{"id":3614,"date":"2019-04-26T13:27:54","date_gmt":"2019-04-26T10:27:54","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=3614"},"modified":"2019-04-26T13:28:22","modified_gmt":"2019-04-26T10:28:22","slug":"perheyritysten-juurilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/perheyritysten-juurilla\/","title":{"rendered":"Perheyritysten juurilla"},"content":{"rendered":"

Silloin t\u00e4ll\u00f6in tuntee kansa vallan mahdin suonissaan,<\/em>
\nVallan mahdin, jonka kansa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaaliuurnilla.<\/em>
\nMutta kuinka ollakaan tuo valta kulkee narussa,<\/em>
\nJosta se ei p\u00e4\u00e4se suuren rahan voimaa puremaan.<\/em>
\nMiss\u00e4 on se mahti, joka puuttuu eduskunnalta?<\/em><\/p>\n

Kivek\u00e4s, Walden, Wihuri, Hellberg,<\/em>
\nRosenlew, Frenckell, Alhstr\u00f6m, Donner<\/em><\/p>\n

Wasatjerna, Ehrnrooth, Schauman, Gr\u00f6nblom.<\/em><\/p>\n

Wahlforss, Julin, Bj\u00f6rnberg, Rettig<\/em>
\nHonkajuuri, Virkkunen, Erkko, Serlachius<\/em><\/p>\n

On Suomessa pankkeja, tehtaita ja muita.<\/em>
\nNiiden tarkoitus, niin v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, on kansaa palvella.<\/em>
\nMutta kuinka ollakaan joutuu kansa huomaamaan,<\/em>
\nEtt\u00e4 se on n\u00e4iden palvelijoiden armoilla.<\/em>
\nMiss\u00e4 on se rahan mahti, joka puuttuu kansalta?<\/em><\/p>\n

Kristiina Halkola laulaa 20 perheest\u00e4 24.9.1969 Oma-Ohjemassa. Yle arkisto<\/a>.<\/p>\n

N\u00e4in lauloi Kristiina Halkola vuonna 1969 Yleisradion l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Oma-ohjelmassa. Ohjelma ja sen yhteydess\u00e4 esitetty laulu 20 perheest\u00e4 olivat voimakkaan vasemmistolaispainotteisia ja yhteiskuntakriittisi\u00e4. T\u00e4st\u00e4 huolimatta laulu paljastaa, miten syv\u00e4ll\u00e4 tiettyjen perheiden juuret olivat Suomen talousel\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Suomen taloushistoria on kertomus siit\u00e4, miten er\u00e4\u00e4st\u00e4 Euroopan k\u00f6yhimmist\u00e4 kolkista on vuosien saatossa kehittynyt yksi maailman vauraimmista maista. Perheyrityksill\u00e4 oli t\u00e4ss\u00e4 siirtym\u00e4ss\u00e4 eritt\u00e4in keskeinen, joskin taloushistorian tutkimuksen parissa v\u00e4h\u00e4lle huomiolle j\u00e4\u00e4nyt, rooli.<\/p>\n

L\u00e4hes kaikki maamme merkitt\u00e4vimm\u00e4t yritykset ovat nimitt\u00e4in aloittaneet toimintansa perheyrityksin\u00e4. Vaikka perheen rooli on aikojen saatossa muuttunut, perheyritt\u00e4minen on s\u00e4ilytt\u00e4nyt elinvoimaisuutensa aina esiteollisen ajan kauppahuoneista ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isverstaista nykyp\u00e4iv\u00e4n kansainv\u00e4lisiin teollisuusyrityksiin saakka. N\u00e4iden yritysten pitk\u00e4t perinteet n\u00e4kyv\u00e4t edelleen osana kaupunkimaisemaa, esimerkiksi Rosenlewin tai Ahlstr\u00f6min kaltaisten yritysten kohdalla, joilla on ollut l\u00e4htem\u00e4t\u00f6n vaikutus oman paikallisyhteis\u00f6ns\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4. Perheyritt\u00e4minen ei kuitenkaan ole vain suurten yritysten historiaa, vaan perheyritt\u00e4jyys on ollut ja on yh\u00e4 yleisin yritt\u00e4jyyden muoto sek\u00e4 kansallisella ett\u00e4 kansainv\u00e4lisell\u00e4 tasolla.<\/p>\n

Taloustieteen parissa perheyritystutkimuksesta on viimeisten vuosikymmenien aikana muotoutunut kansainv\u00e4linen tutkimusala, jonka keski\u00f6ss\u00e4 ovat olleet paitsi perheyritysten liiketoiminta sin\u00e4ns\u00e4, my\u00f6s perheeseen ja yritysten omistusmuotoihin liittyv\u00e4t muutokset. Juuri perhe- ja omistussuhteilla on olennainen vaikutus perheyritysten liiketoimintaan. Samalla ne my\u00f6s erottavat perheyritykset muilla tavoin omistetuista yrityksist\u00e4. Perheyritysten laaja kirjo onkin muovannut modernista perheyritt\u00e4jyystutkimuksesta monitieteisen alan, joka ulottuu aina taloustieteest\u00e4 sosiologiaan sek\u00e4 psykologiasta organisaation ja johtamistutkimukseen saakka.<\/p>\n

Historiantutkimuksen parissa perheyrityksi\u00e4 on usein l\u00e4hestytty annettuina ilmi\u00f6in\u00e4, ilman ett\u00e4 tutkijat olisivat kiinnitt\u00e4neet huomiota siihen, mist\u00e4 perheyritt\u00e4jyydess\u00e4 varsinaisesti on kyse. Juuri t\u00e4h\u00e4n ongelmaan pureutuu Perheyritysten liiton<\/a> rahoittama tutkimushanke Suomalainen perheyritys \u2013 kasvu ja jatkuvuus<\/em>. Hankkeen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on problematisoida suomalaisen perheyrityksen k\u00e4sitett\u00e4 ja rekonstruoida se historiantutkimuksen l\u00e4ht\u00f6kohdista 1860-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. N\u00e4in ollen hanke kysyy: mik\u00e4 on ollut perheyritys eri aikoina ja miten se on ilmi\u00f6n\u00e4 muodostunut Suomen historian k\u00e4\u00e4nnekohtien my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Tutkimushankkeen keski\u00f6ss\u00e4 on kaksi p\u00e4\u00e4linjaa, joista ensimm\u00e4isen muodostavat perheyritysten liiketaloudelliset ja yhteiskunnalliset toimintaedellytykset. Yritysten toimintaymp\u00e4rist\u00f6 on nimitt\u00e4in muuttunut 1800-luvulta l\u00e4htien useasti, mik\u00e4 on edellytt\u00e4nyt perheyrityksilt\u00e4 kyky\u00e4 sopeutua n\u00e4ihin muutoksiin. Toisen p\u00e4\u00e4linjan muodostavat perheen ja suvun sek\u00e4 jatkuvuuden ja kasvun aiheuttamat haasteet yrityksille ja yritt\u00e4miselle eri aikoina.<\/p>\n

Hanke on haasteellinen, sill\u00e4 menneisyyden perheyrityksi\u00e4 koskeva tieto on melko hajanaista. Perheyrityksist\u00e4 ei ole saatavilla niiden toimintaa valaisevia tilastotietoja, eik\u00e4 aukottoman, kaikki perheyritykset kattavan kokonaiskuvan rekonstruoiminen historiallisilla aineistoilla ole edes mahdollista. Perheyrityksist\u00e4 ja -yritt\u00e4jist\u00e4 on kuitenkin runsaasti yrityshistorioita, el\u00e4m\u00e4nkertoja, arkistomateriaalia, sanomalehtiartikkeleita ja haastatteluja, joiden pohjalta on mahdollista ryhty\u00e4 rakentamaan kuvaa perheyritt\u00e4misest\u00e4 taloudellisena ilmi\u00f6n\u00e4 ja samalla muodostaa kuva siit\u00e4, miten merkitt\u00e4v\u00e4 asema toiminnalla on ollut Suomen taloudelle eri aikoina.<\/p>\n

Hankkeen tutkijat ovat professori Kirsi Vainio-Korhonen, sek\u00e4 dosentit Mika Kallioinen, Jarkko Keskinen ja Kari Ter\u00e4s Turun yliopistosta. He ovat taloushistorian asiantuntijoita, joilla on pitk\u00e4 kokemus perheiden ja perheyritt\u00e4misen merkityksest\u00e4 suomalaisessa liiketoiminnassa aina keskiajalta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kirjoittaja on Suomen historian dosentti<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Silloin t\u00e4ll\u00f6in tuntee kansa vallan mahdin suonissaan, Vallan mahdin, jonka kansa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaaliuurnilla. Mutta kuinka ollakaan tuo valta kulkee narussa, Josta se ei p\u00e4\u00e4se suuren rahan voimaa puremaan. Miss\u00e4 on se mahti, joka puuttuu eduskunnalta? Kivek\u00e4s, Walden, Wihuri, Hellberg, Rosenlew, Frenckell, Alhstr\u00f6m, Donner Wasatjerna, Ehrnrooth, Schauman, Gr\u00f6nblom. Wahlforss, Julin, Bj\u00f6rnberg, Rettig Honkajuuri, Virkkunen, Erkko, Serlachius […]<\/p>\n","protected":false},"author":3159,"featured_media":3620,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[872,875],"class_list":{"0":"post-3614","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-perheyritys","10":"tag-perheyritysten-liitto","11":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3614","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3159"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3614"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3614\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3632,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3614\/revisions\/3632"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3620"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3614"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3614"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3614"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}