{"id":3410,"date":"2019-02-06T10:16:55","date_gmt":"2019-02-06T08:16:55","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=3410"},"modified":"2019-02-06T10:54:25","modified_gmt":"2019-02-06T08:54:25","slug":"paikkatietoaineistot-ja-historia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/paikkatietoaineistot-ja-historia\/","title":{"rendered":"Paikkatietoaineistot ja historia"},"content":{"rendered":"

Jos haluaisin tiet\u00e4\u00e4 kaikkien Suomen bussipys\u00e4kkien sijainnit, kotitalouksien koon eri postinumeroalueilla tai puiden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen lumikuorman eri puolilla Suomea, saisin vastaukset kysymyksiini avointen paikkatietoaineistojen avulla. Historiantutkijana ensisijaiset kiinnostuksen kohteeni ovat kuitenkin hieman toisenlaisia. Miten avoimet paikkatietoaineistot palvelevat menneisyyden ilmi\u00f6ist\u00e4 kiinnostuneita tutkijoita?<\/p>\n

Suomessa merkitt\u00e4vi\u00e4 paikkatietoaineistojen tuottajia ovat muun muassa Maanmittauslaitos, Ilmatieteenlaitos, Luonnonvarakeskus, Tilastokeskus, V\u00e4yl\u00e4virasto ja monet muut virastot ja laitokset, joiden perusty\u00f6n tuloksena syntyy paikkatietoaineistoja. Aineistojen aikaj\u00e4nne on kuitenkin historioitsijan n\u00e4k\u00f6kulmasta lyhyt. Pitk\u00e4\u00e4 aikaj\u00e4nnett\u00e4 edustavat esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen aineistot, joista monet alkavat vuodesta 1961.<\/p>\n

Historiallista paikkatietoakin on toki saatavilla, mutta sen m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ja l\u00f6ydett\u00e4vyydess\u00e4 on toivomisen varaa. Itse\u00e4ni ilahduttaneena esimerkkin\u00e4 mainittakoon Lounais-Suomen avointa dataa kokoavasta Lounaistieto<\/a>-palvelusta l\u00f6ytyv\u00e4 Varsinais-Suomen Maisemahistoriakartat \u2013niminen kokonaisuus. Se on luotu useissa projekteissa digitoimalla isojakokartoille piirretyt kohteet kuten pellot, niityt, tontit, rajat, tiet, myllyt ja niin edelleen. Lounais-Suomen maataloushistoriaa tutkivalle t\u00e4llainen aineisto on kullan arvoinen, sill\u00e4 oman tutkimuksen yhteydess\u00e4 useita pit\u00e4ji\u00e4 kattava karttojen digitointity\u00f6 olisi t\u00e4ysin mahdotonta.<\/p>\n

Toisena itse\u00e4ni kiehtovana esimerkkin\u00e4 historiallisesta paikkatiedosta voisin nostaa esiin Kirjojen levinneisyys Suomessa vuoteen 1850<\/a> -hankkeen. Maantieteellisten alueiden lis\u00e4ksi aineistosta on mahdollista hakea vanhaa kirjallisuutta esimerkiksi kielen, julkaisulajin tai julkaisuajankohdan avulla, ja aineistoa t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n jatkuvasti. Maataloushistoriasta kiinnostuneena olen luonnollisesti selvitellyt aineiston avulla maatalouskirjallisuuden levinneisyytt\u00e4.<\/p>\n

Maailmalla on toteutettu monia laajoja historiallisen paikkatiedon hankkeita, jotka rajautuvat joko kansallisin tai temaattisin perustein. Kansallisten hankkeiden keskeist\u00e4 aineistoa ovat esimerkiksi v\u00e4est\u00f6tiedot. Alankomaissa<\/a>, Iso-Britanniassa<\/a> ja Saksassa<\/a> on luotu aineistot hallinnollisten alueiden rajoista eri aikoina. T\u00e4llaiset aineistot ovat hyv\u00e4 pohja tulevalle tutkimukselle ja mahdollistavat tilastollisen tiedon kartallistamisen helposti. Niiden luomista hidastaa kuitenkin se, ett\u00e4 niiden tekeminen on hyvin ty\u00f6l\u00e4st\u00e4, ja tehty ty\u00f6 itsess\u00e4\u00e4n ei vie tutkimusta viel\u00e4 juurikaan eteenp\u00e4in. Suomessa tiet\u00e4 on avannut Kotimaisten kielten keskus, joka on tuottanut murretutkimuksen aluejaon avoimena paikkatietoaineistona. Aluejako vastaa suunnilleen vuoden 1938 kuntajakoa.<\/p>\n

My\u00f6s muut kuin historialliset paikkatietoaineistot voivat olla hy\u00f6dyllisi\u00e4 historiantutkimuksessa. Esimerkiksi maaston korkeussuhteet tai maalajit ovat siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin muuttumattomia historiallisella ajalla, ett\u00e4 niit\u00e4 koskeva paikkatietoaineisto on monissa tapauksissa k\u00e4ytt\u00f6kelpoista my\u00f6s historiallisessa yhteydess\u00e4. Mainitut aineistot ovat sellaisia, joilla esimerkiksi historiallisiin karttoihin voidaan lis\u00e4t\u00e4 informaatiota, jota niihin ei alun perin ole piirretty.<\/p>\n

\"\"

P\u00f6yty\u00e4n Jalkalan kyl\u00e4n 1700-luvun lopun vainioiden sijoittuminen peruskartalle ja maalajikartalle. (Peruskartta 1:20000, 27.12.2018, Maanmittauslaitos; Maaper\u00e4 1:20000\/1:50000, 3.2.2019, Geologian tutkimuskeskus; Jalkalan vainiot, Maisemahistoria, aineisto on ladattu Dataportaali -palvelusta 11.12.2018 lisenssill\u00e4 Creative Commons Attribution 4.0.)<\/p><\/div>\n

Oheisessa kuvassa olen asettanut p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in nykyisen Maanmittauslaitoksen peruskartan, Geologisen tutkimuslaitoksen tuottaman maalajikartan sek\u00e4 Maanmittauslaitoksen arkistossa s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4st\u00e4 P\u00f6yty\u00e4n Jalkalan kyl\u00e4n isojakokartasta digitoidut vainiot. Kuvasta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 viivoituksella kuvatut kyl\u00e4n vainiot Kaulajoen varressa sijaitsivat kokonaan savimaalla (sininen v\u00e4ri), mik\u00e4 olikin P\u00f6yty\u00e4ll\u00e4 tyypillist\u00e4. Samalla voidaan todeta, ett\u00e4 1700-luvun lopulla joen ja kallion (punainen v\u00e4ri) v\u00e4linen viljelyyn sopiva maa oli k\u00e4ytetty tarkasti hyv\u00e4ksi.<\/p>\n

Koska avointa historiallista paikkatietoa on saatavilla kovin rajallisesti, paikkatiedon kanssa toimivat tutkijat joutuvat tekem\u00e4\u00e4n paljon ty\u00f6vaiheita, jotka mahdollistavat varsinaisen tutkimuksen tekemisen. Toivottavaa olisi, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ty\u00f6n hedelm\u00e4t saataisiin avoimesti k\u00e4ytett\u00e4viksi, jotta kerran tehty\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ei tarvitsisi tehd\u00e4 uudelleen ja samalla ehk\u00e4 kiinnostus paikkatiedon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntyisi.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Kirsi Laine
\nKirjoittaja on Suomen historian tohtorikoulutettava.<\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jos haluaisin tiet\u00e4\u00e4 kaikkien Suomen bussipys\u00e4kkien sijainnit, kotitalouksien koon eri postinumeroalueilla tai puiden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen lumikuorman eri puolilla Suomea, saisin vastaukset kysymyksiini avointen paikkatietoaineistojen avulla. Historiantutkijana ensisijaiset kiinnostuksen kohteeni ovat kuitenkin hieman toisenlaisia. Miten avoimet paikkatietoaineistot palvelevat menneisyyden ilmi\u00f6ist\u00e4 kiinnostuneita tutkijoita? Suomessa merkitt\u00e4vi\u00e4 paikkatietoaineistojen tuottajia ovat muun muassa Maanmittauslaitos, Ilmatieteenlaitos, Luonnonvarakeskus, Tilastokeskus, V\u00e4yl\u00e4virasto ja monet muut […]<\/p>\n","protected":false},"author":2521,"featured_media":3413,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[388],"tags":[812,809,394],"class_list":{"0":"post-3410","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tutkimusaineistot","8":"tag-avoin-tiede","9":"tag-paikkatieto","10":"tag-tutkimusaineistot","11":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3410","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2521"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3410"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3410\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3437,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3410\/revisions\/3437"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3413"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3410"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3410"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3410"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}