{"id":3761,"date":"2019-05-31T11:07:45","date_gmt":"2019-05-31T08:07:45","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=3761"},"modified":"2019-05-31T11:07:45","modified_gmt":"2019-05-31T08:07:45","slug":"200-vuotta-ylioppilasjuhlia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/200-vuotta-ylioppilasjuhlia\/","title":{"rendered":"200 vuotta ylioppilasjuhlia"},"content":{"rendered":"

Nuorukainen nimelt\u00e4 O. A. J\u00e4rnefelt p\u00e4\u00e4si ylioppilaaksi toukokuussa 1818. Saavutusta oli tietenkin syyt\u00e4 juhlia, ja niin h\u00e4n suuntasi er\u00e4\u00e4n\u00e4 lauantai-iltana yst\u00e4viens\u00e4 kanssa Vanhalinna-nimiseen talonpoikaistaloon. Joukko vietti talossa iltaa siemaillen arrakkipunssia ja \u201dmuuta hyv\u00e4\u00e4\u201d sek\u00e4 nauttien juomien kanssa riisiryynipuuroa, munia, paistettua l\u00e4ski\u00e4, tuoretta kalaa, pannukakkuja ja muita juhlaan sopivia ruokia. \u201dJulmast\u2019 hauska\u201d juhla ven\u00e4hti pitk\u00e4ksi \u2013 J\u00e4rnefelt palasi kotiin \u201dvasta klo 10 illalla\u201d.<\/p>\n

Erilaiset juhlat ja riennot ovat kuuluneet ylioppilaskulttuuriin jo satoja vuosia, ja J\u00e4rnefeltin riemukas kertomus juhlastaan ja illastaan kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 ylioppilaaksi p\u00e4\u00e4semist\u00e4 juhlistettiin ainakin jo 1800-luvun alkupuolella. Nykymuotoon v\u00e4hitellen jalostunut, kirjalliseen kuulusteluun perustunut ylioppilastutkinto on tietenkin muuttunut paljon siit\u00e4, kun se oli mahdollista suorittaa ensimm\u00e4isen kerran 1850-luvulla. Ylioppilaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut 1850-luvun noin sadasta vuonna 2019 valmistuneisiin noin 25 200 ylioppilaaseen. Nyky\u00e4\u00e4n ylioppilaaksi valmistuvalla nuorella on edess\u00e4\u00e4n kenties kovin erilainen tulevaisuus kuin saavutusta 160 vuotta sitten juhlineella. Muutoksesta huolimatta ylioppilastutkintoa arvostetaan yh\u00e4, ja lakkiaiset ovat edelleen nuoren oma ilon ja tulevaisuuden juhla, siirtym\u00e4riitti nuoruudesta aikuisuuteen, jota on syyt\u00e4 juhlia kunnolla.<\/p>\n

Ylioppilaiden juhlan ajankohdaksi vakiintui v\u00e4hitellen toukokuun viimeinen p\u00e4iv\u00e4, vaikka kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 reputtaneet tai yksityist\u00e4 kautta tutkinnon suorittaneet kirjoittivat syksyll\u00e4. Ylioppilastutkinto suoritettiin vuoteen 1917 saakka Helsingiss\u00e4 Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa, jonne saapuivat kaikki uudet ylioppilaat ymp\u00e4ri maata. J\u00e4nnittyneet kokelaat ker\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t kuuntelemaan yliopiston p\u00e4\u00e4rakennukseen yliopiston edustajaa, joka luki \u00e4\u00e4neen lopulliset tutkintotulokset.<\/p>\n

\"\"

Naisylioppilaita kahvilla 1890-luvulla. Vasemmalta oikealle Naima Maria Jakobson, Sanny Ekstr\u00f6m, Elisabeth Qvist, Alfhild Elisabeth Heidemann, Tekla Hultin, Ellen Ahlqvist, Edith Amanda Relander ja Hedvig Sil\u00e9n. Jokaisella on p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n naisille suunniteltu ylioppilaslakki. Kuva: Museovirasto – Musketti.<\/p><\/div>\n

Tilaisuuden j\u00e4lkeen tuoreet ylioppilaat juoksivat kilpaa neiti Maria Grapen tai my\u00f6hemmin h\u00e4nen seuraajansa Bacherin lakkikauppaan hakemaan mittojensa mukaan tehdyn ylioppilaslakin, joka oli toki tilattu jo hyviss\u00e4 ajoin odottamaan juhlap\u00e4iv\u00e4\u00e4. Tilauksen yhteydess\u00e4 oli my\u00f6s ilmoitettu, millaisen lyyran lakkiin halusi. Vanhoista lakeista n\u00e4kee, ett\u00e4 lyyraksi on saattanut valita ainakin kookkaan, hopeanv\u00e4risen lyyran<\/a> ilman laakeriseppelett\u00e4 tai nyky\u00e4\u00e4n tunnetun, pienikokoisen kullatun lyyran laakeriseppeleell\u00e4. Ylioppilaiden riemullista kilpajuoksua Bacherille ker\u00e4\u00e4ntyi seuraamaan aina runsas v\u00e4kijoukko sek\u00e4 ylioppilaiden sukulaisia ja yst\u00e4vi\u00e4, jotka onnittelivat syd\u00e4mellisesti uusia ylioppilaita. Sin\u00e4ns\u00e4 tarpeeton kilpajuoksu j\u00e4i historiaan vuonna 1901, kun lakkeja alettiin antaa ylioppilaille jo yliopistolla.<\/p>\n

Valkoinen lakki oli omaksuttu sinisen, mustareunaisen lakin tilalle 1860-luvulla Ruotsista, ja se vakiintui ylioppilaiden p\u00e4\u00e4hineeksi ja siten my\u00f6s oppineisuuden symboliksi vuonna 1875. Naisylioppilaat k\u00e4yttiv\u00e4t hetken aikaa 1890-luvulla naisylioppilaslakkia, joka oli ulkomuodoltaan hattumaisempi: sen musta samettiosa oli huomattavasti korkeampi kuin miesten ylioppilaslakissa, ja valkoinen sametti laskeutui rypytettyn\u00e4 lakin vasemmalle puolella. Lakkia oli tapana pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4 koko kes\u00e4 toukokuun ensimm\u00e4isest\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 syyskuun viimeiseen, kunnes tavasta luovuttiin 1950-luvulla. Silloin nuoret nimitt\u00e4in alkoivat kulkea kes\u00e4isin avop\u00e4in vastoin vanhaa tapaa.<\/p>\n

1800-luvulla ylioppilaaksi p\u00e4\u00e4semist\u00e4 juhlittiin l\u00e4pi y\u00f6n ravintoloissa yst\u00e4vien kanssa. Boolia ja pirtua kului, ylioppilaat iloitsivat vapaudestaan ja pitiv\u00e4t puheita. Yksi t\u00e4llaisista ylioppilaiden suosimista ravintoloista sijaitsi Helsingin Alppilassa, jonne ylioppilaat ker\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t viett\u00e4m\u00e4\u00e4n lakkijuhlaa 1890-luvulla. Hetken ep\u00e4r\u00f6innin j\u00e4lkeen mukaan liittyiv\u00e4t my\u00f6s naisylioppilaat, joista osa oli ennen juhlaa solminut keskin\u00e4isen raittiuslupauksen.<\/p>\n

Ylioppilaita alettiin kukittaa 1900-luvun alussa. He olivat suorastaan \u201druusuistutuksia\u201d, sill\u00e4 ruusukimput oli tapana kiinnitt\u00e4\u00e4 rintapieleen pieness\u00e4 lasipullossa pitk\u00e4n neulan avulla. N\u00e4in tuoretta ylioppilasta kehysti kukkien meri, tuoksuva seppele. My\u00f6hemmin kimppuja alettiin pit\u00e4\u00e4 k\u00e4siss\u00e4. Kukittamista ehdittiin paheksua 1910-luvulla \u201dsuunnattomana tuhlauksena\u201d, mutta tapa on pit\u00e4nyt pintansa. Ylioppilaalle annetaan yh\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi ruusu tai muu kukka.<\/p>\n

\"\"

Kukkien merell\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ity ylioppilas Aarno Yrj\u00f6-Koskinen vuonna 1904. Kuva: Museovirasto – Musketti.<\/p><\/div>\n

1920-luvulla ylioppilasjuhla alkoi muuttua perheen, sukulaisten, kummien ja yst\u00e4vien keskin\u00e4iseksi juhlaksi ja kahvitteluksi. Lakitus ja juhla pidettiin yh\u00e4 koululla, mutta t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen suunnattiin ensin valokuvaukseen ja sitten koteihin juhlimaan ylioppilasta perheen, sukulaisten ja yst\u00e4vien kesken. Osa saattoi juhlia my\u00f6s ravintolassa. Kahvitarjoilussa p\u00f6yt\u00e4\u00e4n laitettiin vain parasta: tarjolla oli kahvia, pullaa, kakkua ja pikkuleipi\u00e4.<\/p>\n

Sotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana ylioppilaat veiv\u00e4t kukkia valkoisten muistomerkeille, ja vuodesta 1940 alkaen ylioppilaat suuntasivat kukittamaan sankarihautoja ilmeisesti muistaakseen niit\u00e4 tovereitaan, jotka eiv\u00e4t ikin\u00e4 p\u00e4\u00e4sseet ylioppilaiksi.<\/p>\n

Vaikka ylioppilaat ovat aina arvostaneet saavutustaan, oli 1960-luvun lopulla havaittavissa hetkellist\u00e4 tutkinnon arvostuksen v\u00e4henemist\u00e4. Moni ei pukeutunut juhlaan en\u00e4\u00e4 yht\u00e4 siististi tummaan tai vaaleaan pukuun, ja radikaaleimmat j\u00e4ttiv\u00e4t lakinkin hankkimatta.<\/p>\n

Tavat muuttuivat j\u00e4lleen 1980-luvulla. Ylioppilaille alettiin antaa lahjoja, jotka saattoivat olla my\u00f6s rahallisia, ja lahjan arvo kertoi luonnollisesti suorituksen arvostuksesta. Kodissa tapahtuneen kahvittelun j\u00e4lkeen ylioppilaat suuntasivat ravintoloihin jatkamaan juhliaan. Ravintolasta siirryttiin edelleen jatkoille yst\u00e4vien kanssa mieluusti vesist\u00f6jen \u00e4\u00e4reen, ja 1990-luvulta eteenp\u00e4in ylioppilaiden seuraan liittyi my\u00f6s muita koulunsa p\u00e4\u00e4tt\u00e4neit\u00e4, kes\u00e4lomalle suuntaavia nuoria.<\/p>\n

Ylioppilastutkinto on arkip\u00e4iv\u00e4istynyt, mutta suoritusta arvostetaan yh\u00e4 ja uudet ylioppilaat kiinnostavat kovasti my\u00f6s lehdist\u00f6\u00e4. Esimerkiksi Uusi Suomi <\/em>j\u00e4rjesti 1900-luvun j\u00e4lkipuoliskolla \u201dVuoden ylioppilastytt\u00f6\u201d -kilpailua, ja naistenlehdiss\u00e4 uutisoitiin innokkaasti julkisuuden henkil\u00f6iden lasten juhlap\u00e4iv\u00e4st\u00e4. 2000-luvun alusta l\u00e4htien erityisesti iltap\u00e4iv\u00e4lehdet ovat uutisoineet ahkerasti ylioppilaista, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa poikkeuksellisen hyvin arvosanoin.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n juhlat ovat vahvasti ylioppilaan n\u00e4k\u00f6iset, ja h\u00e4n saa pitk\u00e4lti vaikuttaa esimerkiksi juhlan tarjoiluihin, pukeutumiseensa tai kiitoskorttikuviinsa. Juhlan perinteisest\u00e4 kahvitarjoilusta on siirrytty modernimpaan suuntaan, vaikka p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 saattaa yh\u00e4 olla voileip\u00e4kakkuja, lusikkaleipi\u00e4 ja mansikkakermakakkuja. Osa viett\u00e4\u00e4 juhlaa my\u00f6s muualla kuin kotona.<\/p>\n

Juhlalla ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole en\u00e4\u00e4 yht\u00e4 akateemista merkityst\u00e4 kuin ennen, mutta se on silti t\u00e4rke\u00e4 virstanpylv\u00e4s nuoren el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja tietyt perinteet pit\u00e4v\u00e4t pintansa: koulun juhlassa lauletaan 1700-luvulla syntynyt Gaudeamus igitur, <\/em>ja ylioppilasta juhlii koko yhteis\u00f6 h\u00e4nen ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n. Tavallisesti juhlaan ovat tervetulleita kaikki ylioppilaalle l\u00e4heiset tai jollain tavalla tutut ihmiset, eik\u00e4 vieraita kutsuta erikseen. Ylioppilasta muistetaan kukin, kortein ja lahjoin, mutta ennen kaikkea h\u00e4nelle toivotetaan onnea ja menestyst\u00e4 tulevaisuuteen. Siisp\u00e4 onnea jokaiselle uudelle ylioppilaalle!<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Noora Viljamaa, hum. kand.<\/p>\n

Kirjoittaja on perustutkinto-opiskelija, joka ty\u00f6skentelee oppiaineen harjoittelijana kes\u00e4ll\u00e4 2019<\/em><\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n

Kaarninen, Mervi & Kaarninen, Pekka: Sivistyksen portti. Ylioppilastutkinnon historia. <\/em>Otava, Helsinki 2002.<\/p>\n

Klinge, Matti & Kolbe, Laura: Suomen ylioppilas. <\/em>Otava, Helsinki 1991.<\/p>\n

Yl\u00e4palkin kuva: Ylioppilas juhlii perheens\u00e4 kanssa kotonaan kahvip\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4 vuonna 1946. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.<\/p>\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nuorukainen nimelt\u00e4 O. A. J\u00e4rnefelt p\u00e4\u00e4si ylioppilaaksi toukokuussa 1818. Saavutusta oli tietenkin syyt\u00e4 juhlia, ja niin h\u00e4n suuntasi er\u00e4\u00e4n\u00e4 lauantai-iltana yst\u00e4viens\u00e4 kanssa Vanhalinna-nimiseen talonpoikaistaloon. Joukko vietti talossa iltaa siemaillen arrakkipunssia ja \u201dmuuta hyv\u00e4\u00e4\u201d sek\u00e4 nauttien juomien kanssa riisiryynipuuroa, munia, paistettua l\u00e4ski\u00e4, tuoretta kalaa, pannukakkuja ja muita juhlaan sopivia ruokia. \u201dJulmast\u2019 hauska\u201d juhla ven\u00e4hti pitk\u00e4ksi \u2013 […]<\/p>\n","protected":false},"author":3553,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[458,923,201,920,240],"class_list":{"0":"post-3761","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-ajankohtaista","7":"tag-1800-luku","8":"tag-1900-luku","9":"tag-yliopisto","10":"tag-ylioppilasjuhlat","11":"tag-ylioppilaslakki","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3761","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3553"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3761"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3761\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3935,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3761\/revisions\/3935"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3761"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3761"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3761"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}