 tai sellaiseksi kaavaillut \u2013 tapasivat Cambridgessa yliopiston post doc -keskuksen tiloissa. K\u00e4ytimme kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 siihen, ett\u00e4 jokainen esitteli oman artikkeliaihionsa ja keskustelimme tulevan kirjan teemoista. Lopullisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kirjaan mukaan kutsuttavista Zucca Micheletto sanoi tekev\u00e4ns\u00e4 kuultuaan kaikki esitelm\u00e4t.<\/p>\n

\"\"

Kuva: Ulla Ij\u00e4s<\/p><\/div>\n

Nykytekniikka mahdollistaisi yhteisty\u00f6n ilman, ett\u00e4 tutkijoiden tarvitsisi tavata kasvokkain. Toisinaan onkin her\u00e4tetty keskustelua siit\u00e4, onko matkustaminen tarpeellista ja voitaisiko tutkimushankkeita edist\u00e4\u00e4 verkkosovellusten, s\u00e4hk\u00f6isten alustojen tai vaikkapa Skype-palaverien avulla. Pid\u00e4n kuitenkin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 tutkimushankkeen jossain vaiheessa tutkijat tapaavat kasvokkain, etenkin, kun mukana on eri tieteenalojen ja kulttuurien edustajia. Kasvokkain tapahtuvassa viestinn\u00e4ss\u00e4 v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitysten m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee ja muutaman p\u00e4iv\u00e4n aikana saadaan yleens\u00e4 hanketta edistetty\u00e4 enemm\u00e4n, kuin vaikkapa aikaeroista ja ty\u00f6rytmeist\u00e4 k\u00e4rsiviss\u00e4 s\u00e4hk\u00f6postikeskusteluissa. Kun kaikki paikallaolijat olivat sitoutuneet k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n muutaman p\u00e4iv\u00e4n yhteisen hankkeen parissa, voimme keskitty\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n ratkaisuja, joihin jokainen voi reagoida omassa tahdissaan.<\/p>\n

Cambridgeen mukaan oli kutsuttu historiantutkijoita ja sosiologeja Euroopasta ja Yhdysvalloista. T\u00e4m\u00e4 on jo toinen kirjaprojekti, jossa saan olla mukana yhdess\u00e4 sosiologien kanssa. Monitieteiset tutkimusteemat, kuten maahanmuutto ja sukupuoli, tuntuvat nyky\u00e4\u00e4n olevan suosittuja sek\u00e4 rahoittajien ett\u00e4 yliopistojen johdon n\u00e4k\u00f6kulmista. Parhaassa tapauksessa monitieteiset tutkijayhteis\u00f6t saavatkin avattua uusia n\u00e4k\u00f6kulmia hankaliin aiheisiin, joihin ei l\u00f6ydy yksiselitteisi\u00e4 vastauksia. Tiedeyhteis\u00f6 ei siis rajoitu vain oman tieteenalan pariin, vaan on nyky\u00e4\u00e4n usein tieteenalojen rajat ylitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Cambridgessa oli mielenkiintoista seurata my\u00f6s eri kulttuuritaustaisten, kuten Karibian alueelta kotoisin olevien tai Yhdysvaltojen huippuyliopistoissa ty\u00f6skennelleiden tutkijoiden tapoja esitt\u00e4\u00e4 ja tehd\u00e4 tutkimustaan. Toisaalta monikulttuurisuus ja -tieteisyys edellytt\u00e4v\u00e4t tutkijoilta erilaista l\u00e4hestymistapaa kuin ehk\u00e4 mihin on tottunut: oma tutkimus on pystytt\u00e4v\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 se avautuu my\u00f6s toisista kulttuureista ja tieteenaloilta tuleville tutkijoille. Oman artikkeliaihioni kohdalla t\u00e4m\u00e4 tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 minun oli muistutettava kuulijoita valtiollisista ja poliittisista tapahtumista, jotka vaikuttivat 1700-luvun alun migraatiokehitykseen It\u00e4meren alueella. Lis\u00e4ksi havainnollistin ihmisten liikkumisen edellytyksi\u00e4 my\u00f6s kuvaamalla vuodenaikojen vaihtelua, joka ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole ollenkaan oleellista l\u00e4mpim\u00e4mmill\u00e4 seuduilla.<\/p>\n

\"\"

Kuva: Ulla Ij\u00e4s<\/p><\/div>\n

Tieteen sis\u00e4iseen laadunvarmistukseen kuuluu se, ett\u00e4 tutkimustulokset asetetaan vertaisarvioitaviksi. Workshop voi olla osa t\u00e4t\u00e4 vertaisarviointiprosessia. Kun tutkija esittelee tutkimustuloksiaan muille saman alan asiantuntijoille, arvioivat he v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00e4ytettyjen aineistojen, metodien ja tulosten validiteettia. Joskus keskustelu saattaa olla tiukkasanaistakin. T\u00e4ll\u00e4 kertaa workshopin j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja julkaisuprojektin vet\u00e4j\u00e4ll\u00e4 oli viimeinen sana, ja h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti, keiden artikkelit h\u00e4n hyv\u00e4ksyy lopulliseen kokoelmaan workshopissa pidettyjen esitelmien perusteella. Kyky argumentoida selke\u00e4sti, tulosten uskottavuus, uutuusarvo ja tulevan julkaisun \u201dpunainen lanka\u201d ratkaisevat, mutta uskon, ett\u00e4 jokainen julkaisun toimittajaksi ryhtyv\u00e4 miettii my\u00f6s sit\u00e4, miten tutkija kommunikoi, onko h\u00e4n luotettava yhteisty\u00f6kumppani ja kykeneek\u00f6 h\u00e4n noudattamaan yhteisi\u00e4 pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Workshopeihin osallistuminen ja yhteisten kirjaprojektien parissa ty\u00f6skentely on tiedeyhteis\u00f6n toimintaan osallistumista. Tutkimusjulkaisut eiv\u00e4t valmistuisi ilman yhteis\u00f6n yhteist\u00e4 panosta. Tutkimusjulkaisujen tuottaminen ei n\u00e4y suoraan tutkijan kukkarossa. Tutkijanty\u00f6ss\u00e4 artikkeleista ei makseta erillisi\u00e4 korvauksia, vaikka Suomessa yliopistot niist\u00e4 rahaa saavatkin, vaan kaikki tekev\u00e4t ty\u00f6t\u00e4 yhteisten p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien ja sis\u00e4isen motivaation ajamina. Sitoutuminen ty\u00f6h\u00f6n ja motivaatio yhteisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n eteen ponnistelussa vaihtelee; v\u00e4lill\u00e4 syyn\u00e4 voivat olla yksil\u00f6lliset erot, v\u00e4lill\u00e4 kulttuuri- tai tieteenalakohtaiset eroavaisuudet. Tutkijanty\u00f6ss\u00e4 oppii luovimaan monitieteisiss\u00e4 ja -kulttuurisissa hankkeissa saaden taitoja, joista voi ehk\u00e4 ammentaa my\u00f6s yliopiston ulkopuolisessa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, jos urapolku sinne sattuu johdattamaan.<\/p>\n

Itselleni tutkijanty\u00f6ss\u00e4 parasta ja antoisinta on yhdess\u00e4 tekeminen. Vaikka en olekaan supersosiaalinen, en usko, ett\u00e4 pidemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle pystyisin tuottamaan tieteellist\u00e4 tutkimusta yksin. Vuorovaikutuksessa muiden tutkijoiden kanssa voin haastaa omia ajatuksiani ja tutkimustuloksiani sek\u00e4 oppia uutta. Cambridgessa opin muun muassa japanilaisista prostituoiduista 1800-luvulla sek\u00e4 saman vuosisadan k\u00e4til\u00f6ist\u00e4 Romaniassa. Toivottavasti sain my\u00f6s osaltani j\u00e4tt\u00e4\u00e4 jonkinlaisen j\u00e4ljen tiedeyhteis\u00f6n toimintaan kertomalla liikkuvista ihmisist\u00e4 ja naisten pakolaisuudesta Suuren Pohjan sodan aikana It\u00e4meren pohjoisosissa. Seuraava vaihe onkin kirjoittaa esitelm\u00e4ni perusteella tutkimusartikkeli, sill\u00e4 kirjaprojektin vet\u00e4j\u00e4 Beatrice halusi kutsua minut mukaan. Ehk\u00e4 onnistuin tekem\u00e4\u00e4n jotain oikein tiedeyhteis\u00f6n hyv\u00e4ksi ja yhteisen kirjahankkeen edist\u00e4miseksi.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ulla Ij\u00e4s, FT, yliopisto-opettaja (ma), Suomen historia<\/p>\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tutkijan ty\u00f6t\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n usein yksin\u00e4isen\u00e4 puurtamisena, joka kuvataan populaarikulttuurissa usein eksentristen ja joskus jopa sosiaalisesti rajoittuneiden nerojen ty\u00f6n\u00e4. Omakohtainen kokemukseni tutkijan ty\u00f6st\u00e4 on jokseenkin p\u00e4invastainen. Tutkijajoukkoon mahtuu varmasti neroja, mutta harva kykenee ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n ilman sosiaalisia kontakteja. Tutkimus syntyy useimmiten yhteisty\u00f6ss\u00e4, joka vaatii sosiaalisia taitoja ja kyky\u00e4 toimia ryhm\u00e4ss\u00e4. Eli juuri niit\u00e4 samoja taitoja, joita ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":4007,"featured_media":3272,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[422,791,794,141,351],"class_list":{"0":"post-3269","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-julkaiseminen","9":"tag-kansainvalisyys","10":"tag-monitieteisyys","11":"tag-tutkimus","12":"tag-yhteistyo","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3269","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4007"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3269"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3269\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3287,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3269\/revisions\/3287"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3272"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3269"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3269"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3269"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}