{"id":3521,"date":"2019-03-21T10:49:23","date_gmt":"2019-03-21T08:49:23","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=3521"},"modified":"2019-03-21T10:49:23","modified_gmt":"2019-03-21T08:49:23","slug":"turun-tuomiokirkko-ansaitsee-enemman","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/turun-tuomiokirkko-ansaitsee-enemman\/","title":{"rendered":"Turun tuomiokirkko ansaitsee enemm\u00e4n"},"content":{"rendered":"
\"\"

Turun tuomiokirkon sakariston kalkkikivinen konsoli. Kuva: Juhana Ahlamo.<\/p><\/div>\n

Turun tuomiokirkon sakariston sein\u00e4\u00e4 koristaa seitsem\u00e4n koristeltua konsolia, jotka ik\u00e4\u00e4n kuin kannattelevat holviruoteiden p\u00e4it\u00e4. Ne on valmistettu kalkkikivest\u00e4 1300-luvun j\u00e4lkipuoliskolla. Yksi konsoleista esitt\u00e4\u00e4 ihmiskasvoja. Konsolit otettiin esiin korjaust\u00f6iden yhteydess\u00e4 1883. T\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien tutkijat ovat miettineet konsolien merkityst\u00e4. Mit\u00e4 ne haluavat kertoa? Akateemista ty\u00f6t\u00e4 on vahdittanut tuomiokirkon asema kansallispyh\u00e4kk\u00f6n\u00e4, ja tutkimusta ovat rytmitt\u00e4neet 1900-luvun korjausty\u00f6t. Tuomiokirkko ansaitsee kuitenkin enemm\u00e4n.<\/p>\n

Tuomiokirkkoa ovat tutkineet yli vuosisadan ajan niin arkeologit, historioitsijat ja taidehistorioitsijat. Antikvaari Adolf Lindman (1821\u20131874) julkaisi tuomiokirkon ensimm\u00e4isen yleisesittelyn 1869. Historioitsija Reinhold Hausen (1850\u20131942) puolestaan toimitti Turun tuomiokirkon Mustankirjan eli Suomen keskiajan t\u00e4rkeimm\u00e4n l\u00e4hdeteoksen julkaisuksi 1890.<\/p>\n

Tuomiokirkossa tehtiin laajat rakennushistorialliset tutkimukset 1920-luvulla. Restaurointit\u00f6it\u00e4 johtivat arkkitehti Armas Lindgren (1874\u20131929) ja arkeologi Juhani Rinne (1872\u20131950). J\u00e4lkimm\u00e4inen kokosi tulokset kolminiteiseksi teokseksi Turun tuomiokirkko keskiaikana<\/em> (1941, 1948, 1952). Pyh\u00e4k\u00f6n keskiaikaiset reliikit Rinne julkaisi kirjassaan Pyh\u00e4 Henrik \u2013 Piispa ja marttyyri <\/em>(1932). H\u00e4n my\u00f6s suunnitteli Turun tuomiokirkkomuseon, joka avattiin 1929.<\/p>\n

Rinteen ty\u00f6 on yh\u00e4 tuomiokirkon t\u00e4rkein kentt\u00e4tutkimus. Teknisten uudistust\u00f6iden yhteydess\u00e4 1970-luvulla tuomiokirkossa tehtiin arkeologisia tutkimuksia, mutta niiden tuloksia ei julkaistu tai edes raportoitu kattavasti. Korjaust\u00f6iden yhteydess\u00e4 taidehistorioitsija Riitta Pylkk\u00e4nen (1910\u20131982) uudisti tuomiokirkkomuseon, ja se siirrettiin nykyiseen paikkaansa etel\u00e4lehterille.<\/p>\n

\"\"

Kaarina Maununtytt\u00e4ren (1550\u20131612) sarkofagi Turun tuomiokirkossa. Kuva: Visa Immonen.<\/p><\/div>\n

Rinteen j\u00e4lkeen tuomiokirkon tutkimusty\u00f6 on ollut p\u00e4\u00e4asiassa kahdenlaista. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 ovat tuomiokirkon esineist\u00f6\u00f6n, kuten tekstiileihin ja ehtoollisv\u00e4lineisiin, liittyv\u00e4t tutkimukset ja toisaalta tuomiokirkon rakennushistorialliset selvitykset. Rinteen esitt\u00e4m\u00e4t tulkinnat pid\u00e4tteliv\u00e4t molempia tutkimuslinjoja vuosikymmeni\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4nen katsottiin ratkaisseen tuomiokirkon historian solmukohdat. Poikkeus j\u00e4hmeyteen olivat Pylkk\u00e4sen tekstiilitutkimukset.<\/p>\n

Sek\u00e4 1920- ett\u00e4 1970-lukujen kentt\u00e4t\u00f6iden arkeologiset l\u00f6yd\u00f6t ovat edelleen alkuper\u00e4ispakkauksissaan museon varastossa. Niit\u00e4 ei ole analysoitu, ja osa 1970-luvulla talletetuista l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 on per\u00e4ti konservoimatta ja luetteloimatta. Pys\u00e4htyneisyys huipentui jo julkaistaessa vanhentuneessa teoksessa Kansallispyh\u00e4kk\u00f6 \u2013 Turun tuomiokirkko 1300\u20132000<\/em> (2000). Vuosituhannen vaihduttua alkoi kuitenkin tapahtua.<\/p>\n

Rakennustutkija Knut Drake (1927\u20132013) ryhtyi arvioimaan uudelleen tuomiokirkon rakentamisen kronologiaa. Vaikka h\u00e4n ehti julkaista uuden rakennushistorian p\u00e4\u00e4piirteet, Draken kuolema j\u00e4tti ty\u00f6n kesken. Vuonna 2007 arkeologi J.-P. Taavitsainen k\u00e4ynnisti tutkimushankkeen, joka pureutuu tuomiokirkon pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin. My\u00f6s nuoremman sukupolven tutkijat ovat tarkastelleet tuorein silmin tuomiokirkon muistoja: ehtoollisv\u00e4lineit\u00e4, kirjallisia l\u00e4hteit\u00e4, puuveistoksia sek\u00e4 luterilaisen ajan kirkkointeri\u00f6\u00f6ri\u00e4 ja hautoja.<\/p>\n

Tutkijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t uusimpia luonnontieteellisi\u00e4 ajoittamisen ja materiaalitutkimuksen keinoja. My\u00f6s muinaisgenetiikka avaa uudenlaisia n\u00e4k\u00f6aloja. Humanistinen tutkimus puolestaan kyseenalaistaa aiemmat ajoitukset ja n\u00e4kemykset. Keskeinen tavoite on tuomiokirkon tarkastelu osana eurooppalaista historiaa.<\/p>\n

Syksyll\u00e4 2018 Turun yliopiston arkeologia, kulttuurihistoria, museologia ja taidehistoria toteuttivat tuomiokirkkomuseon esineist\u00f6\u00f6n keskittyneen kurssin. Kurssilla opiskelijat valitsivat museokokoelmista yhden keskiaikaisen esineen, valokuvasivat ja dokumentoivat sen sek\u00e4 kirjoittivat esittelyn esineest\u00e4. Kurssi j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n uudestaan syksyll\u00e4 2019. T\u00e4ll\u00f6in keski\u00f6ss\u00e4 ovat uuden ajan esineet.<\/p>\n

Lontoossa j\u00e4rjestettiin helmikuussa 2019 konferenssi \u201dSecret spaces \u2013 Medieval sacristies, vestries, treasure rooms and their contents\u201d<\/a>. Se k\u00e4sitteli keskiaikaisten sakaristojen ja aarrekammioiden tutkimusta Euroopassa. Er\u00e4s konferenssissa esitetty huomio oli, ett\u00e4 sakaristojen seiniin on usein sijoitettu ihmiskasvoja. Niiden tarkoitus voi olla apotropainen eli pahaa karkottava. Kasvot varjelivat sakariston aarteita varkailta. Vaikka ajatusta ei voi siirt\u00e4\u00e4 suoraan Turun sakariston ihmiskasvoihin, kansainv\u00e4linen ulottuvuus auttaa irrottautumaan aiemmista n\u00e4kemyksist\u00e4. Se johdattelee pohtimaan tuomiokirkon k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 liturgisena kokonaisuutena ja el\u00e4v\u00e4n\u00e4 tilana.<\/p>\n

Uuden, kokonaisvaltaisen tutkimuksen aika on nyt. Turkulaisiin yliopistoihin on syntynyt teht\u00e4v\u00e4\u00e4n valmis tutkijakunta. Tuomiokirkkoa on restauroitu viiden vuosikymmenen v\u00e4lein \u2013 1920- ja 1970-luvuilla \u2013 ja seuraava korjaust\u00f6iden aika koittanee 2020-luvulla. Sen sijaan, ett\u00e4 tutkimus seuraisi korjaust\u00f6it\u00e4, nyt olisi mahdollisuus aloittaa jo ennen muutost\u00f6it\u00e4 ja toteuttaa kentt\u00e4ty\u00f6t hallitummin. Lis\u00e4ksi Turun kaupungin suureksi juhlavuodeksi valittu 2029 kajastaa horisontissa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
\nVisa Immonen
\nKirjoittaja on arkeologian professori ja Suomen historian ja arkeologian oppiaineryhm\u00e4n johtaja<\/em><\/p>\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turun tuomiokirkon sakariston sein\u00e4\u00e4 koristaa seitsem\u00e4n koristeltua konsolia, jotka ik\u00e4\u00e4n kuin kannattelevat holviruoteiden p\u00e4it\u00e4. Ne on valmistettu kalkkikivest\u00e4 1300-luvun j\u00e4lkipuoliskolla. Yksi konsoleista esitt\u00e4\u00e4 ihmiskasvoja. Konsolit otettiin esiin korjaust\u00f6iden yhteydess\u00e4 1883. T\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien tutkijat ovat miettineet konsolien merkityst\u00e4. Mit\u00e4 ne haluavat kertoa? Akateemista ty\u00f6t\u00e4 on vahdittanut tuomiokirkon asema kansallispyh\u00e4kk\u00f6n\u00e4, ja tutkimusta ovat rytmitt\u00e4neet 1900-luvun korjausty\u00f6t. Tuomiokirkko […]<\/p>\n","protected":false},"author":5284,"featured_media":3524,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[845,851,848,189,854],"class_list":{"0":"post-3521","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-arkeologia","9":"tag-historiografia","10":"tag-tuomiokirkko","11":"tag-turku","12":"tag-uudet-avaukset","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3521","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5284"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3521"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3521\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3548,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3521\/revisions\/3548"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3524"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3521"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3521"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3521"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}