{"id":3491,"date":"2019-03-14T10:03:18","date_gmt":"2019-03-14T08:03:18","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=3491"},"modified":"2020-09-26T15:02:15","modified_gmt":"2020-09-26T12:02:15","slug":"idan-uhka-synnytti-rajaseutukysymyksen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/idan-uhka-synnytti-rajaseutukysymyksen\/","title":{"rendered":"Id\u00e4n uhka synnytti rajaseutukysymyksen"},"content":{"rendered":"
\"\"

N\u00e4kymi\u00e4 Salmin rajaseutukyl\u00e4st\u00e4. J\u00e4rven takana siint\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n Kanabro. Kuva: Museovirasto: Kansatieteen kuvakokoelma. Kuvaaja: Uuno Peltoniemi, 1935.<\/p><\/div>\n

\u201dVen\u00e4j\u00e4n puolella n\u00e4ytti silt\u00e4, kuin olisi kuoleman viikate\u00a0 korjannut siell\u00e4 satoaan, Ihmiset oli karkotettu, kodit tehty autioiksi ja bolsevikkien vartiomiehet piileskeliv\u00e4t korkeiden paaluvarustusten takana. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomen alueella kaikki puhui luottamuksesta, siell\u00e4 rajan takaan n\u00e4kyi pelkk\u00e4\u00e4 ep\u00e4luuloisuutta ja pelkoa.”
\n<\/em><\/p><\/blockquote>\n

N\u00e4in kuvaili n\u00e4kymi\u00e4 Raja-Karjalassa 1930-luvun loppupuolella samonnut lehtimies ja kirjallisuudentutkija Olof Enckell teoksessaan Rajan Vartio<\/em>.\u00a0 Salmin pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 sijainneesta Rajasel\u00e4n kyl\u00e4st\u00e4 avautuivat suorat n\u00e4kym\u00e4t Neuvostoliiton puolelle, synkk\u00e4\u00e4n it\u00e4\u00e4n. Joitakin vuosia ennen Enckellin vierailua olivat neuvostoviranomaiset tyhjent\u00e4neet Ven\u00e4j\u00e4n rajaseudun kyl\u00e4t asukkaista.\u00a0 J\u00e4ljelle olivat j\u00e4\u00e4neet vain ven\u00e4l\u00e4iset sotilaat.<\/p>\n

Enckellin matkakirja kuvaa hyvin 1930-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 Neuvostoliittoa kohtaan koettuja tuntoja. Enckellin tavoin my\u00f6s useat muut kirjoittajat suuntasivat katseensa rajaseudulle. Vuonna 1931 Uuno Kailas kirjoitti runossaan \u201dRajalla\u201d<\/em>\u00a0 hyisen\u00e4 henkiv\u00e4st\u00e4 id\u00e4st\u00e4, jossa el\u00e4m\u00e4\u00e4 leimasivat orjuus ja pakkoty\u00f6.<\/p>\n

Valtio havahtui niin kutsuttuun rajaseutukysymykseen jo 1920-luvun alkupuolella. Suomen itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen muodostettu uusi valtioraja oli muuttanut useiden rajakuntien olosuhteet tyystin. Raja oli halkonut vanhoja kyli\u00e4 ja sukuja kahden valtion alueelle ja katkonut\u00a0 vilkkaat kauppatiet Ven\u00e4j\u00e4lle. Viljan ja elintarvikkeiden tuonnin tyrehtyminen oli aiheuttanut suoranaista puutetta.\u00a0 Itsen\u00e4isyyden s\u00e4ilytt\u00e4misen vuoksi rajaseutujen kohottaminen n\u00e4htiin ensiluokkaisen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Valtion avustuksin ryhdyttiin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n\u00a0 rajaseutupit\u00e4jien omaa maataloutta ja parantamaan kulkuyhteyksi\u00e4 Suomen puolelle. My\u00f6s lukuista j\u00e4rjest\u00f6t aktivoituivat rajaseutukysymyksen tiimoilta. J\u00e4rjest\u00f6l\u00e4ht\u00f6isen rajaseututy\u00f6n muotoja olivat muun muassa koulutus, kiertueet sek\u00e4 valistus aikakauslehtien v\u00e4lityksell\u00e4. Ty\u00f6n tavoitteena oli nostaa rajaseudun asukkaiden maanpuolustustahtoa ja integroida heid\u00e4t tiiviimmin osaksi suomalaista kansakuntaa.<\/p>\n

\"\"

Rajaseutujulkaisuja. Kansalliskirjasto. Digitaaliset aineistot<\/p><\/div>\n

Rajaseututy\u00f6t\u00e4 on tarkasteltu j\u00e4lkik\u00e4teen muun muassa kehitysaluepolitiikkana, jonka avulla pyrittiin p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti \u00a0rajaseutukuntien taloudellisten olojen kohottamiseen. Sit\u00e4 se eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olikin, mutta ty\u00f6 oli my\u00f6s vahvasti aatteellista, mik\u00e4 usein unohdetaan. Rajaseututy\u00f6 oli keino, jolla torjuttiin koettua kommunismin uhkaa. \u00a0Huolta aiheuttivat tuhannet Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4lle paenneet punakapinalliset, joiden uskottiin punovan uusia vallankaappaussuunnitelmia.<\/p>\n

Rajaseudulla sortovuosina toteutettu ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4misty\u00f6 oli omiaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ep\u00e4luulon ilmapiiri\u00e4, samoin rajakuntiin 1920-luvun taitteessa Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 saapuneet tuhannet pakolaiset. Korkeimmillaan pakolaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomessa oli vuonna 1922, kun heit\u00e4 oli arviolta yli 33 000 henke\u00e4.<\/p>\n

Heimoj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 ja It\u00e4-Karjalan pakolaisuutta tutkinut Toivo Nyg\u00e5rd on todennut, ett\u00e4 asenne heimopakolaisiin oli puolueetonta ja korrektia, olihan heimoajattelu kuulunut suomalaiskansalliseen aateperint\u00f6\u00f6n jo kauan. Virallisen asennoitumisen taustalla eliv\u00e4t kuitenkin erilaiset ennakkoluulot. Vienan Karjalan pakolaisten huoltotoimikunnan luettelo vuodelta 1922 kertoo, ett\u00e4 jopa kolme nelj\u00e4sosaa heimopakolaisista luokiteltiin poliittisesti ep\u00e4luotettaviksi.<\/p>\n

Kommunistiksi tai bolshevismin kannattajaksi ep\u00e4ilty henkil\u00f6 rajaseudulla koettiin ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 turvallisuusriskiksi. Rajaseudun olot ja pakolaiset kiinnostivat my\u00f6s Etsiv\u00e4\u00e4 Keskuspoliisia, joten Enckellin kuvaama, Suomelle ominainen luottamuksen ilmapiiri oli pikemminkin haave, johon pyrittiin tiukalla kontrollipolitiikalla ja valvonnalla.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Verna Kotiranta
\nKirjoittaja on Suomen historian tohtorikoulutettava, joka tutkii rajaseututy\u00f6t\u00e4 1920-luvulta sotavuosiin valta- ja nationalismiteorioista k\u00e4sin.<\/p>\n

Kirjallisuutta:
\nEnckell, Olof 1939: Rajan vartio. Jalkamatkoja Raja-Karjalassa<\/em>. Otava. Helsinki.
\nEngman, Max 2007: Raja. Karjalankannas 1918\u20131920. <\/em>WSOY. Helsinki.
\nKoljonen, Anita 1985: Rajaseututy\u00f6. 60 vuotta kehitysaluepolitiikkaa.<\/em> Oulu
\nL\u00e4hteenm\u00e4ki, Maria 2009: Maailmojen rajalla. Kannaksen rajamaa ja poliittiset murtumat 1911\u20131944.<\/em> Karisto. H\u00e4meenlinna.
\nNyg\u00e5rd, Toivo 1980: It\u00e4-Karjalan pakolaiset 1917\u20131922<\/em>. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.
\nVainio, V.H 1956: Nelj\u00e4nnesvuosisata vapaaehtoista rajaseututy\u00f6t\u00e4. <\/em>Rajaseudun Yst\u00e4v\u00e4in Liitto.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dVen\u00e4j\u00e4n puolella n\u00e4ytti silt\u00e4, kuin olisi kuoleman viikate\u00a0 korjannut siell\u00e4 satoaan, Ihmiset oli karkotettu, kodit tehty autioiksi ja bolsevikkien vartiomiehet piileskeliv\u00e4t korkeiden paaluvarustusten takana. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomen alueella kaikki puhui luottamuksesta, siell\u00e4 rajan takaan n\u00e4kyi pelkk\u00e4\u00e4 ep\u00e4luuloisuutta ja pelkoa.” N\u00e4in kuvaili n\u00e4kymi\u00e4 Raja-Karjalassa 1930-luvun loppupuolella samonnut lehtimies ja kirjallisuudentutkija Olof Enckell teoksessaan Rajan Vartio.\u00a0 Salmin pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":4238,"featured_media":3506,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[839,842,833,836],"class_list":{"0":"post-3491","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-1920-luku","9":"tag-1930-luku","10":"tag-rajaseutu","11":"tag-rajaseutukysymys","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3491","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4238"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3491"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3491\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5748,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3491\/revisions\/5748"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3506"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3491"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3491"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3491"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}