{"id":4127,"date":"2019-12-19T11:29:35","date_gmt":"2019-12-19T09:29:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=4127"},"modified":"2019-12-19T11:37:28","modified_gmt":"2019-12-19T09:37:28","slug":"turkulaisen-kuluttajan-joulu-1919","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/turkulaisen-kuluttajan-joulu-1919\/","title":{"rendered":"Turkulaisen kuluttajan joulu 1919"},"content":{"rendered":"

Millainen oli sadan vuoden takainen kuluttajan joulu? 2010-luvulla el\u00e4v\u00e4n silmin silloinen kuluttaminen ja joululahjojen markkinointi n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kohtuullisen maltilliselta ainakin Turun Sanomien <\/em>joulukuun 1919 numeroiden perusteella, mutta aivan kaikki ei ollut silloinkaan t\u00e4ysin toisin kuin nyky\u00e4\u00e4n. Nyky\u00e4\u00e4n tuntemamme moderni joulupukki oli t\u00e4ll\u00f6in melko uusi ilmi\u00f6: pukki ja lahjoja sen rinnalla jakavat tontut nimitt\u00e4in kehittyiv\u00e4t 1800-luvun loppupuolella vuosisatoja vanhasta kansainv\u00e4lisest\u00e4 perinteest\u00e4 muistaa yst\u00e4vi\u00e4 ja tuttavia lahjoin joulun ja uudenvuoden aikaan. Suomessa lahjoja alettiin jakaa 1800-luvun alussa, ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 joulusta uuteenvuoteen ulottunutta aikaa kutsuttiin nakkooajaksi, jolloin kuljettiin iltaisin yst\u00e4vien taloissa pukeiksi pukeutuneina viem\u00e4ss\u00e4 pieni\u00e4 lahjoja.<\/p>\n

Toisaalta modernin joulupukin synty kietoutuu yhteen 1800-luvun lopun perhekeskeisyyden ihanteeseen \u2013 pukin ja lahjojen avulla lapsia opetettiin omaksumaan perhekeskeisi\u00e4 hyveit\u00e4, kuten kurinalaisuutta ja kuuliaisuutta. Siksi 1800- ja pitk\u00e4lti viel\u00e4 1900-luvulla jouluna annettiin lahjaksi erityisesti opettavaisia lahjoja, joista n\u00e4kyy merkkej\u00e4 my\u00f6s Turun Sanomissa.<\/em><\/p>\n

\"\"

Halpoja joululahjoja mainostettiin Turun Sanomissa 17.12.1919.<\/p><\/div>\n

1900-luvun alku oli ollut monien poliittisten myllerrysten aikaa. Vuonna 1919 niukkuutta aiheuttaneet sotavuodet olivat vasta p\u00e4\u00e4ttyneet, ja kieltolaki oli ollut voimassa puolen vuoden ajan. Tiistaina 16.12. uutisoitiin, miten \u201djouluviinat kiehuvat metsiss\u00e4\u201d ja \u201duseita salapolttimoita h\u00e4vitetty\u201d.<\/p>\n

Keskiviikon 17.12. numerossa lehti vei lukijansa kokemaan joulun kirjallisuusmarkkinoiden tunnelmaa ja ihmistungosta Kansalliseen Kirjakauppaan ja Frenckellin Kirjakauppaan: \u201dMarkkinahuuma kirjakaupoissamme alkaa olla vilkkaimmillaan\u201d, lehdess\u00e4 kirjoitettiin. Tarjolla oli niin suomalaista, ruotsalaista kuin saksalaista kirjallisuutta, joista saksalainen kirjallisuus oli halpaa ja siksi suosittua. Loistopainos Aleksis Kiven Seitsem\u00e4st\u00e4 veljeksest\u00e4<\/em> k\u00e4vi hyvin kaupaksi, ja muun kaunokirjallisuuden puolella olivat juuri ilmestyneet muun muassa Maila Talvion Kurjet <\/em>ja Ky\u00f6sti Vilkunan L\u00e4himm\u00e4isi\u00e4ni.<\/em> Nuorisolle suositeltiin Jalmari Finnen ja Anni Swanin teoksia.<\/p>\n

Kirjakaupoissa oli ruuhkaa, joten lehdess\u00e4 kehotettiin asiakkaita olemaan ajoissa liikkeell\u00e4 joululahjaostoksilla:<\/p>\n

\u201dOstava yleis\u00f6 suvainnee tehd\u00e4 itselleen ja kirjakauppiaalle palveluksen saapumalla kirjaostoksille ennen yhtett\u00e4toista hetke\u00e4. Jo nyt on tungosta kaupoissa melkoisesti. Ehdimme eilen k\u00e4v\u00e4ist\u00e4 vain kahdessa, mutta niiss\u00e4 totesimme markkinat ilahuttavan eloisiksi, ja kun t\u00e4n\u00e4\u00e4n jatkamme kierrostamme kirjakaupoissa, lienee tungos viel\u00e4 suurempi.\u201d<\/p><\/blockquote>\n

\"\"

Lahjakortti oli k\u00e4yp\u00e4 lahja jo sata vuottan sitten. Turun Sanomat 18.12.1919.<\/p><\/div>\n

Ylt\u00e4kyll\u00e4isen kuluttamisen ja lahjahuuman sijaan lehdess\u00e4 mainostettiin l\u00e4hinn\u00e4 ruokia ja k\u00e4ytt\u00f6tavaroita. Vuonna 1919 jouluksi hankittiin kirjojen lis\u00e4ksi my\u00f6s runsaasti muun muassa erilaisia jouluherkkuja, kuten marmelaadeja, karamelleja, hilloja, mehuja, keksej\u00e4, \u201dhienon hienoja \u00c5ker\u00f6n omenia\u201d, \u201dparhaita kiilloitettuja riisiryynej\u00e4\u201d, suklaata \u201daistikkaasti laitetuissa koreissa ja laatikoissa\u201d ja joulujuomia.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi lehdess\u00e4 mainostettiin esimerkiksi kukkia, runsaasti kirjoja, luistimia, m\u00e4kikelkkoja, faneeriteoksia, tarjottimia ja p\u00e4hkin\u00e4pihtej\u00e4. Lelumainoksia n\u00e4kyi niukalti, ja esimerkiksi Aurakatu 1:ss\u00e4 sijaitseva Turun Huone- ja Leikkikaluliike oli niit\u00e4 harvoja liikkeit\u00e4, jotka mainostivat lelutarjontaansa.<\/p>\n

Jouluksi kehotettiin hankkimaan my\u00f6s aineettomia lahjoja: joululahjalla saattoi p\u00e4\u00e4st\u00e4 miljon\u00e4\u00e4riksi ostamalla Kansanarpajaisten arpoja \u2013 arvonta suoritettaisiin tosin vasta 15. toukokuuta 1920. Turun Sanomain <\/em>lahjakortin mainostettiin olevan joulun paras lahja.<\/p>\n

\"\"

Joululahjaostoksille saattoi suunnata viel\u00e4 aatonaattona, jos vaikkapa joulukinkku oli j\u00e4\u00e4nyt hankkimatta. Turun Sanomat 23.12.1919.<\/p><\/div>\n

Jouluaattona kymmenet liikkeet toivottivat joulurauhaa lehden aukeamalla, joukossa muun muassa Alhambra El\u00e4vienkuvienteatteri, Iris Rohdoskauppa ja Frenckellin Kirjakauppa. Raitioliikenne loppuisi joulu- ja uudenvuodenaattona kahdeksalta illalla, ja se aloitettaisiin uudelleen ensimm\u00e4isen\u00e4 ja toisena joulup\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 uudenvuodenp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kymmenelt\u00e4 aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4.\u00a0 Voinvienti-osuusliike Valio r. l. ilmoitti sulkevansa myym\u00e4l\u00e4ns\u00e4 jouluaattona kello 14 ja avaavansa seuraavan kerran vasta sunnuntaina 28. p\u00e4iv\u00e4. Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ilmestyisi my\u00f6s Turun Sanomain<\/em> seuraava numero. Etusivulla virityttiin joulun tunnelmaan Valkeuden juhla -tekstin ja Severi Nuormaan Joulu-y\u00f6-runon kautta, joista runo vei joulun hartaaseen ja hengelliseen tunnelmaan kauas maallisesta h\u00e4lyst\u00e4, tavaranpaljoudesta ja liikkeiden v\u00e4entungoksesta:<\/p>\n

\u201dNiin soivat virret vuosien tuhanten takaa,<\/p>\n

kuin kaunis se on laps, joka seimess\u00e4 makaa.<\/p>\n

Mut h\u00e4ll\u2019 on toivo, maass\u2019 ett\u00e4 kerran koittais<\/p>\n

se p\u00e4iv\u00e4, jona rakkaus vihan ty\u00f6t voittais.\u201d<\/p><\/blockquote>\n

Hyv\u00e4\u00e4 joulua!<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Noora Viljamaa, hum. kand.<\/em><\/p>\n

Kirjoittaja on Suomen historian perustutkinto-opiskelija, joka ty\u00f6skenteli oppiaineen harjoittelijana kes\u00e4ll\u00e4 2019.<\/em><\/p>\n

L\u00e4hteet ja kirjallisuutta:<\/p>\n

Turun Sanomat<\/em> 16.12.1919\u201324.12.1919.<\/p>\n

SKS vuotuisjuhlat: joulu<\/a> (viitattu 4.9.2019.)<\/p>\n

Aalto, Satu (toim.): Suuri perinnekirja. Suomalaista juhlaperinnett\u00e4 ennen ja nyt<\/em>. Karisto, H\u00e4meenlinna 2003. 4. painos.<\/p>\n

Hautala, Jouko (toim.): Vanhat merkkip\u00e4iv\u00e4t<\/em>. SKS, Helsinki 2017. 8. painos.<\/p>\n

Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika. Suomalaisia vuotuisperinteit\u00e4<\/em>. WSOY, Porvoo 1994.<\/p>\n

Karjalainen, Sirpa & Korhonen, Teppo & Lehtonen, J. U. E: Uusi ajantieto<\/em>. WSOY, Porvoo 1989.<\/p>\n

Lempi\u00e4inen, Pentti: Pyh\u00e4t ajat<\/em>. Kirjapaja, Helsinki 2000. 5. uudistettu painos.<\/p>\n

Nirkko, Juha & Vento, Urpo (toim.): Joulu joutui. Juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia<\/em>. SKS, Helsinki.<\/p>\n

Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto<\/em>. Otava, Helsinki 1973. 3. painos.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Millainen oli sadan vuoden takainen kuluttajan joulu? 2010-luvulla el\u00e4v\u00e4n silmin silloinen kuluttaminen ja joululahjojen markkinointi n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kohtuullisen maltilliselta ainakin Turun Sanomien joulukuun 1919 numeroiden perusteella, mutta aivan kaikki ei ollut silloinkaan t\u00e4ysin toisin kuin nyky\u00e4\u00e4n. Nyky\u00e4\u00e4n tuntemamme moderni joulupukki oli t\u00e4ll\u00f6in melko uusi ilmi\u00f6: pukki ja lahjoja sen rinnalla jakavat tontut nimitt\u00e4in kehittyiv\u00e4t 1800-luvun loppupuolella […]<\/p>\n","protected":false},"author":3553,"featured_media":4707,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[923,449,1149,1055,189,1052],"class_list":{"0":"post-4127","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"tag-1900-luku","9":"tag-joulu","10":"tag-joululahjat","11":"tag-kuluttaminen","12":"tag-turku","13":"tag-turun-sanomat","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4127","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3553"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4127"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4127\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4788,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4127\/revisions\/4788"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4707"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4127"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4127"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4127"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}