{"id":4028,"date":"2019-08-13T13:20:09","date_gmt":"2019-08-13T10:20:09","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=4028"},"modified":"2019-08-13T13:20:09","modified_gmt":"2019-08-13T10:20:09","slug":"sata-vuotta-valvontaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/sata-vuotta-valvontaa\/","title":{"rendered":"Sata vuotta valvontaa"},"content":{"rendered":"

On vuosi 2019. On kulunut sata vuotta siit\u00e4, kun Suomessa valittiin se suunta, jolla nyt matkaamme. Sata vuotta sitten vahvistettiin tasavaltainen hallitusmuoto, valittiin ensimm\u00e4inen presidentti ja yleisell\u00e4 ja yht\u00e4l\u00e4isell\u00e4 \u00e4\u00e4nioikeudella valitut kunnanvaltuustot sek\u00e4 aloitettiin yhteiskunnallinen sovintopolitiikka, vaikka ilmassa leijui sis\u00e4llissodan katkera muisto. Vuodessa 1919 oli muutakin. Koska valtion suojelu kuuluu valtioiden perusteht\u00e4viin, my\u00f6s Suomessa perustettiin turvallisuuspoliisi valvomaan ja ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n valtakunnan itsen\u00e4isyytt\u00e4, turvallisuutta ja laillista yhteiskuntaj\u00e4rjestyst\u00e4 vastaan t\u00e4hd\u00e4ttyj\u00e4 toimia. Etsiv\u00e4 keskuspoliisi, joulukuusta 1937 l\u00e4htien Valtiollinen poliisi, perustettiin p\u00e4iv\u00e4lleen sata vuotta sitten, 13.8.<\/p>\n

Sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina sovintopolitiikka ja integraatio kulkivat rinnakkain sis\u00e4llissodan j\u00e4tt\u00e4mien traumojen, h\u00e4vinneen osapuolen vasemman laidan osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien rajoitusten sek\u00e4 poliittisten oikeudenk\u00e4yntien kanssa. Suomessa laittoman ja maan alla toimineen SKP:n puheet vallitsevan yhteiskuntaj\u00e4rjestyksen kumoamisesta varmistivat, ett\u00e4 EK-Valpo kortistoi, valvoi, pid\u00e4tti, kuulusteli ja pyrki saattamaan valtio- ja maanpetosrikoksista syytteeseen l\u00e4hinn\u00e4 suomalaisen kommunismin edustajia. Toiminnassaan se oli my\u00f6s tehokas, sill\u00e4 pid\u00e4tyksill\u00e4\u00e4n se onnistui ajoittain merkitt\u00e4v\u00e4sti kaventamaan SKP:n toimintamahdollisuuksia. Se, ett\u00e4 kommunismista yritettiin erityisesti lapualaisvuosina p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon ep\u00e4demokraattisin keinoin ei h\u00e4irinnyt kaikkia EK-Valpon edustajia, sill\u00e4 olihan turvallisuuspoliisin palkkalistoilla j\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4, suojeluskuntalaisia ja muita valkoisen Suomen puolustajia.<\/p>\n

\"\"

Kommunistien vapun viettoa El\u00e4intarhassa vuonna 1921. EK-Valpo seurasi usein erilaisia juhlatilaisuuksia ja merkitsi erityisesti paikalla olleet tunnetuimmat kommunistit yl\u00f6s. Kuva: Ivan Imiarisew, Helsingin kaupunginmuseo.<\/p><\/div>\n

Ep\u00e4ily valtionvastaisesta toiminnasta saattoi nousta monella eri tavalla. Selkeimm\u00e4t viittaukset SKP:n toiminnasta turvallisuuspoliisi sai usein toiminnassa mukana olleiden tiedustelijoiden raporteista tai muiden kuulusteluissa tekemist\u00e4 tunnustuksista. Aktiivinen osallistuminen julkiseen, mutta kommunistisena pidettyyn toimintaan, n\u00e4htiin usein l\u00e4hes varmana osoituksena osallisuudesta maanalaiseen toimintaan. Yleisemmin ep\u00e4ily kommunistisesta toiminnasta saattoi synty\u00e4 esimerkiksi, jos esitti yhteiskuntaj\u00e4rjestyst\u00e4 kommentoivan puheen tai runon, antoi jollekin luettavaksi kommunistisen julkaisun, p\u00e4\u00e4tti kirjeens\u00e4 \u201dtaisteluterveisiin<\/em>\u201d, oli kanssak\u00e4ymisiss\u00e4 kommunisteiksi tiedettyjen kanssa tai osallistui kommunistin hautajaisiin tai poliittisesta vankeudesta vapautuneelle pidettyyn juhlaan \u2013 n\u00e4htiinh\u00e4n osallistuminen rikollisen teon ylist\u00e4misen\u00e4. Yht\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ei ollut poliittisille vangeille l\u00e4hetetyt paketit ja kirjeet tai vankilaan tehdyt tervehdysk\u00e4ynnit. Osa j\u00e4i kiinni raja-alueella yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n matkustaa salaa Neuvostoliittoon tai tullessaan takaisin. \u00a0Osaan huomio kiinnittyi tekemiens\u00e4 matkojen tai varallisuustasoonsa n\u00e4hden liian hienoina pidettyjen vaatteiden vuoksi. Erityisesti sota-aikana naapurit ja ty\u00f6toverit innostuivat tarkkailemaan toisiaan ja tekem\u00e4\u00e4n ilmiantoja ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 pidetyst\u00e4 toiminnasta ja Neuvostoliittoa ylist\u00e4vist\u00e4 puheista.<\/p>\n

Turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6 on muuttunut paljon sadassa vuodessa. Kommunismin uhka v\u00e4istyi viimeist\u00e4\u00e4n Neuvostoliiton romahdukseen, joten 70-juhlavuottaan viett\u00e4v\u00e4 Suojelupoliisi m\u00e4\u00e4rittelee kansalliset uhkakuvat t\u00e4ysin erilaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista. Kommunistien valvonnan ja lyhytik\u00e4isen punaisen Valpon ovat korvanneet erityisesti kansainv\u00e4lisen terrorismin ja valtiollisen hybridivaikuttamisen torjunta ja ennaltaehk\u00e4isy. Kes\u00e4kuussa voimaan tulleen tiedustelulains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n my\u00f6t\u00e4 Suojelupoliisi saa uusia tiedusteluvaltuuksia ja muuttuu turvallisuus- ja tiedustelupalveluksi, jonka teht\u00e4viss\u00e4 korostuu tiedustelutiedon tuottaminen kansallisen turvallisuuden yll\u00e4pit\u00e4miseksi. Siin\u00e4 miss\u00e4 EK-Valpo oli vahvasti valtaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 esitutkintaviranomainen, Suojelupoliisi menett\u00e4\u00e4 esitutkintavaltuudet, jotka se sai vasta 1980-luvun lopulla edelt\u00e4jiens\u00e4 ylily\u00f6ntien vuoksi.<\/p>\n

\"\"

Poliisi korjaa naista talteen mustaan maijaan ”Punaisen p\u00e4iv\u00e4n” mielenosoituksessa vuonna 1929. Monesti erilaisiin mielenosoituksiin sek\u00e4 ep\u00e4onnistuneisiin mielenosoitusyrityksiin osallistuneita merkittiin yl\u00f6s ja otettiin toisinaan kuultavaksi EK-Valpoon. Kuva: Aarne Pietinen, Museovirasto.<\/p><\/div>\n

Vaikka turvallisuusuhat ja turvallisuuspoliisin teht\u00e4v\u00e4t muuttuvat, vakoilun paljastaminen on ja pysyy.\u00a0 Vuonna 1933 EK sai kansainv\u00e4list\u00e4 mainetta onnistuessaan paljastamaan laajan neuvostovakoilun verkoston. EK-Valpon vuosia 1919\u20131944 koskevassa tutkimusaineistossani vakoilu on tv-sarjojen v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4 kuvaa arkip\u00e4iv\u00e4isemp\u00e4\u00e4 vakoilupostin v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4. Se on l\u00e4hinn\u00e4 tietyn kilometripylv\u00e4\u00e4n luona olevan kiven alle termospulloon tai rasiaan laitettuja vakoiluposteja ja palkkiorahoja. Ennen kaikkea aineistossa vakoilu on varmentamattomia ep\u00e4ilyj\u00e4 niist\u00e4 naisista, jotka her\u00e4ttiv\u00e4t ep\u00e4ilyn viett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aikaa upseerien seurassa.<\/p>\n

Uusi tiedustelulaki mahdollistaa peiteoperaatiot ilman rikosep\u00e4ilyj\u00e4, koska tiedonhankinnan perusteena on laajemmin kansallinen turvallisuus. Historiassa EK-Valpo solutti henkil\u00f6it\u00e4 muun muassa SKP:n toimintaan, mink\u00e4 lis\u00e4ksi maanalaisesta toiminnasta ep\u00e4iltyjen luona saatettiin k\u00e4yd\u00e4 vakuutusmyyj\u00e4n\u00e4, \u201dTer\u00e4sk\u00f6yden insin\u00f6\u00f6rin\u00e4<\/em>\u201d tai muulla tekosyyll\u00e4, jos n\u00e4in arveltiin saatavan lis\u00e4tietoja. Usein onnistuneimpia olivat ne kerrat, kun turvallisuuspoliisille p\u00e4\u00e4tyneit\u00e4 maanalaisen toiminnan salaisia tunnuksia onnistuttiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tuloksellisesti. Kun etsiv\u00e4n esiintyminen maanalaisen SKP:n toimijana oli uskottavaa, saattoi tunnuksen vastaanottaja tulla paljastaneeksi monen toverinsa henkil\u00f6llisyyden tai salaisten julkaisujen k\u00e4tk\u00f6paikan. Vuonna 1933 yksi maanalaisessa postinkuljetuksessa toiminut nainen tuli n\u00e4in paljastaneeksi monta kanssatoimijaansa. Mahdollisesti palkkioksi t\u00e4st\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ei syytetty. Virallisesti kuulustelup\u00f6yt\u00e4kirjaan kirjattiin, ett\u00e4 \u201dkuulusteltava sai [\u2026] kuulustelujen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 poistua, koska oli jo kovin vanha ja sairaaloinen sek\u00e4 lupasi pysytell\u00e4 erill\u00e4\u00e4n kaikista salaisista puuhailuista<\/em>”.<\/p>\n

Mit\u00e4 mahtaisin saada vastaukseksi, jos k\u00e4velisin kotikadullani kadun toisella puolelle, soittaisin asunnon 44 D 64 ovikelloa ja kysyisin \u201dmiten algebran opiskelu menestyy?<\/em>\u201d Siell\u00e4 tuskin kukaan vastaisi \u201dkiitos, se on hyvin mielenkiintoista<\/em>\u201d, mik\u00e4 oli SKP:n majoituspaikkana toimineen asunnon tunnuksen oikea loppuosa.<\/p>\n

On vuosi 2019. Digitalisaation my\u00f6t\u00e4 valtiorikokselliset eiv\u00e4t mahdollisesti k\u00e4y tiputtamassa tyhji\u00e4 kirjekuoria postiluukusta salaisiksi merkeiksi tai ainakaan kuljeta painavia painokirjaisimia salaisten lehtien painamiseksi. Turvallisuuspoliisi ei ole en\u00e4\u00e4 poliittinen mielipidepoliisi, eik\u00e4 se oikeusvaltioperiaatteiden vastaisesti pyri vaikuttamaan tuomioistuinten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Lain rajoilla toimiminen ja oikeusvaltioperiaatteiden venytt\u00e4minen ei ollut vierasta EK-Valpolle: Kun esimerkiksi vuonna 1934 suureen vakoilujuttuun liittyneet tuomiot eiv\u00e4t kaikilta osin tyydytt\u00e4neet turvallisuuspoliisin johtoa, otti se yhteytt\u00e4 kanneviskaaliin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 \u201dvaikkapa vain muodon vuoksi<\/em>\u201d valittaisi muutaman tuomiosta.\u00a0 \u201dSellaisiksi uhreiksi puolestamme ehdotimme seuraavat [\u2026]\u201d<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Piia Vuorinen<\/p>\n

Kirjoittaja on Suomen historian tohtorikoulutettava, joka tutkii EK-Valpoa ja sen valtio- ja maanpetosrikoksista ep\u00e4ilemi\u00e4 naisia.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n

Supon juhlavuosikirja 2018 https:\/\/www.supo.fi\/julkaisut\/esitteet<\/a><\/p>\n

Bj\u00f6rne, Lars (1977): \u201d\u2026syihin ja lakiin eik\u00e4 mielivaltaan\u2026\u201d Tutkimus Turun hovioikeuden poliittisista oikeudenk\u00e4ynneist\u00e4 vuosina 1918\u20131939<\/em>. Suomalainen lakimiesyhdistys, Vammala.<\/p>\n

Hentil\u00e4, Seppo (2018): Pitk\u00e4t varjot: muistamisen historia ja politiikka<\/em>. Siltala, Helsinki.<\/p>\n

Katainen, Elina (1998): Kommunistit ja 1920-luvun uusi nainen \u2013 Betty Peltosen tarina. Teoksessa: Krekola, Joni; Parikka, Raimo; Saarela, Tauno & Suoranta, Anu (toim.)\u00a0 Aave vai haave<\/em>. Ty\u00f6v\u00e4en historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki.<\/p>\n

Kekkonen, Jukka (1996): Poliittinen rikollisuus Suomessa vuosina 1918\u20131939. Teoksessa: Forstr\u00f6m, Sari (toim.) Laittomuuden laitateill\u00e4: Rikos Suomessa 1500-luvulta nykyp\u00e4iviin.<\/em> Studia Historica Helsingiensis, Helsinki.<\/p>\n

Lintunen, Tiina (2017): Punaisten naisten tiet<\/em>. Otava, Helsinki.<\/p>\n

Rentola, Kimmo (1994): Kenen joukoissa seisot? Suomalainen kommunismi ja sota 1937\u20131945. Helsinki.<\/p>\n

Saarela, Tauno (2008): Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923 – 1930. SKS, Helsinki.<\/p>\n

Simola, Matti (toim.) (2009): Ratakatu 12. Suojelupoliisi 1949\u20132009. WSOY, Helsinki.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

On vuosi 2019. On kulunut sata vuotta siit\u00e4, kun Suomessa valittiin se suunta, jolla nyt matkaamme. Sata vuotta sitten vahvistettiin tasavaltainen hallitusmuoto, valittiin ensimm\u00e4inen presidentti ja yleisell\u00e4 ja yht\u00e4l\u00e4isell\u00e4 \u00e4\u00e4nioikeudella valitut kunnanvaltuustot sek\u00e4 aloitettiin yhteiskunnallinen sovintopolitiikka, vaikka ilmassa leijui sis\u00e4llissodan katkera muisto. Vuodessa 1919 oli muutakin. Koska valtion suojelu kuuluu valtioiden perusteht\u00e4viin, my\u00f6s Suomessa perustettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":4984,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,388],"tags":[923,637,543,971,980,977,974,968,917,546,965],"class_list":{"0":"post-4028","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-ajankohtaista","7":"category-tutkimusaineistot","8":"tag-1900-luku","9":"tag-ek-valpo","10":"tag-etsiva-keskuspoliisi","11":"tag-kommunismi","12":"tag-skp","13":"tag-turvallisuus","14":"tag-turvallisuuspoliisi","15":"tag-uusi-tiedustelulaki","16":"tag-vakoilu","17":"tag-valtiollinen-poliisi","18":"tag-valvonta","19":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4028","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4984"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4028"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4028\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4055,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4028\/revisions\/4055"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4028"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4028"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4028"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}