{"id":3596,"date":"2019-04-17T09:26:48","date_gmt":"2019-04-17T06:26:48","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=3596"},"modified":"2019-04-17T09:26:48","modified_gmt":"2019-04-17T06:26:48","slug":"kartellit-eivat-ole-historiaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kartellit-eivat-ole-historiaa\/","title":{"rendered":"Kartellit eiv\u00e4t ole historiaa"},"content":{"rendered":"

Saimme hiljattain kuulla, ett\u00e4 Kilpailu- ja kuluttajavirasto tutkii ep\u00e4ily\u00e4 is\u00e4nn\u00f6intialalle pesiytyneest\u00e4 kartellista. Viime vuoden lopulla rakennusbisneksess\u00e4 paljastui puolestaan koko maan kattanut styrox-kartelli. (Helsingin Sanomat 4.12.2018<\/a>, 8.2.2019<\/a>). Vaikka kartellit ovat olleet kiellettyj\u00e4 1990-luvulta l\u00e4htien, t\u00e4ll\u00e4 vuosituhannella kartelleista ep\u00e4iltyjen yritysten listalle on joutunut useita Suomen teollisuuden lippulaivoja, kuten Outokumpu, Kone, Lemmink\u00e4inen, UPM, Stora Enso, Mets\u00e4liitto, M-Real ja Ahlstr\u00f6m.<\/p>\n

\"\"

Puuvillatehtaitten Myyntikonttori yli yksi Suomen vakaimpia kartelleja, joka oli toiminnassa vuosina 1933-1979. Kuvassa sen ensimm\u00e4inen logo.<\/p><\/div>\n

Kartelleissa yritykset sopivat yhteisest\u00e4 hinnoittelusta sek\u00e4 esimerkiksi asiakkaiden ja markkina-alueiden jakamisesta kesken\u00e4\u00e4n. Kartellit on kielletty hyv\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4. Ne nostavat hintatasoa ja v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t kuluttajien valintavaihtoehtoja, kun taas vapaassa kilpailussa menestyv\u00e4t yritykset, jotka pystyv\u00e4t tarjoamaan laadukkaimpia tuotteita edullisimpaan hintaan. Ei ihme, ett\u00e4 kartellit yh\u00e4 houkuttavat. Esimerkiksi Suomen suurimman is\u00e4nn\u00f6intialan yrityksen Realian sijoitetun p\u00e4\u00e4oman tuottoprosentti oli vuonna 2018 suorastaan huikean hyv\u00e4, yli 50. Kartelleja onkin osuvasti kutsuttu \u201dhinnoista sopiviksi salaliitoiksi\u201d. H\u00e4vi\u00e4ji\u00e4 ovat kuluttajat ja koko yhteiskunta.<\/p>\n

Suomen modernin taloushistorian leimallisimpia ilmi\u00f6it\u00e4 on teollisuuden vahva kartellisoituminen. Kartellit hallitsivat tuotantoa 1880-luvulta l\u00e4htien noin sadan vuoden ajan. On vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 teollisuudenalaa, joka ei olisi ajautunut jonkinasteisen kilpailun s\u00e4\u00e4ntelyn tielle. Kartellien painoarvoa Suomen taloudessa kuvaa arvio, jonka mukaan Suomen tehdasteollisuuden toimialoista jopa 90 prosentissa vallitsi 1950-luvun ja 1980-lopun v\u00e4lisen\u00e4 aikana ainakin jossain vaiheessa valtakunnallinen kartelli (Hyytinen \u2013 Steen \u2013 Toivanen 2010).<\/p>\n

Ilmi\u00f6n laajuudesta sek\u00e4 sen taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta merkitt\u00e4vyydest\u00e4 huolimatta kartellisoitumista on Suomessa tarkasteltu vain harvoissa tutkimuksissa. Nekin ovat keskittyneet yksitt\u00e4isiin kartelleihin tai toimialoihin, eik\u00e4 kartellien kattavuudesta tai niiden kansataloudellisesta vaikutuksesta ole selv\u00e4\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4. T\u00e4m\u00e4n havainnon innostamana olen k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 hanketta, jossa kartellisoitumista tutkitaan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa laajana, Suomen talouden kehityst\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4neen\u00e4 historiallisena ilmi\u00f6n\u00e4.<\/p>\n

Hanke keskittyy kolmeen kysymykseen. Koska kartelleja ei ole tutkittu systemaattisesti, ensimm\u00e4inen teht\u00e4v\u00e4 on kartoittaa, mit\u00e4 kartelleja Suomessa toimi: miten paljon niit\u00e4 oli, mille aloille ne painottuivat, mit\u00e4 niiden sopimukset koskivat sek\u00e4 miten kattavia ne olivat? Suomessa monet kartellit ovat olleet kansainv\u00e4lisess\u00e4 vertailussa poikkeuksellisen pitk\u00e4ik\u00e4isi\u00e4. Toinen tutkimuskysymys keskittyy siksi kartellien ilmeiseen vakauteen. Olivatko niiden organisaatiot poikkeuksellisin vahvoja, tai tukiko valtion my\u00f6nteinen suhtautuminen ennen 1990-lukua niiden vakautta?<\/p>\n

Kolmanneksi hanke tutkii kartellien merkityst\u00e4 niiden j\u00e4senyritysten ja Suomen taloudelle. Toisin kuin taloustieteellisess\u00e4 kirjallisuudessa yleens\u00e4 v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, historiallisesti kartellit eiv\u00e4t niink\u00e4\u00e4n poistaneet kilpailua, vaan ne ainoastaan s\u00e4\u00e4nteliv\u00e4t sit\u00e4. Keskeist\u00e4 onkin, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kilpailu toteutui kartellien sis\u00e4ll\u00e4 ja laajemmin Suomen taloudessa. Suomen Kulttuurirahaston rahoituksella k\u00e4ynnistyv\u00e4n hankkeen ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa k\u00e4yn l\u00e4pi Suomen elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusarkistossa olevia kartellien arkistoja sek\u00e4 vuosina 1958-1992 yll\u00e4pidetyn kilpailunrajoitusrekisterin tietoja. Laaja, vertaileva tutkimus auttaa toivottavasti ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miksi kartelleista ja kilpailun rajoittamisesta sopimuksin muodostui syv\u00e4\u00e4n juurtunut maan tapa, joka on pit\u00e4nyt pintansa nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mika Kallioinen on Suomen historian yliopistonlehtori.<\/p>\n

L\u00e4hde: Hyytinen, Ari, Steen, Frode ja Toivanen, Otto, \u2018Cartels uncovered\u2019, CEPR Discussion Paper, No. 7716, 2010.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Saimme hiljattain kuulla, ett\u00e4 Kilpailu- ja kuluttajavirasto tutkii ep\u00e4ily\u00e4 is\u00e4nn\u00f6intialalle pesiytyneest\u00e4 kartellista. Viime vuoden lopulla rakennusbisneksess\u00e4 paljastui puolestaan koko maan kattanut styrox-kartelli. (Helsingin Sanomat 4.12.2018, 8.2.2019). Vaikka kartellit ovat olleet kiellettyj\u00e4 1990-luvulta l\u00e4htien, t\u00e4ll\u00e4 vuosituhannella kartelleista ep\u00e4iltyjen yritysten listalle on joutunut useita Suomen teollisuuden lippulaivoja, kuten Outokumpu, Kone, Lemmink\u00e4inen, UPM, Stora Enso, Mets\u00e4liitto, M-Real ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":2120,"featured_media":3599,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[869,87],"class_list":{"0":"post-3596","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"tag-kartelli","9":"tag-taloushistoria","10":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3596","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2120"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3596"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3596\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3605,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3596\/revisions\/3605"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3599"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3596"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3596"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3596"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}