{"id":3344,"date":"2019-01-30T14:01:51","date_gmt":"2019-01-30T12:01:51","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=3344"},"modified":"2019-01-31T08:32:44","modified_gmt":"2019-01-31T06:32:44","slug":"nakemyksia-uuden-ajan-alun-tutkimuksesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/nakemyksia-uuden-ajan-alun-tutkimuksesta\/","title":{"rendered":"N\u00e4kemyksi\u00e4 uuden ajan alun tutkimuksesta"},"content":{"rendered":"

Turussa j\u00e4rjestettiin 24.\u201325.1. 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen p\u00e4iv\u00e4t, jotka ker\u00e4siv\u00e4t kampukselle noin 70 osallistujaa. Paikalla oli v\u00e4ke\u00e4 l\u00e4hes kaikista Suomen yliopistoista maisteriopiskelijoista professoreihin. P\u00e4iv\u00e4t her\u00e4ttiv\u00e4t laajaa kiinnostusta historioitsijoiden ja arkeologien joukossa. Osallistujien joukossa oli my\u00f6s luonnon- ja kielitieteiden edustajia, museov\u00e4ke\u00e4 sek\u00e4 muuten aikakaudesta kiinnostuneita. Paikalla olleista Kaponieeri<\/a> ja Sukututkijan loppuvuosi<\/a> -blogien pit\u00e4j\u00e4t ehtiv\u00e4t jo julkaista p\u00e4ivist\u00e4 raporttinsa.<\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4t j\u00e4rjestettiin Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen historia-aineiden yhteisty\u00f6n\u00e4. J\u00e4rjestelyihin osallistui my\u00f6s TUCEMEMS<\/a> sek\u00e4 Iloinen tiede oy<\/a>. Kun joulukuun alussa p\u00e4ivien esitelm\u00e4kutsu sulkeutui ja huomasimme, ett\u00e4 p\u00e4iville oli osallistumassa tutkijoita eri puolilta Suomea, eri tieteenaloilta ja tutkijanuran eri vaiheista, p\u00e4\u00e4timme osana p\u00e4ivien ohjelmaa kartoittaa osallistujien n\u00e4kemyksi\u00e4 uuden ajan alun tutkimuksesta.<\/p>\n

Torstaina alkuiltap\u00e4iv\u00e4st\u00e4 k\u00e4\u00e4nsimme perinteisen konferenssimallin (luennoitsija luennoi ja yleis\u00f6 kuuntelee) ymp\u00e4ri. Opetuksessa puhutaan flippauksesta tai k\u00e4\u00e4nteisest\u00e4 opetuksesta<\/a>, toteuttamaamme mallia voisi siis kutsua k\u00e4\u00e4nteiseksi konferenssiesitelm\u00f6inniksi. Tarkoituksena oli aktivoida osallistujajoukko tuottamaan sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 yhden konferenssisession verran.<\/p>\n

Sessiota varten loimme kyselyn kaupallisella Mentimeter-ohjelmalla, joka on interaktiivinen esitelm\u00e4ty\u00f6kalu. Mentimeteriss\u00e4 osallistujat vastasivat netin kautta anomyymist\u00e4 kysymyksiin. Vastaukset heijastettiin sein\u00e4ll\u00e4, joten kaikki osallistujat n\u00e4kiv\u00e4t vastaukset yht\u00e4 aikaa ja pystyiv\u00e4t osallistumaan keskusteluun. Laadimme 1500- ja 1600-luvun tutkimuksen p\u00e4iville kymmenen kysymyst\u00e4, jotka k\u00e4sitteliv\u00e4t mm. tutkimusaineistoja, metodeja, julkaisemista, verkostoja sek\u00e4 sit\u00e4, milt\u00e4 uuden ajan alun tutkimuksen tulevaisuus vastaajien mielest\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. K\u00e4ytimme kysymyksiss\u00e4 muun muassa erilaisia skaaloja, sanapilvi\u00e4 ja nelikentti\u00e4. Jokaisen kuvan oikeassa alalaidassa n\u00e4kyy kyselyyn osallistuneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4. Osallistujam\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee, sill\u00e4 esimerkiksi sanapilviin oli mahdollisuus vastata useaan kertaan. T\u00e4ss\u00e4 muutamia otoksia tuloksista.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Vastausten keskiarvo n\u00e4kyy v\u00e4rillisess\u00e4 pallossa, taustalla vastausten hajonta. Arviointi tehtiin janalla 1\u20135, jossa yksi oli et\u00e4\u00e4ll\u00e4 omasta tutkimuksesta ja viisi oman tutkimuksen keski\u00f6ss\u00e4. Kuvasta n\u00e4kee, ett\u00e4 Suomen ja Ruotsin historia oli monen osallistujan tutkimuksen keski\u00f6ss\u00e4 samoin tieteidenv\u00e4lisyys. Toisaalta Ruotsin ja Suomen historia oli selke\u00e4sti aihe, joka jakoi ihmiset janalla\u00a0 \u00e4\u00e4rip\u00e4ihin. Digitaalinen humanismi puolestaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 painottuneen janan keskiosaan kuten my\u00f6s suomenkielinen julkaiseminen. Kun osallistujilta kysyttiin mill\u00e4 kielille julkaisemiselle he antavat painoarvoa tai mit\u00e4 pit\u00e4v\u00e4t t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, suomenkieli nousi selv\u00e4sti t\u00e4rkeimm\u00e4ksi. T\u00e4ss\u00e4 kuvaajassa jokaisella vastaajalla oli yhteens\u00e4 100 pistett\u00e4, joista he jakoivat 10 pisteen osissa kerrallaan arvostamilleen kielille. Pisteet saattoi jakaa esimerkiksi suomi 50 pistett\u00e4, englanti, 30 pistett\u00e4, ruotsi 20 pistett\u00e4.\u00a0 Edell\u00e4 mainittujen kielien lis\u00e4ksi t\u00e4rkein\u00e4 pidetyiksi julkaisemisen kieliksi nousivat ruotsi ja saksa. Muu-kategoriaan ihmiset nimesiv\u00e4t mm. espanjan ja viron.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Osallistujien t\u00e4rkeimpi\u00e4 Suomen ulkopuolisia yhteisty\u00f6tahoja kartoitettiin sanapilvell\u00e4. Sanapilvess\u00e4 n\u00e4kyvien sanojen koko riippuu vastausten m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Mit\u00e4 suurempi sana, sit\u00e4 useammin se on mainittu. Sanapilvist\u00e4 n\u00e4kee, ett\u00e4 ohjelma ei tunnista sanojen erilaisia muotoja, joten synonyymej\u00e4 l\u00f6ytyy jonkun verran. Tilaisuudessa todettiinkin, ett\u00e4 tulevaisuudessa voisi olla hyv\u00e4 sopia yhteisi\u00e4 avaintermej\u00e4, jotta sanapilvet olisivat kuvaavampia. Yhteisty\u00f6tahoja koskevasta sanapilvest\u00e4 n\u00e4kee kuitenkin, ett\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4t Suomen ulkopuoliset yhteisty\u00f6tahot tulevat Pohjoismaista, Virosta ja Iso-Britanniasta. My\u00f6s Italialla ja Villa Lantella on selv\u00e4sti suuri merkitys suomalaiselle uuden ajan alun tutkimukselle.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

Kysytt\u00e4ess\u00e4 tutkimuksen keskeisimpi\u00e4 l\u00e4hderyhmi\u00e4 sanapilvest\u00e4 tuli varsin laaja. Perinteiset Ruotsin historian l\u00e4hteet kuten tuomiokirjat, voudin- ja l\u00e4\u00e4nintilit sek\u00e4 maakirjat ovat edelleen tutkimuksen keski\u00f6ss\u00e4. My\u00f6s erilaiset k\u00e4sikirjoitukset sek\u00e4 kirjeet ovat tutkijoille t\u00e4rkeit\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4. Lis\u00e4ksi sanapilvest\u00e4 l\u00f6ytyy erilaisia oikeudellisia l\u00e4hteit\u00e4 sek\u00e4 painettuja l\u00e4hteit\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

Mihin 1500 ja 1600-lukujen tutkimus sitten on menossa? Selke\u00e4sti kohti monitieteisyytt\u00e4 ja digitaalisuutta, mutta vastaajat nostivat esiin my\u00f6s l\u00e4hteiden t\u00e4rkeyden. Sanoisin, ett\u00e4 vastaajilla on positiivinen ja luottavainen olo alan tulevaisuuteen, sill\u00e4 vastausten joukosta l\u00f6ytyv\u00e4t my\u00f6s pitk\u00e4t rahoitukset ja kukoistus. My\u00f6s tieteen popularisoinnin lis\u00e4\u00e4ntymiseen uskottiin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

Konferenssiosallistujien antaman palautteen perusteella sanoisin, ett\u00e4 konferenssiesitelm\u00f6innin flippaus onnistui hyvin. Moni k\u00e4vi kertomassa, ett\u00e4 oli mukava p\u00e4\u00e4st\u00e4 osallistumaan konferenssiin muullakin tavoin kuin kuuntelemalla. Kysely tuotti my\u00f6s mielenkiintoista dataa, josta t\u00e4ss\u00e4 oli ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 mahdollista esitell\u00e4 vain osa. Ehk\u00e4 vastaava kysely voidaan toteuttaa viiden tai kymmenen vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 uudelleen, jotta voimme verrata, mihin suuntaan n\u00e4kemykset kehittyv\u00e4t.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

P\u00e4iville osallistuneiden mielest\u00e4 konferenssin t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on verkostoituminen. T\u00e4st\u00e4 on helppo olla samaa mielt\u00e4, joskin omassa arviossani my\u00f6s hauskanpito oli korkeammalla sijalla kuin yleisarviossa. Toisaalta, kuten joku kollegoistani osuvasti totesi: eiv\u00e4tk\u00f6 verkostoituminen ja hauskanpito ole sama asia? Ensi vuonna\u00a0verkostoitumista, tiedonhankintaa, tutkimuksen n\u00e4kyv\u00e4ksi tekemist\u00e4, suomalaiseen yliopistokaupunkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n tutustumista ja hauskanpitoa jatketaan Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4, miss\u00e4 1500- ja 1600-luvun tutkimuksen p\u00e4iv\u00e4t seuraavaksi pidet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mari V\u00e4lim\u00e4ki
\nKirjoittaja toimi 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen p\u00e4ivien j\u00e4rjestelytoimikunnassa ja haluaa l\u00e4mpim\u00e4sti kiitt\u00e4\u00e4 Saara Penttist\u00e4, Marika R\u00e4s\u00e4st\u00e4, Panu Savolaista (kiitos my\u00f6s mentimeter-ideasta!), Ulnor Uotilaa, Juha Ketolaa sek\u00e4 Julia Heinoa yhteisty\u00f6st\u00e4 p\u00e4ivien j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4.<\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turussa j\u00e4rjestettiin 24.\u201325.1. 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen p\u00e4iv\u00e4t, jotka ker\u00e4siv\u00e4t kampukselle noin 70 osallistujaa. Paikalla oli v\u00e4ke\u00e4 l\u00e4hes kaikista Suomen yliopistoista maisteriopiskelijoista professoreihin. P\u00e4iv\u00e4t her\u00e4ttiv\u00e4t laajaa kiinnostusta historioitsijoiden ja arkeologien joukossa. Osallistujien joukossa oli my\u00f6s luonnon- ja kielitieteiden edustajia, museov\u00e4ke\u00e4 sek\u00e4 muuten aikakaudesta kiinnostuneita. Paikalla olleista Kaponieeri ja Sukututkijan loppuvuosi -blogien pit\u00e4j\u00e4t ehtiv\u00e4t jo julkaista […]<\/p>\n","protected":false},"author":1036,"featured_media":3353,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[806,337,108],"class_list":{"0":"post-3344","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"tag-1500-ja-1600-luvun-tutkimuksen-paivat","9":"tag-konferenssi","10":"tag-uuden-ajan-alku","11":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3344","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1036"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3344"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3344\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3404,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3344\/revisions\/3404"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3353"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3344"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3344"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3344"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}