{"id":3794,"date":"2019-05-14T12:03:16","date_gmt":"2019-05-14T09:03:16","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=3794"},"modified":"2019-05-14T12:03:16","modified_gmt":"2019-05-14T09:03:16","slug":"varoitus-sisaltaa-red-joanin-juonipaljastuksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/varoitus-sisaltaa-red-joanin-juonipaljastuksia\/","title":{"rendered":"Varoitus: sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 Red Joanin juonipaljastuksia"},"content":{"rendered":"
\"\"

Red Joan -elokuvan virallinen juliste. Kuva: Wikimedia Commons.<\/p><\/div>\n

Red Joan<\/em>. Ennen elokuvaa ajattelin, ett\u00e4 sen katsominen on hyv\u00e4 tekosyy k\u00e4yd\u00e4 elokuvissa, sill\u00e4 sivuaahan tekeill\u00e4 oleva v\u00e4it\u00f6skirjani v\u00e4h\u00e4isesti my\u00f6s naisvakoilijoita. Elokuvan j\u00e4lkeen muotoilisin: Red Joan<\/em> \u2013 hyv\u00e4 syy kirjoittaa blogiteksti. Jos kirjoittaisin perinteist\u00e4 elokuva-arvostelua, aloittaisin varmasti dame Judi Denchin<\/strong> roolity\u00f6n kiitt\u00e4misell\u00e4 ja kritisoisin roolin pienuutta. T\u00e4ss\u00e4 keskityn kuitenkin kirjoittamaan siit\u00e4 kuvasta, jonka tositarinaan perustuva<\/em> ja tositarinan inspiroim<\/em>a elokuva antaa esitt\u00e4miskohteestaan.<\/p>\n

On yleisesti tunnettua, ett\u00e4 historiallinen elokuva ei koskaan pysty tavoittamaan historiallista moninaisuutta. Elokuva on aina valintoja. Se on n\u00e4k\u00f6kulmaltaan rajattu, mutkia oikova ja enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n draaman kaarta noudattava. Perustellusti voi kuitenkin kysy\u00e4, ett\u00e4 jos elokuva esitet\u00e4\u00e4n tositarinaan perustuvana, niin mihin piirret\u00e4\u00e4n fiktion ja faktan raja? Miss\u00e4 kulkee elokuvan katsojan vastuu t\u00e4m\u00e4n rajan hahmottamisessa, ja miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin elokuvantekij\u00e4n vastuulla on selkeytt\u00e4\u00e4 raja? Erityisesti kysymys on paikallaan Red Joanin<\/em> kohdalla. Katsojaa h\u00e4mment\u00e4en elokuva on virallisessa mainonnassaan sekaisin tositarinaan perustuva<\/em> ja tositarinan inspiroima<\/em>, mik\u00e4 antaa sekavan kuvan faktan ja fiktion suhteesta. \u00a0Red Joanin<\/em> kohdalla asiaa mutkistaa viel\u00e4 se, ett\u00e4 elokuva perustuu Jennie Rooneyn<\/strong> samannimiseen romaaniin, mutta romaanin osuus markkinoinnissa on h\u00e4ivytetty (my\u00f6nn\u00e4n, etten ole lukenut teosta).<\/p>\n

Koska elokuvan kerrotaan trailereissa perustuvan (\u201dbased on incredible true events\u201d<\/em>) nelj\u00e4 vuosikymment\u00e4 Neuvostoliiton hyv\u00e4ksi vakoilleen ja vuonna 1999 paljastuneen brittil\u00e4isen Melita Norwoodin<\/strong> tarinaan, elokuvan uskoisi olevan l\u00e4hteille melko uskollinen, er\u00e4\u00e4nlainen n\u00e4in kaikki olisi voinut tapahtua -versio. Toki jo nimenvaihto Melitasta Joaniksi ja erityisesti elokuvan postereissa n\u00e4kyv\u00e4 \u201dinspired by true events\u201d<\/em> kertovat katsojalle, ettei historialliseen totuuteen ole elokuvassa suhtauduttu uskollisesti, eik\u00e4 sit\u00e4 tavoitella. Koska Red Joan <\/em>on virallisissa trailereissaan kuitenkin ennen kaikkea tositapahtumiin perustuva<\/em>, katsoja ohjataan ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 naisia erottaa lopulta vain nimi ja mahdollisesti yksitt\u00e4iset elokuvallistamiseen liittyv\u00e4t kohdat. Uskomus vahvistuu, kun elokuva palaa lopputeksteiss\u00e4 Norwoodiin.<\/p>\n

Koska kirjahyllyst\u00e4ni l\u00f6ytyy Melita Norwoodiin liittyv\u00e4\u00e4 tutkimuskirjallisuutta, koen tarvetta tuoda esiin elokuvan vahvan fiktiivisyyden. Red Joan<\/em> leikittelee tositarinalla miten tahtoo, eik\u00e4 se ole kovin oikeudenmukainen Norwoodin tarinalle. Elokuvassa kahta naista yhdist\u00e4\u00e4 vain l\u00f6yh\u00e4sti atomipommisalaisuuksien paljastaminen Neuvostoliitolle, vanhalla i\u00e4ll\u00e4 paljastuminen ja Che Guevara -teemuki. Ottamatta kantaa Norwoodin toimintaan voi perustellusti kysy\u00e4, miksi nelj\u00e4n vuosikymmenen mittainen vakoilijatarina on vaihdettu romanttiseen fiktioon?<\/p>\n

Elokuvassa pitk\u00e4 vakoilu-ura on latistettu miessuhteiden v\u00e4liin j\u00e4\u00e4v\u00e4ksi hetkelliseksi sivujuonteeksi, johon vaikuttivat enemm\u00e4n tunteet kuin oma p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen toiminta. Elokuvassa Joan tutustuu opiskeluaikoinaan kommunisteihin, k\u00e4y heid\u00e4n kokouksissaan ja elokuvailloissaan. S\u00f6p\u00f6 Leo puhuu Joanille vakoilusta ja vallankumouksesta erityisesti siin\u00e4 vaiheessa, kun t\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4see fysiikan opiskelijana ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n salaiseen atomipommia kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4n projektiin. Joan kuitenkin kielt\u00e4ytyy tunteikkaasti ryhtym\u00e4st\u00e4 tietojen luovuttamiseen siihen asti, kunnes Hiroshimaan ja Nagasakiin elokuussa 1945 pudotetut atomipommit ratkaisevat h\u00e4nen moraaliset ristiriitansa. H\u00e4n j\u00e4rkeilee, ett\u00e4 tietojen luovuttaminen Neuvostoliitolle est\u00e4\u00e4 tulevat sodat, ja alkaa kuvata haltuunsa saamaa aineistoa eteenp\u00e4in luovutettavaksi. Melodramaattisuuden varmistamiseksi elokuvaan on kirjoitettu viel\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen rakkausjuonne. Joan rakastuu kollegaansa, joka vannoo rakkauttaan Joanille siin\u00e4kin kohtaa, kun h\u00e4nt\u00e4 itse\u00e4\u00e4n uhkaa (virheellisesti Joanin sijaan) maanpetossyyte projektin tietojen vuotajaksi ep\u00e4iltyn\u00e4. Vankilan tapaamisk\u00e4ynnill\u00e4 Joan paljastaa itkien tekonsa tulevalle aviomiehelleen. Tietysti rakkaus voittaa, ja Joan onnistuu suhteidensa avulla vapauttamaan miehen ja saamaan heille passit eri nimill\u00e4 Australiaan.<\/p>\n

\"\"

David Burken teos Melita Norwoodista. Kuva: Piia Vuorinen.<\/p><\/div>\n

Esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Joanin elokuvassa muiden ohjailtavissa olevana ja l\u00e4hinn\u00e4 hyv\u00e4syd\u00e4misyytt\u00e4\u00e4n toimivana elokuva kadottaa paljon naisen omasta aktiivisuudesta ja aatteellisuudesta. Todellisuudessa Norwood oli idealisti, joka valitsi ty\u00f6v\u00e4enliikkeen vasemman laidan heti Hitlerin valtaannousun j\u00e4lkeen ja jolle Neuvostoliiton hajoaminen merkitsi myyttisen idealismin loppua. H\u00e4net rekrytoitiin vakoiluun osittain omasta aloitteesta jo vuonna 1934, ja seuraavana vuonna h\u00e4n liittyi kommunistiseen puolueeseen. Ty\u00f6skennelless\u00e4\u00e4n konttoristina metallurgista tutkimusta tehneess\u00e4 organisaatiossa (BN-FMRA) h\u00e4nell\u00e4 oli p\u00e4\u00e4sy my\u00f6s atomipommiprojektin materiaaliin, ja n\u00e4it\u00e4 tietoja h\u00e4n v\u00e4litti Moskovaan.<\/p>\n

Kun osa yhdest\u00e4 vakoilijarenkaasta j\u00e4i kiinni vuonna 1938, turvallisuuspoliisi sai Norwoodin nimen. T\u00e4ll\u00f6in turvallisuuspoliisi avasi Norwoodille henkil\u00f6mapin mutta ei kiinnitt\u00e4nyt h\u00e4neen enemp\u00e4\u00e4 huomiota. Vaikka atomipommisalaisuuksien v\u00e4litt\u00e4miseen liittyneit\u00e4 vakoilijoita paljastui vuosien saatossa ja esimerkiksi joitakin vuosia Norwoodin yhteyshenkil\u00f6n\u00e4 toiminut Ursula Beurton-Kuczynski<\/strong> (\u201dSonja\u201d) joutui pakenemaan ep\u00e4ilyj\u00e4 Britanniasta It\u00e4-Saksaan vuonna 1950, Norwood s\u00e4\u00e4styi joka kerta ja jatkoi toimintaansa vuoteen 1972 asti. Vuonna 1965 kiinni j\u00e4\u00e4minen oli kaikkein l\u00e4himp\u00e4n\u00e4. Norwood v\u00e4lttyi kuitenkin syytteilt\u00e4, koska 1940-luvun vakoilusta ei ollut riitt\u00e4v\u00e4sti todisteita, eik\u00e4 senhetkisest\u00e4 aktiivisuudesta ollut tietoa \u2013 toki arvailuja brittitiedustelussa olleiden \u201dmyyrien\u201d suojelevasta roolista on my\u00f6s esitetty.<\/p>\n

Ehk\u00e4 minua turhauttaa katsojakokemuksessani my\u00f6s elokuvan v\u00e4litt\u00e4m\u00e4 naiskuva. Olisiko vastaavan vakoilijauran tehneest\u00e4 miehest\u00e4 tehty saman genren elokuvaa, jossa kirsikkana tunnekuorrutuksen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n n\u00e4pp\u00e4ryys olisi aineiston kuvaamiseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n kameran piilottamisessa terveyssiderasiaan \u2013 jonne poliisi ei tietysti tohdi katsoa. On totta, ett\u00e4 sukupuoli mahdollisti naisille toiminnan tiloja ja toimijuuksia vakoilussa, mutta elokuvassa ne tulevat alleviivatusti esiin. Toisaalta miksi Norwoodin tietynasteinen tavallisuus perheen\u00e4itin\u00e4 ja konttoristina on pit\u00e4nyt korvata yliopiston huippuoppilaalla? Omasta n\u00e4k\u00f6kulmastani mielenkiintoista olisi ollut tehd\u00e4 elokuva Norwoodista tai h\u00e4nen inspiroimastaan Joanista siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, miten h\u00e4n v\u00e4lttyi vuosikymmeni\u00e4 kiinnij\u00e4\u00e4miselt\u00e4 ja toimi vuosia sen eteen, mink\u00e4 katsoi ymm\u00e4rryksens\u00e4 ja tietojensa valossa oikeaksi. Juuri h\u00e4nen ep\u00e4tavallisessa tavallisuudessaan on mielest\u00e4ni tarinan kiinnostavuus.<\/p>\n

Norwood ehti saada Neuvostoliitolta korkealuokkaisen tunnustuksen ty\u00f6st\u00e4\u00e4n (Order of the Red Banner<\/em>), p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 vakoilijauransa ja Neuvostoliitto kaatua ennen kuin l\u00e4nteen loikanneen Vasili Mitrohkonin<\/strong> mukanaan tuomat KGB-paperit lopullisesti paljastivat Norwoodin. Julkisesti Norwoodin nimi tuli esiin vasta vuonna 1999. 87-vuotiaana h\u00e4n lausui puutarhaansa tulleille toimittajille: \u201dI did what I did not to make money, but to help prevent the defeat of a new system which had, at great cost, given ordinary people food and fares which they could afford, given them education and a health service.\u201d <\/em>T\u00e4t\u00e4kin vasten Joanin motiivin kiteytt\u00e4v\u00e4t vuorosanat \u201dtaistelin el\u00e4vien puolesta, rakastin kotimaatani!\u201d <\/em>vaikuttavat varsin turvalliselta ja yksinkertaistavalta elokuvavalinnalta.<\/p>\n

Red Joan ei ole ensimm\u00e4inen eik\u00e4 varmasti viimeinen historiallinen elokuva, jonka kohdalla pohditaan faktan ja fiktion suhdetta. Toivon, ett\u00e4 se olisi viimeisi\u00e4, jossa naiskuva k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n romanttiseen fiktioon, vaikka tarjolla olisi enemm\u00e4n.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Piia Vuorinen<\/p>\n

Kirjoittaja on Suomen historian tohtorikoulutettava, joka tutkii EK-Valpon valtio- ja maanpetosrikoksista ep\u00e4ilemi\u00e4 naisia<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n

Burke, David: The Spy Who Came in from the Co-op: Melita Norwood and the Ending of Cold War Espionage<\/em>. The Boydell Press 2008.<\/p>\n

Green, John: A Political Family: The Kuczynskis, Fascims, Espionage and the Cold War<\/em>. Routledge 2017.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Red Joan. Ennen elokuvaa ajattelin, ett\u00e4 sen katsominen on hyv\u00e4 tekosyy k\u00e4yd\u00e4 elokuvissa, sill\u00e4 sivuaahan tekeill\u00e4 oleva v\u00e4it\u00f6skirjani v\u00e4h\u00e4isesti my\u00f6s naisvakoilijoita. Elokuvan j\u00e4lkeen muotoilisin: Red Joan \u2013 hyv\u00e4 syy kirjoittaa blogiteksti. Jos kirjoittaisin perinteist\u00e4 elokuva-arvostelua, aloittaisin varmasti dame Judi Denchin roolity\u00f6n kiitt\u00e4misell\u00e4 ja kritisoisin roolin pienuutta. T\u00e4ss\u00e4 keskityn kuitenkin kirjoittamaan siit\u00e4 kuvasta, jonka tositarinaan perustuva […]<\/p>\n","protected":false},"author":4984,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[908,746,914,911,917],"class_list":{"0":"post-3794","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-ajankohtaista","7":"category-nakokulmia","8":"tag-arvostelu","9":"tag-elokuva","10":"tag-melita-norwood","11":"tag-red-joan","12":"tag-vakoilu","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3794","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4984"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3794"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3794\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3830,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3794\/revisions\/3830"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3794"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3794"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3794"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}