{"id":3443,"date":"2019-02-14T08:39:35","date_gmt":"2019-02-14T06:39:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=3443"},"modified":"2019-02-14T08:39:35","modified_gmt":"2019-02-14T06:39:35","slug":"naisrauha-vaiettua-historiaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/naisrauha-vaiettua-historiaa\/","title":{"rendered":"Naisrauha \u2013 vaiettua historiaa"},"content":{"rendered":"
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons.<\/p><\/div>\n

Rouva Tellervo Koiviston televisioitu 90-vuotishaastattelu pys\u00e4ytti. Korkean i\u00e4n saavuttaneen yhteiskunnallisen keskustelijan ja vaikuttajan silmiin piirtyi kauhu, kun h\u00e4n kertoi teini-i\u00e4n kokemuksistaan. Koulun uskonnonopettaja oli ottanut tavakseen piiskata ty\u00f6huoneessaan tytt\u00f6oppilaita paljaalle takapuolelle. Kauhu huipentui, kun mies oli kysynyt 13-vuotiaalta Koivistolta, onko h\u00e4nell\u00e4 jo kuukautiset. Vuosikymmeni\u00e4 vaiennut Koivisto oli kyennyt kertomaan syv\u00e4sti h\u00e4pe\u00e4lliseksi kokemastaan kysymyksest\u00e4 vasta hiljattain.<\/p>\n

Nyky-Suomessa rouva Koiviston opettajan teot t\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t lapsen seksuaalisen hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n tunnusmerkit. Kun haastattelija kysyi, miksei rouva Koivisto kertonut vanhemmilleen asiasta, Koivisto vastasi pel\u00e4nneens\u00e4 h\u00e4nelle t\u00e4rke\u00e4n koulunk\u00e4ynnin loppuvan siihen. Samalla tavoin perustelevat puhumattomuuttaan hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6yrityksi\u00e4 kokeneet nykynuoret. Vanhemmille ei kerrota, koska he voivat ottaa pois puhelimet tai rajoittaa muuten nuorten sosiaalista el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Rouva Koivisto on ottanut korkeasta i\u00e4st\u00e4\u00e4n huolimatta edelleen rohkeasti kantaa naisten oikeuksien puolesta. My\u00f6s historiantutkijan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on nostaa keskusteluun menneisyyden kipukohtia. Naisen ja lasten seksuaalinen h\u00e4irint\u00e4 ja hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6 on kulttuurissamme t\u00e4llainen ikivanha kipukohta.<\/p>\n

Historiamme vanhin s\u00e4ilynyt alkuper\u00e4isasiakirja on kuningas Birger Maununpojan yli 700-vuotias suojelukirje Karjalan naisille. Siin\u00e4 naisrauhan rikkojia uhataan kuninkaan ankaralla rangaistuksella. Naisia ei saanut seksuaalisesti vahingoittaa tai h\u00e4irit\u00e4. Naisrauha kuului Ruotsin keskiaikaisiin rauhanlakeihin, jotka olivat voimassa my\u00f6s valtakuntaan liitetyill\u00e4 Suomen alueilla. Naisten ohella rauhanlait turvasivat koti-, k\u00e4r\u00e4j\u00e4-, kirkko- ja joulurauhan. Rauhanlait pyrkiv\u00e4t turvaamaan erityisen uhan alla olevien ihmisten, naisten, sek\u00e4 erityisen pyhien paikkojen tai t\u00e4rkeiden juhlien, kirkkovieraiden tai joulunviett\u00e4jien henkil\u00f6kohtaisen koskemattomuuden. \u201dSe joka t\u00e4m\u00e4n rauhan rikkoo\u201d, tuomittiin ankarimman mukaan.<\/p>\n

Kirkoissa tai k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 mellastaneet saatiin yleens\u00e4 kiinni ja oikeuden eteen, kun rikkomus tapahtui julkisella paikalla ja monen todistajan l\u00e4sn\u00e4 ollessa. Seksuaalinen h\u00e4irint\u00e4 ja hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6 ovat sen sijaan piilossa tapahtuvaa rikollisuutta, josta uhrin on aina ollut \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaikea kertoa. Siksi naisrauhan rikkojat eiv\u00e4t n\u00e4y historian l\u00e4hteiss\u00e4 samalla tavalla kuin muut v\u00e4kivallantekij\u00e4t.<\/p>\n

Suoranaisia v\u00e4kisinmakaamisrikoksia tutkittiin Ruotsin valtakunnan tuomioistuimissa hyvin harvoin, vaikka raiskauksiin sin\u00e4ns\u00e4 suhtauduttiin eritt\u00e4in ankarasti. Ne katsottiin jumalanpilkkaan, murhaan ja huorintekoon verrattavaksi rikoksiksi Jumalan eli Vanhan testamentin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 vastaan, mist\u00e4 seurasi kuolemanrangaistus. Taustalla oli ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 Jumalan viha lankeaisi valtakunnan tai seudun ylle, jos h\u00e4nen lakiensa rikkojan sallittiin el\u00e4\u00e4. Vuonna 1779 raiskauksesta langetettu kuolemanrangaistus muutettiin ankarimmaksi ruumiinrangaistukseksi, 120 raipaniskuksi.<\/p>\n

Naisrauhasta ja raiskauksista 1600- ja 1700-luvun Ruotsissa v\u00e4itellyt Karin Hassan Jansson toteaa tutkimuksessaan Kvinnofrid. Synen p\u00e5 v\u00e5ldt\u00e4kt och konstruktionen av k\u00f6n i Sverige 1600-1800<\/em>, ett\u00e4 v\u00e4kisinmakaamiset yritettiin n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti usein sopia ilman oikeudenk\u00e4ynti\u00e4, ja osa tapauksista j\u00e4i kokonaan piiloon uhrien tunteman h\u00e4pe\u00e4n takia. Jos raiskausep\u00e4ily kuitenkin vietiin oikeuteen, todistajiksi kutsuttiin usein ammattilaisia, koulutettuja k\u00e4til\u00f6it\u00e4, v\u00e4lsk\u00e4reit\u00e4 ja l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4.<\/p>\n

Muutoin tytt\u00f6jen ja naisten h\u00e4irint\u00e4kokemuksiin voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4siksi vain kiertoteit\u00e4, kun oikeudessa setvittiin, miksi piiat l\u00e4htiv\u00e4t luvatta v\u00e4kivaltaiseksi osoittautuneesta palvelupaikasta tai miksi teini-ik\u00e4inen tytt\u00f6 pakoili hakkaavaa is\u00e4\u00e4ns\u00e4. Jos nainen tai tytt\u00f6 oli kirjoitustaitoinen, h\u00e4n saattoi paljastaa karmeat kokemuksensa my\u00f6s p\u00e4iv\u00e4kirjalleen. Itse kuitenkin tutkin vanhempia aikoja, jolloin tyt\u00f6t eiv\u00e4t k\u00e4yneet kouluja eiv\u00e4tk\u00e4 naiset yleens\u00e4 osanneet kirjoittaa.<\/p>\n

Minua pyydettiin vuosi sitten kirjoittamaan kirja suomalaisten naisten h\u00e4irinn\u00e4n ja hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n historiasta. Ep\u00e4r\u00f6in, koska vaiettua historiaa on niin vaikea tutkia. Historiantutkijan pit\u00e4\u00e4 kuitenkin yritt\u00e4\u00e4 antaa \u00e4\u00e4ni my\u00f6s heille, jotka eiv\u00e4t ole itse kyenneet kertomaan l\u00e4heisilleen tai merkitsem\u00e4\u00e4n muistiin kokemaansa. Naisten ja tytt\u00f6jen hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n historian tuntemus auttaisi ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s nykyp\u00e4iv\u00e4n kokemuksia ja keskusteluita.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kirsi Vainio-Korhonen
\nKirjoittaja on Suomen historian professori<\/p>\n

Vainio-Korhosen samaa aihetta k\u00e4sittelev\u00e4 kolumni on julkaistu 6.2.2019 Turun Sanomissa<\/a>. Teksti on maksumuurin takana.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjallisuutta:
\nKarin Hassan Jansson, Kvinnofrid. Synen p\u00e5 v\u00e5ldt\u00e4kt och konstruktionen av k\u00f6n i Sverige 1600-1800. Uppsala universitet. Uppsala 2002.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rouva Tellervo Koiviston televisioitu 90-vuotishaastattelu pys\u00e4ytti. Korkean i\u00e4n saavuttaneen yhteiskunnallisen keskustelijan ja vaikuttajan silmiin piirtyi kauhu, kun h\u00e4n kertoi teini-i\u00e4n kokemuksistaan. Koulun uskonnonopettaja oli ottanut tavakseen piiskata ty\u00f6huoneessaan tytt\u00f6oppilaita paljaalle takapuolelle. Kauhu huipentui, kun mies oli kysynyt 13-vuotiaalta Koivistolta, onko h\u00e4nell\u00e4 jo kuukautiset. Vuosikymmeni\u00e4 vaiennut Koivisto oli kyennyt kertomaan syv\u00e4sti h\u00e4pe\u00e4lliseksi kokemastaan kysymyksest\u00e4 vasta hiljattain. […]<\/p>\n","protected":false},"author":3147,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[815,818,821],"class_list":{"0":"post-3443","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-nakokulmia","7":"tag-naisrauha","8":"tag-raiskaus","9":"tag-seksuaalinen-hairinta","10":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3443","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3147"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3443"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3443\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3449,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3443\/revisions\/3449"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3443"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3443"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3443"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}