{"id":3293,"date":"2019-01-23T12:25:36","date_gmt":"2019-01-23T10:25:36","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=3293"},"modified":"2019-01-23T12:25:36","modified_gmt":"2019-01-23T10:25:36","slug":"historiallisen-demografian-merkityksesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/historiallisen-demografian-merkityksesta\/","title":{"rendered":"Historiallisen demografian merkityksest\u00e4"},"content":{"rendered":"

L\u00e4hes kymmenen vuotta sitten, aloitellessani Suomen historian proseminaarity\u00f6t\u00e4ni, p\u00e4\u00e4dyin enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n sattumanvaraisesti v\u00e4est\u00f6historiallisten l\u00e4hdeaineistojen pariin. Someron seurakunnan 1700-luvun kuolleiden luetteloiden kahlaamisesta seurasi innostus kuolinsyiden, tautien ja kuolleisuuden vaihteluiden tarkasteluun. Lis\u00e4ksi huomasin pit\u00e4v\u00e4ni kovasti tilastoista, ja historiallisen demografian tutkimustraditio alkoi hiljalleen tulla tutuksi. T\u00e4m\u00e4 oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 niin itselleni kuin muillekin, ja nyt v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6n puoliv\u00e4liin ehtineen\u00e4 olen saanut vastata lukuisiin kysymyksiin siit\u00e4, miksi olen valinnut sellaisia aiheita ja metodeja, jotka saattavat helposti tuntua historioitsijoista hieman vierailta tai pitk\u00e4veteisilt\u00e4.<\/p>\n

\"\"

Nurmij\u00e4rven seurakunnan kuolleiden luetteloa vuosilta 1710\u20131711. Oikealla ruttoepidemiaan menehtyneit\u00e4. Kuva Elina Maaniitty.<\/p><\/div>\n

Vuosien kuluessa kiinnostukseni ja arvostukseni demografiaa kohtaan on jatkuvasti kasvanut, ja sill\u00e4 on ollut suuri merkitys tutkijaidentiteetilleni ja tieteellisille tavoitteilleni. Koenkin itseni ajoittain enemm\u00e4n historialliseksi demografiksi kuin historioitsijaksi. V\u00e4est\u00f6historia on avannut minulle sellaisia ajattelutapoja, jotka ovat muuttaneet merkitt\u00e4v\u00e4sti suhtautumistani menneisyyteen ja sen tutkimiseen. T\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4seminen ei kuitenkaan aina ole ollut helppoa.<\/p>\n

V\u00e4est\u00f6historiallisen aineiston tulkinta ei ole yksinkertaista, ei silloinkaan, kun tutkija on jo j\u00e4sent\u00e4nyt sit\u00e4 esimerkiksi taulukkomuotoon. Se saattaa kuitenkin ensivilkaisulla vaikuttaa silt\u00e4, mink\u00e4 vuoksi johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 teht\u00e4ess\u00e4 on muistettava olla varovainen. Toteamus \u201dkorrelaatio ei ole yht\u00e4 kuin kausaliteetti\u201d on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ja pieniss\u00e4 otantam\u00e4\u00e4riss\u00e4 muutamakin henkil\u00f6 tai tapaus voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tilastollisesti suurelta ja antaa tutkittavasta kysymyksest\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4n kuvan. Lis\u00e4ksi v\u00e4est\u00f6historiallisiin l\u00e4hteisiin liittyy lukuisia haasteita. Esimerkiksi suomalainen kuolleisuuden tutkimus perustuu 1700-luvun osalta l\u00e4hes poikkeuksetta v\u00e4kilukutauluihin, vaikka paljon tarkempaa tietoa on saatavilla kuolleiden luetteloista, joiden pohjalta v\u00e4kilukutaulut koottiin.<\/p>\n

\"\"

Tabellilaitoksen historiaa ja Ruotsin v\u00e4est\u00f6n kehityst\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4n katsauksen nimi\u00f6lehti. Kuva Elina Maaniitty.<\/p><\/div>\n

Kansainv\u00e4lisesti taas runsaasti ongelmia liittyy v\u00e4est\u00f6nlaskentatietoihin. Niiss\u00e4 ihmisten i\u00e4t on usein kirjattu virallisiin rekistereihin siten kuin he ovat itse ne ilmoittaneet, ilman ett\u00e4 niit\u00e4 on voitu tarkistaa.T\u00e4llaisissa tapauksissa tasavuodet viiden ja kymmenen vuoden v\u00e4lein ovat usein suhteettomasti yliedustettuina, ihmisill\u00e4 kun on taipumus py\u00f6rist\u00e4\u00e4 iki\u00e4\u00e4n. Niinp\u00e4 v\u00e4est\u00f6historia ei ole eksaktia, eik\u00e4 sen metodeja voida k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 historiantutkimuksen \u201dluonnontieteellist\u00e4miseen\u201d, vaikka t\u00e4llaisia pyrkimyksi\u00e4 toisinaan kohtaakin.<\/p>\n

Historiallinen demografia ei ole aina samanlaista kuin nykyp\u00e4iv\u00e4n yhteiskuntia tutkiva demografia, eik\u00e4 se v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vastaa samoihin kysymyksiin. Turhan usein tunnutaan alitajuisesti ajateltavan, ett\u00e4 tutkimusdatan muokkaaminen tilastolliseen muotoon tekee siit\u00e4 tarkkaa ja kiist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n

\"\"

Edell\u00e4mainitun teoksen liitetaulukko. Kuva Elina Maaniitty.<\/p><\/div>\n

Huolellisesti toteutettuna historiallisen demografian l\u00e4hteit\u00e4 ja metodeja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 tutkimus vastaa eritt\u00e4in kiehtoviin kysymyksiin. Kuinka vanhoiksi ihmiset eliv\u00e4t ja mihin he kuolivat? Millaiset taudit olivat tavallisia? Minne ja milloin ihmiset muuttivat ja mink\u00e4 ik\u00e4isin\u00e4 he meniv\u00e4t naimisiin? Mit\u00e4 taudeista ajateltiin niille annettujen nimien perusteella? Usein k\u00e4y my\u00f6s niin, ett\u00e4 kun suhteellisen yksinkertaisia tietoja on koonnut tilastoksi, alkaa siit\u00e4 paljastua sellaisia tuloksia ja uusia kysymyksi\u00e4, joita ei alkuper\u00e4isen l\u00e4hdeaineiston pohjalta olisi tullut ajatelleeksi. T\u00e4m\u00e4n saavuttaminen vaatii pitk\u00e4\u00e4 puurtamista ja lukuisia laskutoimituksia, mutta lopputulokseksi saadut oivallukset ovat yleens\u00e4 eritt\u00e4in palkitsevia. Esimerkiksi elinikien hidasta mutta melko tasaista pitenemist\u00e4 on vaikea huomata l\u00e4hdeaineistosta, mutta taulukkomuotoisessa j\u00e4sent\u00e4misess\u00e4 t\u00e4llaiset ilmi\u00f6t n\u00e4kyv\u00e4t selv\u00e4sti.<\/p>\n

Historiallista demografiaa olisi kenties helppo syytt\u00e4\u00e4 menneisyyden ihmisten ja heid\u00e4n monimutkaisten, polveilevien el\u00e4m\u00e4nkulkujensa supistamisesta pelkiksi numeroiksi sarakkeissa. Mielest\u00e4ni n\u00e4in ei kuitenkaan ole, vaan v\u00e4est\u00f6historia voi p\u00e4invastoin tuoda esiin arvokasta tietoa siit\u00e4, millaisessa todellisuudessa sellaiset yksil\u00f6t, joiden el\u00e4m\u00e4st\u00e4, valinnoista ja sosiaalisista suhteista ei ole juuri j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4lki\u00e4, ovat el\u00e4neet. V\u00e4est\u00f6historioitsija ei v\u00e4it\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ns\u00e4, millaisia n\u00e4m\u00e4 yksil\u00f6t olivat ja kuinka he el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kokivat, vaan pyrkii antamaan kuvan niist\u00e4 olosuhteista, joiden puitteissa ja ehdoilla he joutuivat toimimaan, riippumatta heid\u00e4n yksil\u00f6llisist\u00e4 ominaisuuksistaan. T\u00e4ll\u00e4 tavoin on mahdollista antaa er\u00e4\u00e4nlainen \u00e4\u00e4ni unohdetuille ihmisjoukoille, vaikka emme tiet\u00e4isik\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 he olisivat sanoneet.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Elina Maaniitty
\nKirjoittaja tekee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 1700-luvun tautiepidemioita ja l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjaansa osana Agents of Enlightenment -hanketta.<\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4hes kymmenen vuotta sitten, aloitellessani Suomen historian proseminaarity\u00f6t\u00e4ni, p\u00e4\u00e4dyin enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n sattumanvaraisesti v\u00e4est\u00f6historiallisten l\u00e4hdeaineistojen pariin. Someron seurakunnan 1700-luvun kuolleiden luetteloiden kahlaamisesta seurasi innostus kuolinsyiden, tautien ja kuolleisuuden vaihteluiden tarkasteluun. Lis\u00e4ksi huomasin pit\u00e4v\u00e4ni kovasti tilastoista, ja historiallisen demografian tutkimustraditio alkoi hiljalleen tulla tutuksi. T\u00e4m\u00e4 oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 niin itselleni kuin muillekin, ja nyt v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6n puoliv\u00e4liin ehtineen\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":12038,"featured_media":3299,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[797,803,794,800],"class_list":{"0":"post-3293","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-historiallinen-demografia","10":"tag-kuolleisuus","11":"tag-monitieteisyys","12":"tag-vaestohistoria","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3293","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12038"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3293"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3293\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3329,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3293\/revisions\/3329"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3299"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3293"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3293"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3293"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}