{"id":4070,"date":"2019-08-28T09:32:16","date_gmt":"2019-08-28T06:32:16","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=4070"},"modified":"2019-08-28T09:32:16","modified_gmt":"2019-08-28T06:32:16","slug":"paimen-piika-ja-emanta-paikallishistoriaa-romaanitrilogiassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/paimen-piika-ja-emanta-paikallishistoriaa-romaanitrilogiassa\/","title":{"rendered":"Paimen, piika ja em\u00e4nt\u00e4 \u2013 paikallishistoriaa romaanitrilogiassa"},"content":{"rendered":"

Kaunokirjallisuudella, joka k\u00e4sittelee ainakin osaksi historiallisia tapahtumia, on katsottu olevan historiantutkimukselle dokumenttiarvoa kuvatun yhteis\u00f6n toiminta- ja ajattelutavoista kertoessaan, esimerkkein\u00e4 er\u00e4\u00e4t 1800-luvun suomalaisen maalaisyhteis\u00f6n kuvaukset. T\u00e4llaisina voidaan pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s Auni Nuolivaaran nimiss\u00e4 1936 julkaistua romaania Paimen, piika ja em\u00e4nt\u00e4<\/em> ja sen jatko-osia Is\u00e4nt\u00e4 ja em\u00e4nt\u00e4<\/em> (1937) sek\u00e4 P\u00e4iv\u00e4 ja ehtoo<\/em> (1938). Kun kymmenkunta vuotta sitten kirjoitin L\u00e4ngelm\u00e4en historiaa, aloitin ty\u00f6n lukemalla kyseisen romaanin, joka tutustutti minua l\u00e4ngelm\u00e4kel\u00e4isten mielenmaisemaan: asenteisiin, uskomuksiin, tapoihin ja arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 ja j\u00e4lkipuoliskolla.<\/p>\n

\"\"

Kirjailija Auni Nuolivaara (1883\u20131972) vuonna 1943, jolloin h\u00e4nen nimiss\u00e4\u00e4n julkaistusta romaanista Paimen, piika ja em\u00e4nt\u00e4 oli ilmestynyt lyhennetty laitos.<\/p><\/div>\n

Kustannusosakeyhti\u00f6 Otava osallistui 1930-luvulla suureen kansainv\u00e4liseen romaanikilpailuun, jossa oli mukana 12 Euroopan maata ja Yhdysvallat. Suomen er\u00e4n A-sarjan voitti 1936 Auni Nuolivaaran k\u00e4sikirjoitus, joka k\u00e4\u00e4nnettiin kilpailua varten englanniksi ja voitti siin\u00e4 3. palkinnon. Arvosteluissa kirja, joka kuvasi l\u00e4ngelm\u00e4kel\u00e4isen talonpoikaisnaisen el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja vanhaa agraarista el\u00e4m\u00e4nmuotoa, sai kiitosta mm. tarkoista kansatieteellisist\u00e4 kuvauksista. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6n henkil\u00f6llisyys tuli julkisuuteen vasta 1996: h\u00e4n oli Elsa Yrj\u00f6ntyt\u00e4r, josta kirjassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n peitenime\u00e4 Katri Yrj\u00f6ntyt\u00e4r. Romaanik\u00e4sikirjoituksen pohjana oli Elsan tytt\u00e4ren Kustaava Helanderin o.s. Walleniuksen kuvaus h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaiheista.<\/p>\n

Romaanitrilogia kertoo Katri Yrj\u00f6ntytt\u00e4ren el\u00e4m\u00e4nvaiheista Honkamoision pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 noin 9-vuotiaasta vanhuuteen asti. L\u00e4hes kaikki paikannimet ja henkil\u00f6nnimet on muutettu. Teosta on luonnehdittu nuoren naisen kasvutarinaksi; sek\u00e4 p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 ett\u00e4 h\u00e4nen todellinen esikuvansa kokivat sosiaalisen nousun paimenesta piian kautta talonem\u00e4nn\u00e4ksi aikana, jolloin huomattavasti tavallisempaa oli aleneva s\u00e4\u00e4tykierto. Katri kuvataan rehelliseksi, velvollisuudentuntoiseksi ja ahkeraksi tyt\u00f6ksi, joka tarttuu riuskasti ty\u00f6h\u00f6n kuin ty\u00f6h\u00f6n ja haluaa oppia kaikki maalaistalon naisille kuuluvat ty\u00f6t. Idealisoivasta kuvauksesta huolimatta siin\u00e4 lienee jonkin verran per\u00e4\u00e4, mihin edell\u00e4 mainittu sosiaalisen nousun toteutuminen viittaa.<\/p>\n

Teoksessa on siis faktojen ohella kolmen henkil\u00f6n mielikuvituksen tuotteita: ensiksi Elsa Yrj\u00f6ntytt\u00e4ren (1839\u20131900), toiseksi h\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4 Kustaava Walleniuksen (1873\u20131948), jolle Elsa kertoi el\u00e4m\u00e4nvaiheistaan sen, mit\u00e4 halusi muistaa ja mit\u00e4 halusi tytt\u00e4rens\u00e4 tiet\u00e4v\u00e4n, ja kolmanneksi Auni Nuolivaaran, joka muokkasi tekstej\u00e4 niin, ett\u00e4 niist\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s h\u00e4nen oma, enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n idealistinen ajatusmaailmansa. N\u00e4iden kolmen tason erottaminen toisistaan on huomattavasti hankalampaa kuin jos kyseess\u00e4 olisi vain yhden kertojan teksti. Kangasalla asuva opettaja ja sukututkimuksen harrastaja Seija Pessi on kartoittanut Elsan todellisia vaiheita, kuten perhesuhteita ja palveluspaikkoja, l\u00e4hinn\u00e4 kirkonkirjojen ja osaksi l\u00e4ngelm\u00e4kel\u00e4isen perim\u00e4tiedon avulla, ja todennut monien romaanissa kerrottujen detaljien pit\u00e4v\u00e4n paikkansa.<\/p>\n

\"\"

Kustaava Helander o.s. Wallenius (1873\u20131948) siirsi palasen L\u00e4ngelm\u00e4en historiaa suomalaiseen romaanikirjallisuuteen kirjoittamalla \u00e4itins\u00e4 Elsa Yrj\u00f6ntytt\u00e4ren (1839\u20131900) el\u00e4m\u00e4ntarinan.<\/p><\/div>\n

Romaanitrilogian 3. osa kuvaa Katrin ja h\u00e4nen miehens\u00e4 Santerin, oikealta nimelt\u00e4\u00e4n Adolf Walleniuksen, vaiheita 1860-luvulta suunnilleen 1880-luvulle. Kuvaus n\u00e4lk\u00e4vuosista tuntuu p\u00e4\u00e4asiassa hyvin uskottavalta. Seuraavan vuosikymmenen alussa lukija p\u00e4\u00e4see tutustumaan uuteen kirkkoherraan H\u00f6gmaniin, oikealta nimelt\u00e4\u00e4n Johan Gabriel Wikmaniin (1828\u20131903). Sek\u00e4 romaanissa ett\u00e4 asiakirjal\u00e4hteiss\u00e4 esille tulevat h\u00e4nen alkoholiongelmansa, jotka 1879 johtivat h\u00e4nen erottamiseensa virasta ja pappisoikeuksien menett\u00e4miseen ja joiden taustalla olivat Wikmanin itsens\u00e4 mukaan nuorena seurakuntalaisten taholta k\u00e4rsitty pilkka sek\u00e4 1860-luvun n\u00e4lk\u00e4vuosien p\u00e4ivitt\u00e4isten sairask\u00e4yntien ja tautikuolleisuuden aiheuttama henkinen taakka. L\u00e4\u00e4ninrovastin mukaan alkoholiongelmaan vaikuttivat my\u00f6s vaikeat kotiolot, joihin romaanissakin viitataan: Wikman oli solminut ep\u00e4s\u00e4\u00e4tyisen ja ep\u00e4onnistuneen avioliiton sotamiehen tytt\u00e4reksi syntyneen pappilan sis\u00e4k\u00f6n kanssa, ja kaikki heid\u00e4n avioliitostaan syntyneet kolme lasta kuolivat pienin\u00e4.<\/p>\n

Romaanissa kuvataan Katrin ja virkansa menett\u00e4neen papin sielunhoidollisia keskusteluja. Niiden todenmukaisuutta on sin\u00e4ns\u00e4 mahdoton arvioida, mutta asiakirjal\u00e4hteiden mukaan Wikman raitistui 1880-luvun kuluessa ja ryhtyi pit\u00e4m\u00e4\u00e4n raamatunselityksi\u00e4, jotka rovastintarkastuksessa 1892 arvioitiin hyvin ansioituneiksi. Joltakin taholta tulleella henkisell\u00e4 tuella on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 ollut t\u00e4h\u00e4n oma vaikutuksensa. Tutkin v\u00e4it\u00f6skirjassani tilansa n\u00e4lk\u00e4vuosina pakkohuutokauppaan menett\u00e4neiden talollisten ja heid\u00e4n lastensa vaiheita sek\u00e4 sit\u00e4, miten he selvisiv\u00e4t t\u00e4llaisesta sosiaalisesta romahduksesta. Uutena n\u00e4k\u00f6kulmana on noussut esiin psykologian k\u00e4site resilienssi eli selviytymiskykyisyys, jota omalla tavallaan osoittivat sek\u00e4 pohjalta ponnistanut Elsa Yrj\u00f6ntyt\u00e4r ett\u00e4 totaalisen sosiaalisen romahduksen kokenut Johan Gabriel Wikman.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Terhi Nallinmaa-Luoto<\/em><\/p>\n

Kirjoittaja on Suomen historian jatko-opiskelija, joka valmistelee v\u00e4it\u00f6skirjaa ty\u00f6nimell\u00e4 \u201dTalollisista tilattomiksi. Sosiaalisia romahduksia ja niiden seurauksia 1860-luvun Pirkanmaalla\u201d, tutkimusalueina H\u00e4meenkyr\u00f6n ja L\u00e4ngelm\u00e4en kunnat.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n

H\u00e4ggman, Kai 2001: Kaunokirjallisuus: l\u00e4hteit\u00e4 ja inspiraatiota historiantutkijalle? HAik 1\/2001.<\/p>\n

Nallinmaa-Luoto, Terhi 2010: L\u00e4ngelm\u00e4en historia III 1860-luvulta vuoteen 2006. Julk. J\u00e4ms\u00e4n kaupunki, J\u00e4ms\u00e4n seurakunta, Oriveden kaupunki ja Oriveden seurakunta.<\/p>\n

Nuolivaara, Auni 1943: Paimen, piika ja em\u00e4nt\u00e4. Romaani. Lyhennetty laitos. Kustannusosakeyhti\u00f6 Otavan kirjapaino, Helsinki.<\/p>\n

Pessi, Seija 1998: Paimen, piika ja em\u00e4nt\u00e4, kotiseutuhistoriaa L\u00e4ngelm\u00e4elt\u00e4. Tampereen seudun sukututkimusseura ry:n vuosikirja 1998 XIX:2. Tampere.<\/p>\n

Tarkka, Pekka 1980: Otavan historia toinen osa 1918-1940. Kustannusosakeyhti\u00f6 Otavan painolaitokset, Keuruu.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kaunokirjallisuudella, joka k\u00e4sittelee ainakin osaksi historiallisia tapahtumia, on katsottu olevan historiantutkimukselle dokumenttiarvoa kuvatun yhteis\u00f6n toiminta- ja ajattelutavoista kertoessaan, esimerkkein\u00e4 er\u00e4\u00e4t 1800-luvun suomalaisen maalaisyhteis\u00f6n kuvaukset. T\u00e4llaisina voidaan pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s Auni Nuolivaaran nimiss\u00e4 1936 julkaistua romaania Paimen, piika ja em\u00e4nt\u00e4 ja sen jatko-osia Is\u00e4nt\u00e4 ja em\u00e4nt\u00e4 (1937) sek\u00e4 P\u00e4iv\u00e4 ja ehtoo (1938). Kun kymmenkunta vuotta sitten kirjoitin […]<\/p>\n","protected":false},"author":5696,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[458,1013,1016,1007,1022,1019,1010],"class_list":{"0":"post-4070","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-nakokulmia","7":"category-tutkimusaineistot","8":"tag-1800-luku","9":"tag-auli-nuolivaara","10":"tag-elsa-yrjontytar","11":"tag-kaunokirjallisuus","12":"tag-kustaava-helander-o-s-wallenius","13":"tag-langelmaki","14":"tag-paikallishistoria","15":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4070","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5696"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4070"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4070\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4094,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4070\/revisions\/4094"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4070"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4070"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4070"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}