{"id":3671,"date":"2019-05-02T10:53:56","date_gmt":"2019-05-02T07:53:56","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=3671"},"modified":"2019-05-02T11:20:59","modified_gmt":"2019-05-02T08:20:59","slug":"turun-palo-1681-mita-raastuvanoikeuden-poytakirjat-kertovat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/turun-palo-1681-mita-raastuvanoikeuden-poytakirjat-kertovat\/","title":{"rendered":"Turun palo 1681 – mit\u00e4 raastuvanoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjat kertovat?"},"content":{"rendered":"

Kun viime lauantaina (27.4.2019) luin Henri Hannulan erinomaisen blogitekstin<\/a> vuonna 1681 tapahtuneesta Turun palosta, en voinut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 asiaa sikseen. Hannula kirjoitti blogiinsa asiamies Bartholomeus Vestinghin selonteosta, jonka h\u00e4n kirjoitti alkukes\u00e4st\u00e4 1681 Alankomaiden l\u00e4hettil\u00e4s Christian Constantijn Rumpfille. Kes\u00e4kuun alussa p\u00e4iv\u00e4tyss\u00e4 kirjeess\u00e4 kerrotaan, miten tulipalo sai alkunsa ja miten se tuhosi suuren osan kaupungista. Kiinnostukseni her\u00e4tti erityisesti se, ett\u00e4 Vestinghin mukaan palo alkoi er\u00e4iden nuorten toimesta, jotka ampuivat r\u00e4j\u00e4hteit\u00e4 uuniin. Keit\u00e4 olivat n\u00e4m\u00e4 nuoret ja mit\u00e4 olivat n\u00e4m\u00e4 r\u00e4j\u00e4hteet?<\/p>\n

Vaikka lauantai on my\u00f6s historiantutkijan vapaap\u00e4iv\u00e4, ei aina voi est\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n rynt\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4 toimistolle l\u00e4hteiden ja kirjojen \u00e4\u00e4reen, kun p\u00e4\u00e4ss\u00e4 py\u00f6riv\u00e4t kysymykset vaativat vastauksia. Aloitin kahlaamalla l\u00e4pi Kansallisarkiston digitaaliarkistosta l\u00f6ytyvi\u00e4 renovoituja eli puhtaaksikirjoitettuja Turun raastuvanoikeuden tuomiokirjoja. Vestingh kirjoitti kirjeens\u00e4 nelj\u00e4s kes\u00e4kuuta, joten aloitin etsint\u00e4ni t\u00e4st\u00e4 ajankohdasta. Raastuvanoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjoista l\u00f6ytyikin paloon liittyv\u00e4 k\u00e4sittely toukokuun viimeiselt\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4, jossa mainittiin palon alkaneen 29.5.1681, mutta t\u00e4ll\u00e4 kerralla ei k\u00e4sitelty palon syttymiseen johtaneita tapahtumia tai syyt\u00e4. P\u00e4\u00e4tin olla jatkamatta ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 sivu sivulta lukemista ja etsi\u00e4 aiemmasta tutkimuksesta tarkkaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4, jolloin asiaa olisi k\u00e4sitelty raastuvanoikeudessa.<\/p>\n

Niinp\u00e4 siirryin selaamaan Turun historiasta kertovia kirjoja. Etsin vastauksia Raimo Rannan 1970-luvulla kirjoittamasta Turun kaupungin historiasta<\/em> huomatakseni, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n palon osalta h\u00e4n nojautui Carl von Bonsdorffin 1880-luvun lopulla julkaisemaan \u00c5bo stads historiaan<\/em>. Bonsdorffin kimppuun siis. Bonsdorffin teoksesta l\u00f6ysin kuvauksen tulipalon syttymisest\u00e4, sen syist\u00e4 ja tulipalon etenemisest\u00e4, mutta en edelleenk\u00e4\u00e4n suoraa viitett\u00e4 raastuvanoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjoihin. Oli siis kuitenkin palattava selaamaan tuomiokirjoja sivu sivulta ja aukeama aukeamalta, jotta saisin selville, keit\u00e4 Vestinghin mainitsemat nuoret olivat.<\/p>\n

Lopulta sunnuntai-iltana kello yhdeks\u00e4n aikaan l\u00f6ysin etsim\u00e4ni. Hein\u00e4kuun 23. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1681 Turun raastuvanoikeus antoi tuomion tapauksessa, jossa hatuntekij\u00e4mestari Philip Bertilssonin oppipoikaa Anders Matssonia ep\u00e4iltiin edellisen toukokuun tulipalon sytytt\u00e4j\u00e4ksi. Toinen ep\u00e4ilty oli hatuntekij\u00e4n toinen oppipoika Henrich Erichson, joka oli ehtinyt paeta kaupungista. Tapausta oli k\u00e4sitelty jo toukokuun lopussa, kes\u00e4- ja hein\u00e4kuun aikana ja n\u00e4iden k\u00e4sittelyjen kuvaukset oli kirjattu yhteen tuomion annon yhteyteen.<\/p>\n

\"\"

Poikien leikeiss\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 nyckelb\u00f6ss\u00e4 oli kuvassa olevan leikkipyssyn kaltainen. (Kuva: Nordiska Museet)<\/p><\/div>\n

K\u00e4sittelyiss\u00e4 k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 oppipojat Anders Matsson ja Henrich Erichson olivat leikkineet Henrichin leikkipyssyll\u00e4 is\u00e4nn\u00e4n ollessa ruotsalaisessa iltajumalanpalveluksessa. Henrich oli ostanut kahdeksan p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen palon syttymist\u00e4 sormen vahvuisen piipun pienmetallisep\u00e4n pojalta kolmella kupari\u00e4yrill\u00e4. Henrich oli kertonut haluavansa saada pyssyn, jolla voisi esimerkiksi pelotella koiria. Henrich siis rakensi metallipiipusta ja puusta itselleen leikkipyssyn, jota ruotsiksi kutsuttiin nimell\u00e4 nyckelb\u00f6ssa<\/em>. Andersin mukaan pojat olivat ampuneet kumpikin yhden laukauksen ja olivat kumpaakin laukausta varten ladanneet piipun kivill\u00e4 ja hiekalla. Poikien n\u00e4htiin kantavan mukanaan palavaa keppi\u00e4, jolla he laukaisivat aseen.<\/p>\n

Anders ja Henrich tiesiv\u00e4t, etteiv\u00e4t heid\u00e4n pyssyleikkins\u00e4 olleet t\u00e4ysin sallittuja. He kokeilivat ampumista is\u00e4nn\u00e4n ollessa messussa ja vanhemmat kis\u00e4llit varoittelivat heit\u00e4 ampumasta mihin sattuu. Poikia kehotettiin erikseen varomaan, ettei naapurissa asuva asessori Lietzen huomaisi heid\u00e4n ammuskeluaan. Kun kirkonkellot soivat iltajumalanpalveluksen p\u00e4\u00e4ttymisen merkiksi juoksi Anders takaisin is\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 talolle ja kiipesi vintille, miss\u00e4 h\u00e4n ilmeisesti kes\u00e4aikana nukkui. Henrich oli paennut jonnekin muualle. T\u00e4ll\u00f6in kukaan ei viel\u00e4 n\u00e4hnyt merkkej\u00e4 tulipalosta. Kuitenkin vain hetke\u00e4 my\u00f6hemmin Anders huomasi vintill\u00e4 savua ja n\u00e4ki verstaan katolla tulenlieskoja. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4n juoksi alas vintilt\u00e4 ja kertoi tulipalosta is\u00e4nn\u00e4lleen, joka oli juuri palannut kirkosta.<\/p>\n

Tulipalo eteni kuitenkin niin nopeasti, ettei kukaan pystynyt sit\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n. Raastuvanoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjassa ei kuvata tulen levi\u00e4mist\u00e4 yht\u00e4 tarkasti kuin Vestingh kirjeess\u00e4\u00e4n Alankomaiden l\u00e4hettil\u00e4\u00e4lle. Vestinghin kirje onkin erinomainen l\u00e4hde kertomaan tulen etenemisest\u00e4 ja palon aiheuttamista vaurioista kaupungissa. Vestingh oli jo kes\u00e4kuun alussa tietoinen, ett\u00e4 palon sytytt\u00e4misest\u00e4 ep\u00e4iltiin nuorukaisia. H\u00e4n mainitsee palon alkaneen r\u00e4j\u00e4hteiden ampumisesta er\u00e4\u00e4seen uuniin. T\u00e4m\u00e4 ei aivan pit\u00e4nyt paikkaansa, vaikka ampumisesta olikin kyse. Vestingh ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kerro, miten tulipalon syttymisest\u00e4 syytetyille pojille k\u00e4vi, sill\u00e4 asiassa ei ollut viel\u00e4 julistettu tuomiota kirjeen kirjoittamisen aikaan.<\/p>\n

\"\"

(Kuva: Rijksmuseum, Amsterdam)<\/p><\/div>\n

Raastuvanoikeus antoi tuomionsa asiassa hein\u00e4kuun 23. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1681. Pyssyn rakentanutta Henrich Erichsonia ei voitu tuomita, sill\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 ei onnistuttu kes\u00e4- ja hein\u00e4kuun aikana l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja tuomaan oikeuden eteen. Anders Matsson puolestaan oli paikalla ja sai tuomionsa. Raastuvanoikeus noudatti kaupunginlain rakennuskaaren 22. pyk\u00e4l\u00e4\u00e4 ja tuomitsi Andersin kuolemaan. Koska kyseess\u00e4 oli kuolemantuomio, siirtyi asia automaattisesti Turun hovioikeuden k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi. On mahdollista, ett\u00e4 hovioikeus lievensi tuomion, kuten sill\u00e4 oli tapana tehd\u00e4 kuolemantuomioiden osalta. Emme kuitenkaan saa asiaan t\u00e4ytt\u00e4 varmuutta, sill\u00e4 l\u00e4hes kaikki 1600-lukua koskeva hovioikeuden aineisto on palanut jossakin Turkua koetelleista paloista.<\/p>\n

Turun palaminen vuonna 1681 oli tragedia, tarkasteli tapahtunutta mist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta tahansa. Suuri osa kaupungin asukkaiden taloista sek\u00e4 tuomiokirkko vaurioituivat pahoin ja ainakin kahden nuoren pojan el\u00e4m\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti tuhoutui. T\u00e4llaiset tapaukset ovat niit\u00e4, joita lukiessaan ei voi olla liikuttumatta. Kahden pojan leikeist\u00e4 l\u00e4hti liikkeelle suuri palo, joka vei mukanaan paljon.<\/p>\n

Carl von Bonsdorff kirjoittaa teoksessaan \u00c5bo stads historia<\/em> kuinka tuomiokirkon kunnostukseen saatiin lupa ker\u00e4t\u00e4 lahjoituksia koko valtakunnasta ja n\u00e4it\u00e4 lahjoituksia virtasi kaupunkiin l\u00e4helt\u00e4 ja kaukaa. Samaan aikaan kuitenkin itse kaupunki ja sen porvarit saivat apua v\u00e4hemm\u00e4n. Tilanne muistuttaa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 keskustelua Pariisin Notre Dame -katedraalin korjaukseen saaduista lahjoituksista ja apua tarvitsevien ihmisten j\u00e4\u00e4misest\u00e4 tukea vaille. Ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 voidaan todeta, ett\u00e4 maailmassa jotkin asiat ja keskustelut pysyv\u00e4t. Onneksi kuitenkin my\u00f6s jotkin asiat muuttuvat. Nyky\u00e4\u00e4n alakouluik\u00e4ist\u00e4 poikaa ei voida Suomessa tuomita kuolemaan tulipalon sytytt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kirjoittaja toimii Suomen historian oppiaineessa yliopisto-opettajana (ma.) ja tutkii v\u00e4it\u00f6skirjassaan 1600-luvun Turkua.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjallisuus:
\nCarl von Bonsdorff, \u00a0\u00c5bo stads historia under sjuttonden seklet, <\/em>f\u00f6rsta & andra bandet (1889 & 1904).
\nRaimo Ranta, Turun kaupungin historia 1600\u20131721<\/em>, niteet I & II (1975).
\nLinkki Kansallisarkiston digitaaliarkistosta l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4n tuomiokirjaotteeseen, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n vuoden 1681 Turun palon syttymist\u00e4:\u00a0 http:\/\/digi.narc.fi\/digi\/view.ka?kuid=11552177<\/a><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun viime lauantaina (27.4.2019) luin Henri Hannulan erinomaisen blogitekstin vuonna 1681 tapahtuneesta Turun palosta, en voinut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 asiaa sikseen. Hannula kirjoitti blogiinsa asiamies Bartholomeus Vestinghin selonteosta, jonka h\u00e4n kirjoitti alkukes\u00e4st\u00e4 1681 Alankomaiden l\u00e4hettil\u00e4s Christian Constantijn Rumpfille. Kes\u00e4kuun alussa p\u00e4iv\u00e4tyss\u00e4 kirjeess\u00e4 kerrotaan, miten tulipalo sai alkunsa ja miten se tuhosi suuren osan kaupungista. Kiinnostukseni her\u00e4tti erityisesti […]<\/p>\n","protected":false},"author":1036,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,388],"tags":[878,881,290],"class_list":{"0":"post-3671","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-ajankohtaista","7":"category-tutkimusaineistot","8":"tag-878","9":"tag-tuomiokirja","10":"tag-turun-palo","11":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3671","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1036"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3671"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3671\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3695,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3671\/revisions\/3695"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3671"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3671"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3671"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}