{"id":3698,"date":"2019-05-07T11:04:57","date_gmt":"2019-05-07T08:04:57","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=3698"},"modified":"2019-05-07T11:04:57","modified_gmt":"2019-05-07T08:04:57","slug":"kunnon-sotamies-svejkin-seikkailut-maailmansodassa-2010-luvun-pahassa-ja-1930-luvun-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kunnon-sotamies-svejkin-seikkailut-maailmansodassa-2010-luvun-pahassa-ja-1930-luvun-suomessa\/","title":{"rendered":"Kunnon sotamies \u0160vejkin seikkailut maailmansodassa, 2010-luvun Pahassa ja 1930-luvun Suomessa"},"content":{"rendered":"

Prahan vierailulla on vaikea olla t\u00f6rm\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kunnon sotamies \u0160vejkiin. T\u0161ekkil\u00e4iskirjailija Jaroslav Ha\u0161ekin (1883\u20131923) vuosina 1921\u20131923 ilmestyneess\u00e4 ja keskener\u00e4iseksi j\u00e4\u00e4neess\u00e4 romaanisarjassa (Kunnon sotamies <\/em>\u0160vejk maailmansodassa<\/em>) seikkaillut Josef \u0160vejk on sittemmin noussut l\u00e4nsimaisessa kirjallisuushistoriassa keskeiseksi hahmoksi, jonka perint\u00f6 on kaupallistettu Prahassa n\u00e4kyv\u00e4sti. Varsinkin useat \u0160vejkin nime\u00e4 kantavat ravintolat houkuttelevat asiakkaita aistimaan aitoa ensimm\u00e4isen maailmansodan aikaista b\u00f6\u00f6mil\u00e4ist\u00e4 tunnelmaa. Koska \u0160vejkin matka maailmansotaan alkoi h\u00e4nen kantakrouvistaan, miss\u00e4 salainen poliisi pid\u00e4tti h\u00e4net syytettyn\u00e4 valtiopetoksesta, p\u00e4\u00e4tin my\u00f6s itse poiketa yhteen \u0160vejkin nime\u00e4 kantavista ravintoloista. Paikka<\/a> osoittautui kuitenkin siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, voisiko sanoa, maanl\u00e4heiseksi, ett\u00e4 k\u00e4sitykseni ensimm\u00e4isen maailmansodan aikaisesta b\u00f6\u00f6mil\u00e4isest\u00e4 tunnelmasta j\u00e4i toistaiseksi arvoituksen asteelle.<\/p>\n

\"\"

\u0160vejkin siluetti yhden h\u00e4nen nime\u00e4\u00e4n kantavan prahalaisravintolan edustalla. (Kuva: Wikimedia Commons)<\/p><\/div>\n

Alkoholin suurkuluttajana tunnettu ja anarkistisen mielenlaadun omaava \u0160vejk ottaa mielell\u00e4\u00e4n my\u00f6s kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Oletettu valtiopetos on esimerkiksi seurausta \u0160vejkin teoriasta, jonka mukaan kruununprinssi Frans Ferdinandin olisi pit\u00e4nyt olla \u201cviel\u00e4 hieman lihavampi\u201d v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen h\u00e4pe\u00e4llisen kuoleman Sarajevossa. Muutama lis\u00e4kilo olisi \u0160vejkin mukaan varmuudella johtanut kruununprinssin halvaantumiseen h\u00e4nen jahdatessaan mets\u00e4stysmaillaan risuja ja sieni\u00e4 ilman lupaa ker\u00e4ilevi\u00e4 naisia. \u0160vejk tulee kuitenkin ep\u00e4onnekseen paljastaneeksi teoriansa salaisen poliisin etsiv\u00e4lle, joka ei virka-aikana antaudu kontrafaktuaaliseen pohdintaan, vaan vie \u0160vejkin menness\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Oli \u0160vejkin puheissa sitten kyse totuudesta tai mielikuvituksesta tai jostain silt\u00e4 v\u00e4lilt\u00e4, pid\u00e4tykselt\u00e4 h\u00e4net olisi pelastanut ainoastaan t\u00e4ydellinen vaikeneminen \u2013 jos sek\u00e4\u00e4n. Sananvapauden rajoitusten kanssa joutui 1930-luvun Suomessa tekemisiin my\u00f6s Tulenkantajat<\/em>-lehden p\u00e4\u00e4toimittaja Erkki Vala, jonka per\u00e4ss\u00e4 Etsiv\u00e4n keskuspoliisin vakoilijat ja oikeuslaitosten syytt\u00e4j\u00e4t juoksivat l\u00e4pi vuosikymmenen. Vala my\u00f6s tuomittiin kirjoituksistaan lukuisiin painokanteisiin ja vankilatuomioihin. Itse asiassa ainoa syyte, josta Vala lopulta vapautettiin, liittyy kunnon sotamies \u0160vejkiin.<\/p>\n

Valan johtama Kirjailijain Kustannusliike oli p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt suomentaa \u0160vejkin seikkailut ja ennakkomainoksena kirjasta julkaistiin loppuvuodesta 1934 Tulenkantajissa <\/em>valittuja kohtia. Yhdess\u00e4 luvuista kuvataan juopuneen kadetti Bieglerin unta. Kadetti kuvittelee joutuneensa kenraalina taivaaseen ja n\u00e4kee unessaan olosuhteet samanlaisena kuin sotav\u00e4ess\u00e4. Bieglerin unen julkaiseminen toi Valalle syytteen jumalanpilkasta.<\/p>\n

Syyte saattoi kuitenkin suomalaisen oikeuslaitoksen naurunalaiseen valoon. Sanomalehdiss\u00e4 ihmeteltiin ulkomaita my\u00f6ten, miten lukemattomille kielille k\u00e4\u00e4nnetty ja maailmansodan j\u00e4lkeisen kirjallisuuden klassikoihin kuulunut teos saattoi saada Suomessa osakseen kyseist\u00e4 huomiota. Ha\u0161ekin katsottiin kirjallaan taistelleen juuri t\u00e4m\u00e4nkaltaista typeryytt\u00e4 vastaan, ja seuraavaksi syytteen odotettiin saavan ainakin Don Quijote<\/em> ja Gulliverin matkat<\/em>. Vala my\u00f6s totesi puolustuksessaan, ett\u00e4 \u0160vejk<\/em> oli sallittu kaikkialla maailmassa paitsi natsi-Saksassa, jossa ei suvaittu leikinlaskua sotalaitoksen kustannuksella. Kaiken huipuksi k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 kirjan ruotsinkielist\u00e4 versiota sai ostaa Suomesta vapaasti ja Kansallisteatterissa valmisteltiin teoksesta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6versiota. Oikeuslaitoksella oli ollut siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin suuri tarve saada kommunistiksi ep\u00e4ilty Vala tuomituksi, ett\u00e4 todisteiden hankkiminen syytteen tueksi oli kaikessa kiireess\u00e4 unohtunut. Syyte hyl\u00e4ttiin.<\/p>\n

Suomesta n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t puuttuvan \u0160vejkin kaltaiset hahmot, joiden nimen avulla yritykset, esimerkiksi ravintolat, voisivat kasvattaa liikevaihtoaan. Katajanokan vankila, jossa Erkki Vala vuonna 1936 istui tuomiotaan j\u00e4lleen uuden painokanteen johdosta, on tosin nyky\u00e4\u00e4n muutettu hotelliksi. En ole vieraillut hotellin ravintolassa<\/a>, mutta verkkosivujen mukaan sielt\u00e4 saa nykyisin muutakin kuin vett\u00e4 ja leip\u00e4\u00e4. Samoin yhteiskunnallisista asioista keskusteleminen ilman pelkoa syyllistymisest\u00e4 valtiopetokseen tai jumalanpilkkaan lienee turvallista. Ravintoloitsijoille mielipiteenvapaus onkin aina ollut olennainen periaate, kuten my\u00f6s \u0160vejkin kantakrouvin is\u00e4nt\u00e4 Palivec jaksoi muistuttaa:<\/p>\n

\u201dAsiakas kuin asiakas \u2013 olipa vaikka sitten turkkilainen. Me liikkeenharjoittajat emme politiikasta perusta. Maksa oluesi ja istu kapakassa l\u00f6pisem\u00e4ss\u00e4 vaikka l\u00e4pi\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4si. Se on minun periaatteeni.\u201d<\/p>\n

Palivecin olisi kuitenkin kannattanut pit\u00e4\u00e4 periaatteensa omana tietonaan. Salaiselta poliisilta ei nimitt\u00e4in j\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n kuulematta, ja krouvari sai l\u00e4hte\u00e4 kuulusteltavaksi samalla ovenavauksella kanta-asiakkaansa \u0160vejkin kanssa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Matti Mieskonen
\nKirjoittaja on Suomen historian tohtorikoulutettava, joka valmistelee k\u00e4sitehistoriallista v\u00e4it\u00f6skirjaa tulenkantajien kulttuuriliikkeest\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n

Ha\u0161ek, Jaroslav: Kunnon sotamies \u0160vejk maailmansodassa. Helsinki: Tammi 2002.
\nHiitonen, Ensio: V\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 oikeuden valekaavussa. Hyvink\u00e4\u00e4: Vapaa Pohjola 1953.
\nVartiainen, Pekka: Modernismi l\u00e4nsimaisen kirjallisuuden historiassa. Helsinki: Avain 2009.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Prahan vierailulla on vaikea olla t\u00f6rm\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kunnon sotamies \u0160vejkiin. T\u0161ekkil\u00e4iskirjailija Jaroslav Ha\u0161ekin (1883\u20131923) vuosina 1921\u20131923 ilmestyneess\u00e4 ja keskener\u00e4iseksi j\u00e4\u00e4neess\u00e4 romaanisarjassa (Kunnon sotamies \u0160vejk maailmansodassa) seikkaillut Josef \u0160vejk on sittemmin noussut l\u00e4nsimaisessa kirjallisuushistoriassa keskeiseksi hahmoksi, jonka perint\u00f6 on kaupallistettu Prahassa n\u00e4kyv\u00e4sti. Varsinkin useat \u0160vejkin nime\u00e4 kantavat ravintolat houkuttelevat asiakkaita aistimaan aitoa ensimm\u00e4isen maailmansodan aikaista b\u00f6\u00f6mil\u00e4ist\u00e4 tunnelmaa. […]<\/p>\n","protected":false},"author":2179,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[842,887,890,893],"class_list":{"0":"post-3698","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-nakokulmia","7":"tag-1930-luku","8":"tag-kunnon-sotamies-svejk","9":"tag-praha","10":"tag-tulenkantajat","11":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3698","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2179"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3698"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3698\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3737,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3698\/revisions\/3737"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3698"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3698"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3698"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}