{"id":3857,"date":"2019-05-21T14:47:14","date_gmt":"2019-05-21T11:47:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=3857"},"modified":"2019-05-21T15:13:18","modified_gmt":"2019-05-21T12:13:18","slug":"valintakoejannitysta-kulissien-takana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/valintakoejannitysta-kulissien-takana\/","title":{"rendered":"Valintakoej\u00e4nnityst\u00e4 kulissien takana"},"content":{"rendered":"<p>Valintakoep\u00e4iv\u00e4 on suuri p\u00e4iv\u00e4 kaikille, jotka hakevat opiskelemaan korkeakouluun. Kokeeseen on valmistauduttu jopa kuukausia: valintakoemateriaalia on luettu viikosta toiseen, ja se pyrit\u00e4\u00e4n opettelemaan ulkoa etu- ja takaperin. Hakijat eiv\u00e4t kuitenkaan ole ainoita, jotka ovat valmistautuneet p\u00e4iv\u00e4\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 valintakoe on iso ponnistus my\u00f6s oppiaineiden henkil\u00f6kunnalle, joka valmistelee koetta.<\/p>\n<p>Turun yliopiston arkeologian ja historia-aineiden valintakokeen takana on iso joukko henkil\u00f6kuntaa, ja valmistelut alkavat jo vuosi ennen varsinaista tilaisuutta, kun valintakoesalit varataan. Ty\u00f6ryhm\u00e4 laatii valintakoekysymykset, jotka professorit hyv\u00e4ksyv\u00e4t. Ennen koetta on etsitt\u00e4v\u00e4 valintakoevalvojat, tulostettava satoja kysymyspapereita, hankittava varakyni\u00e4, -teroittimia ja -kumeja, teht\u00e4v\u00e4 valmiiksi satoja nippuja kysymys- ja konseptipapereista, pohdittava turvallisuussuunnitelmaa, valintakoevalvojien tauottamista sek\u00e4 sit\u00e4, miten hakijoiden tavaroista huolehditaan kokeen ajan ja kuka tarkistaa hakijoiden henkil\u00f6llisyydet.<\/p>\n<div id=\"attachment_3896\" style=\"width: 360px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-3896\" class=\"wp-image-3896\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2019\/05\/valintakoe_2018-1.jpg\" alt=\"\" width=\"350\" height=\"467\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2019\/05\/valintakoe_2018-1.jpg 720w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2019\/05\/valintakoe_2018-1-225x300.jpg 225w\" sizes=\"auto, (max-width: 350px) 100vw, 350px\" \/><p id=\"caption-attachment-3896\" class=\"wp-caption-text\">Viime kes\u00e4n\u00e4 Suomen historian harjoittelijana toiminut Tanja Laimi huolehti muun muassa hakijoiden tavaroista vuoden 2018 valintakokeessa. T\u00e4n\u00e4 vuonna koe pidettiin Educarium- ja Publicum-rakennuksissa. Kuva: Mari V\u00e4lim\u00e4ki.<\/p><\/div>\n<p>T\u00e4n\u00e4 vuonna hakijoiden tavaranarikasta piti huolta arkeologian opiskelijoiden ainej\u00e4rjest\u00f6 Vare, ja hakijoille tarjoili mehua ja keksej\u00e4 historian opiskelijoiden ainej\u00e4rjest\u00f6 Kritiikki. Viimeinen kokous pidet\u00e4\u00e4n valintakoeaamuna pari tuntia ennen kokeen alkua, ja silloin sovitaan viel\u00e4 viimeisist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n j\u00e4rjestelyist\u00e4 ja varmistetaan, ett\u00e4 kaikki tiet\u00e4v\u00e4t, mit\u00e4 tehd\u00e4.<\/p>\n<p>Vuosi 2019 oli toinen vuosi, kun valintakokeeseen ei en\u00e4\u00e4 luettu m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4 teosta, vaan koe pohjautui lukion valtakunnallisten kurssien oppim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n sek\u00e4 kokeessa annettaviin aineistoihin. Valintakokeen muuttuminen aineisto- ja lukiokurssipohjaiseksi on kasvattanut hakijam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 viime vuosista \u2013 t\u00e4n\u00e4 vuonna hakijoita oli yhteens\u00e4 603, joista kokeeseen saapui 382<strong> \u00ad\u2013<\/strong> mutta koe ei ole varsinaisesti yht\u00e4\u00e4n sen helpompi kuin ennen. Viel\u00e4 vuonna 2017 kokeessa vastattiin yhteen kysymykseen pelk\u00e4n valintakoekirjan pohjalta ja toiseen sek\u00e4 valintakoekirjan ett\u00e4 kokeessa jaetun aineiston pohjalta. Vuoden 2018 kokeessa hakijaa pyydettiin kirjoittamaan essee kristinuskon levi\u00e4misest\u00e4 ja vakiintumisesta Pohjoismaissa keskiajan loppuun menness\u00e4 sek\u00e4 tarkastelemaan aineiston avulla sit\u00e4, miten suomalaisten elinolot muuttuivat 1900\u20131970-lukujen aikana.<\/p>\n<div id=\"attachment_3863\" style=\"width: 460px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-3863\" class=\"wp-image-3863\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2019\/05\/valintakoe_2.jpg\" alt=\"\" width=\"450\" height=\"338\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2019\/05\/valintakoe_2.jpg 4096w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2019\/05\/valintakoe_2-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2019\/05\/valintakoe_2-768x576.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2019\/05\/valintakoe_2-1024x768.jpg 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 450px) 100vw, 450px\" \/><p id=\"caption-attachment-3863\" class=\"wp-caption-text\">Valintakokeen tekij\u00f6it\u00e4 ja valvojia Edu 1 -salissa. Kuva: Noora Viljamaa.<\/p><\/div>\n<p>T\u00e4m\u00e4n vuoden kokeessa oli tuttuun tapaan kaksi kysymyst\u00e4. Ensimm\u00e4isess\u00e4 tuli k\u00e4sitell\u00e4 It\u00e4merell\u00e4 k\u00e4yty\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 kauppaa keskiajalta 1700-luvulle, ja teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 oli aineistona kartta hansa- ja tapulikaupungeista, kolme valokuvaa arkeologisista esinel\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 luetteloita laivojen lasteista ja kauppatavarasta. Toisessa kysymyksess\u00e4 pyydettiin kertomaan eurooppalaisten kokemuspiirien muutoksesta 1800-luvun lopulta ensimm\u00e4isen maailmansodan alkuun. Aineistona oli katkelmia romaaneista ja tietokirjoista sek\u00e4 lis\u00e4ksi kuva ranskalaisesta, japanilaisvaikutteisesta parfyymimainoksesta 1800-luvun lopulta. Kysymyksist\u00e4 saatiin palautetta heti kokeen p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen: osan mielest\u00e4 kysymykset olivat vaikeita, kun taas osa piti niit\u00e4 kohtuullisina.<\/p>\n<p>Valintakoe n\u00e4ytti kaikin puolin erilaiselta henkil\u00f6kunnan ja j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta kuin hakijan silmin katsottuna. Kun hain opiskelemaan historiaa vuonna 2015, en todellakaan arvannut, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4dyn viel\u00e4 uudelleen valintakokeeseen \u2013 tosin hiukan toisenlaisissa teht\u00e4viss\u00e4 kuin omana valintakoep\u00e4iv\u00e4n\u00e4ni, sill\u00e4 kun nelj\u00e4 vuotta sitten istuin tekem\u00e4ss\u00e4 koetta, nyt istuin valvomassa sit\u00e4. P\u00e4iv\u00e4 oli kaikin puolin hauska, eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siksi, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n tulevia opiskelijoita. Oli kiinnostavaa saada kurkistaa valintakokeen kulisseihin ja n\u00e4hd\u00e4, millaisista palasista koe ja p\u00e4iv\u00e4 muodostuvat. Vaikka en itse t\u00e4ll\u00e4 kertaa j\u00e4nnitt\u00e4nytk\u00e4\u00e4n oman opiskelupaikan saamista, lenteli vatsassani silti perhosia. Hakijoiden j\u00e4nnitykseen ja stressiin oli helppo samastua, ja p\u00e4iv\u00e4 on tietenkin joka kerta kutkuttava my\u00f6s henkil\u00f6kunnalle, joka tapaa uudet opiskelijat syksyll\u00e4.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone wp-image-3881\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2019\/05\/omakuva.jpg\" alt=\"\" width=\"175\" height=\"210\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2019\/05\/omakuva.jpg 1993w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2019\/05\/omakuva-250x300.jpg 250w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2019\/05\/omakuva-768x921.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2019\/05\/omakuva-854x1024.jpg 854w\" sizes=\"auto, (max-width: 175px) 100vw, 175px\" \/><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Noora Viljamaa, hum. kand.<br \/>\n<em>Kirjoittaja on Suomen historian perustutkinto-opiskelija, joka ty\u00f6skentelee oppiaineen harjoittelijana kes\u00e4ll\u00e4 2019.<\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI:    <a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-facebook nolightbox\" data-provider=\"facebook\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Facebook\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/sharer.php?u=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3857&#038;t=Valintakoej%C3%A4nnityst%C3%A4%20kulissien%20takana&#038;s=100&#038;p&#091;url&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3857&#038;p&#091;images&#093;&#091;0&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F101%2F2019%2F05%2Fvalintakoe_2018-1.jpg&#038;p&#091;title&#093;=Valintakoej%C3%A4nnityst%C3%A4%20kulissien%20takana\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px;margin-right:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Facebook\" title=\"Share on Facebook\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/facebook.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-twitter nolightbox\" data-provider=\"twitter\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Twitter\" href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3857&#038;text=Hey%20check%20this%20out\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px;margin-right:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"twitter\" title=\"Share on Twitter\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/twitter.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-pinterest nolightbox\" data-provider=\"pinterest\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Pin it with Pinterest\" href=\"https:\/\/pinterest.com\/pin\/create\/button\/?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3857&#038;media=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F101%2F2019%2F05%2Fvalintakoe_2018-1.jpg&#038;description=Valintakoej%C3%A4nnityst%C3%A4%20kulissien%20takana\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px;margin-right:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"pinterest\" title=\"Pin it with Pinterest\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/pinterest.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-linkedin nolightbox\" data-provider=\"linkedin\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Linkedin\" href=\"https:\/\/www.linkedin.com\/shareArticle?mini=true&#038;url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3857&#038;title=Valintakoej%C3%A4nnityst%C3%A4%20kulissien%20takana\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"linkedin\" title=\"Share on Linkedin\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/linkedin.png\" \/><\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Valintakoep\u00e4iv\u00e4 on suuri p\u00e4iv\u00e4 kaikille, jotka hakevat opiskelemaan korkeakouluun. Kokeeseen on valmistauduttu jopa kuukausia: valintakoemateriaalia on luettu viikosta toiseen, ja se pyrit\u00e4\u00e4n opettelemaan ulkoa etu- ja takaperin. Hakijat eiv\u00e4t kuitenkaan ole ainoita, jotka ovat valmistautuneet p\u00e4iv\u00e4\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 valintakoe on iso ponnistus my\u00f6s oppiaineiden henkil\u00f6kunnalle, joka valmistelee koetta. Turun yliopiston arkeologian ja historia-aineiden valintakokeen takana [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3553,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[926],"class_list":{"0":"post-3857","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-ajankohtaista","7":"tag-valintakoe","8":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3857","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3553"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3857"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3857\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3902,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3857\/revisions\/3902"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3857"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3857"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3857"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}