{"id":3638,"date":"2019-04-29T18:46:36","date_gmt":"2019-04-29T15:46:36","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=3638"},"modified":"2019-12-16T10:22:16","modified_gmt":"2019-12-16T08:22:16","slug":"vietettiinko-ensimmaista-opiskelijavappua-jo-200-vuotta-sitten-turussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/vietettiinko-ensimmaista-opiskelijavappua-jo-200-vuotta-sitten-turussa\/","title":{"rendered":"Vietettiink\u00f6 ensimm\u00e4ist\u00e4 opiskelijavappua 200 vuotta sitten Turussa?"},"content":{"rendered":"

Vappu, tuo opiskelijoiden vuodenkierron kaikkein t\u00e4rkein ja n\u00e4kyvin juhla on j\u00e4lleen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 (tai noh, joillain se on ollut p\u00e4\u00e4ll\u00e4 jo hyv\u00e4n tovin). Kadulla kulkee haalareihin ja viittoihin pukeutuneita opiskelijoita, kuohuviinipullot poksahtelevat, patsaat pest\u00e4\u00e4n ja aurinko h\u00e4ikii valkolakkien loisteessa. Turussa modernia opiskelijavappua on vietetty molempien yliopistojen opiskelijoiden taholta jo 1920-luvulta l\u00e4htien erilaisin menoin, mutta juhlan juuret juontavat ainakin 200 vuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4n 1810-luvulle.<\/p>\n

Turun akatemia oli tunnettu erilaisista juhlistaan ja seremonioistaan, jotka n\u00e4kyiv\u00e4t ja kuuluivat kaupungilla. Erityisesti maisteri- ja tohtoripromootiot olivat merkitt\u00e4vi\u00e4 julkisia tapahtumia, joihin osallistuivat akatemian v\u00e4en ohella my\u00f6s kaupungin silm\u00e4\u00e4tekev\u00e4t. Promootioita juhlistettiin niin akatemian tiloissa, tuomiokirkossa kuin kaupungin erilaisissa juhlatiloissa.<\/p>\n

My\u00f6s akatemian opiskelijoilla itsell\u00e4\u00e4n oli omia seremonioitaan. N\u00e4ist\u00e4 kenties t\u00e4rkein oli majfest <\/em>eli kev\u00e4tjuhla, joka j\u00e4rjestettiin aina toukokuun alussa. S\u00e4ilyneiden l\u00e4hteiden mukaan kev\u00e4tjuhlat j\u00e4rjestettiin viimeist\u00e4\u00e4n 1817 l\u00e4htien, mutta on mahdollista, ett\u00e4 jo paljon aikaisemmin akatemian opiskelijat ja henkil\u00f6kunta kokoontui yhteen huvittelemaan kev\u00e4\u00e4n kunniaksi.<\/p>\n

\"\"

August Mannerheimin tushipiirros Turun akatemian ylioppilaista univormuissaan 1817 (Kuva kirjasta Keisarillinen Aleksanterin yliopisto 1808-1917<\/em>)<\/p><\/div>\n

Majfestit sijoittuivat yleens\u00e4 kaupungin ulkopuolelle Kupittaalle tai Skanssiin kent\u00e4lle, jonne pystytettiin teltat juhlaa varten. Ohjelmassa oli puheita, pelej\u00e4, kisailua ja ylioppilaslaulua, joka oli suosittu uusi ilmi\u00f6 1810-luvun ylioppilaiden keskuudessa. Juhlat p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t johonkin kaupungin ravintoloista, kuten Seipellin kellariin. Kev\u00e4tjuhlat sis\u00e4lsiv\u00e4t runsaasti alkoholia, jolla huuhdottiin talven ja kev\u00e4\u00e4n luku-urakkaa pois mielist\u00e4. Juotua pullom\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kommentoi Hovioikeuden virkamies Johan Winter p\u00e4iv\u00e4kirjassaan vuonna 1818 seuraavasti: Eilisten opiskelijajuhlien osallistujam\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 160, heid\u00e4n j\u00e4ljilt\u00e4 j\u00e4i 100 tyhj\u00e4\u00e4 pulloa arrakkia ja 60 kannua punaviini\u00e4.<\/em><\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4n ohjelma alkoi sill\u00e4, ett\u00e4 akatemian professorit, opettajat ja opiskelijat kokoontuivat univormuihinsa pukeutuneina Akatemiatalon eteen, josta koko seurue l\u00e4hti kulkueena kohti Uudenmaantullia. Saattueen k\u00e4rjess\u00e4 kulki itseoikeutetusti rehtori, h\u00e4nen per\u00e4ss\u00e4\u00e4n muut opettajat ja lopuksi opiskelijat j\u00e4rjest\u00e4ytynein\u00e4 osakunnittain. Uudenmaantullin kohdalla matkaan liittyi akatemian musiikkiorkesteri.<\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1818 majfesti\u00e4 oli viett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 akatemian opiskelija Olof J\u00e4rnefelt, joka selosti kirjeess\u00e4 kotiv\u00e4elleen tulevan juhlan kulkua:<\/p>\n

\u201dUudenmaantullilla on koko rykmentin musiikkiosasto odottamassa<\/em> ja juuri kun rehtori ohittaa sen alkaa musiikki ja orkesteri asettuu ensimm\u00e4isiksi ja he soittavat koko matkan kent\u00e4lle asti \u2013 siell\u00e4 he soittavat koko illan. Salg\u00e9 <\/em>[akatemian musiikkilehtori] on mukana, h\u00e4n on lupautunut esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n laulukvartetin kanssa kansanlaulun ja sen uuden kauniin ylioppilaslaulun sek\u00e4 useita Bellmanilta. S\u00e4keet \u2013 uskomattoman kauniit \u2013 on s\u00e4velletty professoreille ja saa varmuudella kalkkikset huvittelemaan laulun vastineeksi kuivilla ja proosakirjallisilla s\u00e4keill\u00e4 opiskelijoiden kunniaksi.\u201d<\/em><\/p>\n

Kyse oli siis opiskelijoiden omasta juhlasta, jonka he itse organisoivat ja toteuttivat. Yliopiston professorit ja opettajat olivat mukana Majfestiss\u00e4, mutta heid\u00e4n roolinsa oli olla kutsuttuja vieraita, ei j\u00e4rjest\u00e4ji\u00e4. Professori Matti Klinge on nimitt\u00e4nyt kev\u00e4tjuhlaa suureksi yliopistolliseksi yhten\u00e4isyysn\u00e4ytelm\u00e4ksi, jonka yhten\u00e4 tarkoituksena oli juhlia yliopistoa ja sen virkakuntaa. Paikalle kun oli kutsuttu my\u00f6s kaikki professorit ja muu opetushenkil\u00f6kunta.<\/p>\n

Riemullisen huvittelun ja akatemian juhlistamisen ohella kyse oli my\u00f6s oman aseman osoittamisesta ja n\u00e4kyv\u00e4ksi tekemisest\u00e4 kaupunkilaisille. Ylioppilaat varmasti tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nek\u00e4s kulkue l\u00e4pi kaupungin her\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiota ja saa ihmiset tietoisiksi ylioppilaiden yhteis\u00f6llisyydest\u00e4 ja voimasta. Viesti oli suunnattu my\u00f6s kaupungin kis\u00e4lleille, sotilaille ja muille tahoille, joiden kanssa akatemian opiskelijoilla oli useasti kiistaa ja tappeluita 1810-luvulla.<\/a><\/p>\n

\"\"

Alex Federleyn piirros (Museovirasto)<\/p><\/div>\n

Ylioppilaiden oman kev\u00e4tjuhlan traditio katkesi Turussa kaupungin paloon ja sit\u00e4 seuranneeseen akatemian siirtoon Helsinkiin. Maan uudessa p\u00e4\u00e4kaupungissa perinnett\u00e4 her\u00e4teltiin henkiin 1830-luvulla muutamaan otteeseen ja sen j\u00e4lkeen kuohuvana vuonna 1848, jolloin juhla sai Suomessa yh\u00e4 enemm\u00e4n poliittisia merkityksi\u00e4 Maamme-lauluineen. T\u00e4ll\u00f6in kev\u00e4tjuhla oli muuttunut vapusta Flooranp\u00e4iv\u00e4n<\/a> juhlaksi, jona se jatkui pidemp\u00e4\u00e4n, joskin huvittelun k\u00e4yt\u00e4nteet olivat kovin samanlaiset kuin 1810-luvulla.<\/p>\n

Majfesti\u00e4 voi hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 kutsua ensimm\u00e4iseksi opiskelijavapuksi, vaikka vappua opiskelijat alkoivat juhlistaa vasta 1800-luvun lopulla, ensin Helsingiss\u00e4 ja sitten muualla. Juhla ajoittuu samalla p\u00e4iv\u00e4lle kuin vappu ja sen piirteet olivat monin osin samanlaiset kuin nyky\u00e4\u00e4nkin yliopisto-opiskelijoiden vapunvietossa: opiskelijoiden kulkue kaupungilla, piknik alueella, jonne mahtuu paljon ihmisi\u00e4, tunnustuksellisten vaatekappaleiden k\u00e4ytt\u00f6, musiikki, laulu ja el\u00e4m\u00f6inti sek\u00e4 p\u00e4ihdytt\u00e4vien sihijuomien nauttiminen.<\/p>\n

\"\"

Kuva: Lauri Hannus<\/p><\/div>\n

Topi Artukka
\nKirjoittaja on Suomen historian tutkija, joka seurapiirej\u00e4 koskevan v\u00e4it\u00f6skirjansa ohessa on kiinnostunut ylioppilaiden ja opiskelijoiden historiasta. V\u00e4it\u00f6stutkimusta rahoittaa Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6.
\n<\/em><\/p>\n

L\u00e4hteet:
\nJohan Winterin p\u00e4iv\u00e4kirja (Kansallisarkisto)
\nG. Heinricius: Skildringar fr\u00e5n \u00c5bo Akademi 1808\u20131828<\/em> (Helsingfors 1911)
\nMatti Klinge: Turun ajoista 1840-luvun aktivismiin. Ylioppilaskunnan historia 1828\u20131852<\/em> (Helsinki 1978)
\nMatti Klinge: Keisarillinen yliopisto. Teoksessa Keisarillinen Aleksanterin yliopisto 1808\u20131917.<\/em> Toim. Rainer Knapas (Helsinki 1989)<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vappu, tuo opiskelijoiden vuodenkierron kaikkein t\u00e4rkein ja n\u00e4kyvin juhla on j\u00e4lleen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 (tai noh, joillain se on ollut p\u00e4\u00e4ll\u00e4 jo hyv\u00e4n tovin). Kadulla kulkee haalareihin ja viittoihin pukeutuneita opiskelijoita, kuohuviinipullot poksahtelevat, patsaat pest\u00e4\u00e4n ja aurinko h\u00e4ikii valkolakkien loisteessa. Turussa modernia opiskelijavappua on vietetty molempien yliopistojen opiskelijoiden taholta jo 1920-luvulta l\u00e4htien erilaisin menoin, mutta juhlan juuret […]<\/p>\n","protected":false},"author":757,"featured_media":3644,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[458,470,473,591],"class_list":{"0":"post-3638","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-1800-luku","9":"tag-opiskelijaelama","10":"tag-turun-akatemia","11":"tag-vappu","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3638","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/757"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3638"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3638\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4698,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3638\/revisions\/4698"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3644"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3638"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3638"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3638"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}