{"id":3905,"date":"2019-05-28T13:00:38","date_gmt":"2019-05-28T10:00:38","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=3905"},"modified":"2019-05-28T13:00:38","modified_gmt":"2019-05-28T10:00:38","slug":"pujoa-pietaryrttia-ja-jouluruusua-%e2%88%92-abortin-historiasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/pujoa-pietaryrttia-ja-jouluruusua-%e2%88%92-abortin-historiasta\/","title":{"rendered":"Pujoa, pietaryrtti\u00e4 ja jouluruusua \u2212 Abortin historiasta"},"content":{"rendered":"

Olen tutkinut paljon suomalaisen k\u00e4til\u00f6ty\u00f6n historiaa ja julkaissut teemasta kirjan Ujostelemattomat. K\u00e4til\u00f6iden, synnytysten ja arjen historiaa <\/em>(2012). N\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti siksi minulta kysyt\u00e4\u00e4n usein kaikenlaista raskaudenkulkuun ja synnytyksiin liittyv\u00e4st\u00e4 historiasta, usein my\u00f6s abortin ja ehk\u00e4isyn historiasta. Vastaus toimii esimerkkin\u00e4 siit\u00e4, miten lyhytik\u00e4inen on meille tuttu eurooppalainen yhteiskunta. \u00a0Sen p\u00e4\u00e4asialliset ainekset syntyiv\u00e4t vasta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla.<\/p>\n

Munasolun hedelm\u00f6ittyminen ja siki\u00f6n kehitys olivat 1800-luvulle saakka arvoituksia. Osa l\u00e4\u00e4k\u00e4reist\u00e4 oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 naisen sis\u00e4ll\u00e4 oli munia ja ett\u00e4 ihmisen siki\u00f6 kehittyi paljolti samaan tapaan kuin kananpoika munassa. Osa uskoi, ett\u00e4 lapsi oli naisen munassa t\u00e4ysin valmiina odottamassa miehen spermaa, joka sai munan liikkeelle. Se tiedettiin, ett\u00e4 naisen hedelm\u00f6ittyminen vaati molempien sukupuolien yhtymist\u00e4. T\u00e4ysin h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa kuitenkin oli, oliko is\u00e4ll\u00e4 vai \u00e4idill\u00e4 vai molemmilla t\u00e4ss\u00e4 prosessissa ratkaiseva merkitys.<\/p>\n

\"\"

Pujolla on pitk\u00e4 historia rohtokasvina. Elias L\u00f6nnrot pujoa \u201dvaimov\u00e4en vaikeal\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 juoksuja korjaamaan\u201d. Samalla pujo oli kautta Euroopan tunnettu kansanomaisia aborttil\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tujoni-nimist\u00e4, kohtulihasta supistavaa hermomyrkky\u00e4. 1897. Public Domain. Wikimedia Commons.ekset syntyiv\u00e4t vasta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla.<\/p><\/div>\n

Sek\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteen ammattilaiset ett\u00e4 maallikot olivat sit\u00e4 mielt\u00e4, ettei siki\u00f6st\u00e4 tullut viel\u00e4 hedelm\u00f6ittymisen hetkell\u00e4 el\u00e4v\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4. Yleinen ajatus oli, ett\u00e4 lapsi \u201cher\u00e4si\u201d ja sai sielun vasta, kun \u00e4iti kykeni tuntemaan kohdussaan sen liikkeet. Vaikka naiset toki yleens\u00e4 tiesiv\u00e4t olevansa raskaana ennen kuin he tunsivat lapsensa liikkeet, siki\u00f6t\u00e4 ei viel\u00e4 raskauden alkuvaiheessa katsottu ihmisolennoksi. \u00a0Varhaisissa keskenmenoissa naisen katsottiin vain \u201dpuhdistuvan\u201d, eritt\u00e4v\u00e4n ainoastaan hyytynytt\u00e4 verta, nahkaista ainesta tai kasvaimia.<\/p>\n

Kuukautisvuodon \u201dkorjaaminen\u201d ja raskauden varhainen keskeytt\u00e4minen muodostivat pitk\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llisesti harmaan vy\u00f6hykkeen. Kuukautisten poisj\u00e4\u00e4nti\u00e4 pidettiin jo antiikin aikana suurena terveysriskin\u00e4, sill\u00e4 uskottiin, ett\u00e4 kuukausittaista puhdistustaan vaille j\u00e4\u00e4neen naisen elimist\u00f6\u00f6n alkoi ker\u00e4\u00e4nty\u00e4 masentuneisuutta, mielenvikaisuutta ja sy\u00f6p\u00e4kasvaimia aiheuttavia vaarallisia aineita. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rit tarjosivat monenlaisia yrttil\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n vaivaan. Kuukautisten tuloa edist\u00e4vin\u00e4 l\u00e4\u00e4kkein\u00e4 k\u00e4ytettiin virmajuurta, palsternakkaa, pietaryrtti\u00e4, purjoa, jouluruusua, pujoa, sahramia ja useita minttulajeja. Viel\u00e4 Elias L\u00f6nnrot suositteli 1800-luvulla ilmestyneess\u00e4 kasvikirjassaan rohtovirmajuurta, rohtokatajaa ja pujoa \u201dvaimov\u00e4en vaikeal\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 juoksuja korjaamaan\u201d. Samat kasvit olivat kuitenkin olleet kautta Euroopan tunnettuja kansanomaisia aborttil\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, joista monet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t tujoni-nimist\u00e4, kohtulihasta supistavaa hermomyrkky\u00e4. Sen takia esimerkiksi Suomen l\u00e4\u00e4kelaitos Fimea suosittaa viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin, ettei n\u00e4it\u00e4 kasveja nautita raskauden aikana.<\/p>\n

Vasta kun hedelm\u00f6ittymisest\u00e4 ja siki\u00f6n alkuvaiheen kehityksest\u00e4 saatiin enemm\u00e4n tietoa 1800-luvun kuluessa, esimerkiksi siki\u00f6n syd\u00e4n\u00e4\u00e4net l\u00f6ydettiin 1822, my\u00f6s k\u00e4sitys abortista muuttui. Yh\u00e4 useammat alkoivat olla sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ihminen tuli el\u00e4v\u00e4ksi jo hedelm\u00f6ittymisen hetkell\u00e4. Muutos n\u00e4kyi my\u00f6s aborttilains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. 1800-luvun lopulta l\u00e4htien aborteiksi katsottiin kaikenlaiset raskaudenkesytykset sen j\u00e4lkeen, kun nainen oli hedelm\u00f6ittynyt.<\/p>\n

Historiantutkija Jorma Kalela on useissa teoksissa kutsunut menneisyytt\u00e4 \u201dvieraaksi kulttuuriksi\u201d. Sit\u00e4 menneisyys onkin. Menneisyydess\u00e4 el\u00e4neet ihmiset ovat varmasti olleet fysiologisesti meit\u00e4 l\u00e4hell\u00e4, geneettisesti suorastaan esivanhempiamme, mutta heid\u00e4n tietonsa, tunteensa ja ymm\u00e4rryksens\u00e4 heit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ineest\u00e4 maailmasta ovat rakentuneet aivan erilaiselle perustalle kuin omamme. Siksi me emme pysty omien kokemustemme tai arvojemme kautta ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n tai arvottamaan menneisyyden ihmisen kokemuksia tai arvoja. Ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n oikein tulkita menneisyyden ihmisi\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi tai harhaisiksi, jos he eiv\u00e4t tienneet tai tunnistaneet asioita, joista me tied\u00e4mme tai joita me tunnistamme.<\/p>\n

Historiantutkijalle paras tie menneisyyden ilmi\u00f6iden ymm\u00e4rrykseen ja tulkintaan on huolellinen kontekstointi. Kun 1700-luvun asiakirjassa tulee vastaan sana \u201dabortti\u201d, tutkija ei saa automaattisesti olettaa, ett\u00e4 kirjoittaja on tuolloin tarkoittanut termill\u00e4 samaa asiaa kuin nykysuomalainen. Ilmi\u00f6n historiallinen merkitys avautuu vasta, kun tutkija on paneutunut siihen, mit\u00e4 1700-luvulla tiedettiin ihmisen kehityksest\u00e4 ja miten n\u00e4m\u00e4 tiedot poikkesivat nykytiet\u00e4myksest\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kirjoittaja on Suomen historian professori<\/em><\/p>\n

Kirsi Vainio-Korhonen on julkaissut samasta aiheesta kolumnin Turun Sanomissa 28.5.2019 Historia on vieras kulttuuri<\/em>.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen tutkinut paljon suomalaisen k\u00e4til\u00f6ty\u00f6n historiaa ja julkaissut teemasta kirjan Ujostelemattomat. K\u00e4til\u00f6iden, synnytysten ja arjen historiaa (2012). N\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti siksi minulta kysyt\u00e4\u00e4n usein kaikenlaista raskaudenkulkuun ja synnytyksiin liittyv\u00e4st\u00e4 historiasta, usein my\u00f6s abortin ja ehk\u00e4isyn historiasta. Vastaus toimii esimerkkin\u00e4 siit\u00e4, miten lyhytik\u00e4inen on meille tuttu eurooppalainen yhteiskunta. \u00a0Sen p\u00e4\u00e4asialliset ainekset syntyiv\u00e4t vasta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla. Munasolun […]<\/p>\n","protected":false},"author":3147,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[458,923,929,779,932],"class_list":{"0":"post-3905","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-ajankohtaista","7":"category-nakokulmia","8":"tag-1800-luku","9":"tag-1900-luku","10":"tag-abortti","11":"tag-laaketieteen-historia","12":"tag-laakinta","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3905","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3147"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3905"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3905\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3923,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3905\/revisions\/3923"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3905"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3905"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3905"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}