{"id":4139,"date":"2019-09-09T11:09:35","date_gmt":"2019-09-09T08:09:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=4139"},"modified":"2019-09-09T11:09:35","modified_gmt":"2019-09-09T08:09:35","slug":"rooman-salainen-puutarha","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/rooman-salainen-puutarha\/","title":{"rendered":"Rooman salainen puutarha"},"content":{"rendered":"

Rooman ei-katolinen hautausmaa, <\/strong>Cimitero Acattolico di Roma<\/em>, sijaitsee Testaccion alueella l\u00e4hell\u00e4 Porta San Paoloa. Paikan tekee ainutlaatuiseksi jo se, ett\u00e4 sen multiin on laskettu p\u00e4\u00e4asiassa sattumalta Roomassa kuolleita muukalaisia. Yleens\u00e4h\u00e4n hautausmaat hautakivineen kertovat oman paikkakuntansa ihmisten ja sukujen historiaa. Hautausmaan rinteille on kolmen vuosisadan kuluessa haudattu viisi tuhatta ihmist\u00e4. Heid\u00e4n joukossaan on englantilaisia, saksalaisia, amerikkalaisia, sveitsil\u00e4isi\u00e4, ruotsalaisia, norjalaisia, tanskalaisia, suomalaisia, ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4, kreikkalaisia, aasialaisia ja nyky\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s italialaisia. Aluksi haudatut olivat katolisten hautausmaiden ulkopuolelle suljettuja protestantteja, mutta nyky\u00e4\u00e4n paikka on t\u00e4ysin ekumeeninen. Cimiterosta voivat saada viimeisen leposijan kaikkien uskontokuntien edustajat kristityist\u00e4 ja juutalaista hinduihin ja muslimeihin tai t\u00e4ysin uskonnottomat henkil\u00f6t. Suomalaissyntyisi\u00e4 on alueelle haudattu kaksitoista, heist\u00e4 viimeisin vuonna 2002.<\/p>\n

Koska Rooma oli vuosisatojen ajan eurooppalaisen kulttuuriel\u00e4m\u00e4n keskuksia, monesta hautakivest\u00e4 l\u00f6ytyy kansallisesti kuuluisia nimi\u00e4, taidemaalareita, kuvanveist\u00e4ji\u00e4, tieteentekij\u00f6it\u00e4, kirjailijoita ja runoilijoita. Samasta syyst\u00e4 hautamuistomerkkien tekij\u00f6in\u00e4 on ollut poikkeuksellisen suuri joukko oman aikansa ammattitaitelijoita kaikkialta Euroopasta. He opiskelivat ja ty\u00f6skenteliv\u00e4t Roomassa, ja heit\u00e4 pyydettiin usein veist\u00e4m\u00e4\u00e4n paasi, patsas tai pylv\u00e4s menehtyneen yst\u00e4v\u00e4n muistoksi. N\u00e4in hautausmaalla kulkija pystyy samalla tutustumaan historian henkil\u00f6ihin, Rooman matkailuhistoriaan ja laadukkaaseen uusklassiseen ja romantiikan ajan veistotaiteeseen.<\/p>\n

I\u00e4k\u00e4s hautausmaa on vehre\u00e4, puutarhamainen, maailman kauneimmaksi hautausmaaksi mainittu alue, jossa ikivihreiden sypressien, pinjojen, laakerien ja leikattujen puksipuuaitojen katveessa kukkivat vuodenajasta riippuen kameliat, ruusut, vistariat, oleanterit, kuusamat ja myrtit. El\u00e4m\u00e4\u00e4 ja \u00e4\u00e4nt\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 olevassa Roomassa hautausmaa on hiljainen ja tuoksuva keidas, er\u00e4\u00e4nlainen salainen puutarha, jossa k\u00e4y vierailijoita vain harvakseltaan. Paikka on kuitenkin avoinna joka p\u00e4iv\u00e4 elokuun loma-aikaa lukuun ottamatta.<\/p>\n

\"\"

Muistomerkki Cimitero Acattolico di Roma -hautausmaalla. Kuva: Mikael Korhonen.<\/p><\/div>\n

Hautausmaan synty sivuaa Grand Touriksi kutsuttua eurooppalaista ilmi\u00f6t\u00e4, jonka kukoistuskausi sijoittuu 1600-luvun j\u00e4lkipuolelta 1800-luvun alkupuolelle. Nuoret miehet tutustuivat opintomatkallaan antiikin historiaan, renessanssin taideaarteisiin, oppivat kieli\u00e4 ja hyvi\u00e4 tapoja ja solmivat kontakteja. Rooma oli yksi jalosukuisten ja varakkaiden nuorukaisten, niin katolisten kuin protestanttienkin, t\u00e4rkeist\u00e4 tutustumiskohteista, johon kuului poiketa tai suorastaan t\u00e4hd\u00e4t\u00e4.<\/p>\n

Matkailulla oli kuitenkin tuon ajan maailmassa k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolensa. My\u00f6s nuori ja terve \u201dtouristi\u201d saattoi yht\u00e4kki\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 vanujen alle tai menehty\u00e4 ep\u00e4terveellisten suurkaupunkien kulkutauteihin kaukana kotoa. Jos vainaja ei ollut katolinen, h\u00e4nt\u00e4 ei voinut esimerkiksi Roomassa haudata paikallisiin kirkkoihin tai katolisten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vihittyyn maahan. Nimet\u00f6n protestanttinen rahvas saattoi viel\u00e4 p\u00e4\u00e4ty\u00e4 roomalaisten teloitettujen, itsemurhantekij\u00f6iden ja irtolaisten seuraan antiikin ajalta per\u00e4isin olevan kaupunginmuurin, nykyisen Borghesen puiston alueella kiemurtelevan Muro Torton vihkim\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n maahan. Euroopan protestanttisten aatelissukujen vesoille rikollisten joukkoon kaivettu viimeinen leposija ei kuitenkaan tuntunut soveliaalta. Vuonna 1716 paavin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 Cestiuksen pyramidin juurella olevalle lampaiden laidunmaalle perustettu protestanttinen hautausmaa oli katolisen kirkon vastaus nimekk\u00e4iden protestanttivainajien aiheuttamaan laajenevaan ongelmaan.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n hautausmaan muistomerkit hivelev\u00e4t k\u00e4vij\u00e4n silm\u00e4\u00e4 antikisoivilla veistoksillaan, pylv\u00e4ill\u00e4\u00e4n, alttareillaan ja muilla koristeaiheillaan. Kristillisi\u00e4 symboleja ei varsinkaan vanhemmilla haudoilla n\u00e4y. T\u00e4h\u00e4n ei kuitenkaan ole ollut syyn\u00e4 protestanttien maallinen maku vaan paavin kielto, joka ei sallinut ei-katolisten hautausmaalla ristien tai raamatunlauseiden kaltaisia uskonnollisia symboleja. Aluksi muistomerkit eiv\u00e4t olleet ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n sallittuja \u201dkerettil\u00e4isten\u201d haudoilla. Rajoitukset kumottiin lopullisesti vasta 1870, kun paavin johtama Kirkkovaltio liitettiin osaksi Italiaa<\/p>\n

Hautausmaan vanhimpiin monumentteihin lukeutuu nuorena kuolleen turkulaissyntyisen taidemaalari Alexander Laur\u00e9uksen (1783\u22121823) laakeriseppeleen koristama paasi. Turkulaisen pastori-is\u00e4n esikoispoika halusi jo varhain ammattitaiteilijaksi ja sai ensimm\u00e4isen oppinsa Turun akatemian piirustusmestarilta Erik Hedbergilt\u00e4. Ammatinvalinta oli tuon ajan Suomessa tavaton, mutta rahakkaiden suojelijoiden, varamaaherra Vibeliuksen, professori Porthanin ja vapaaherra Aminoffin, tuella nuorukainen l\u00e4hetettiin opiskelemaan Kuninkaalliseen taideakatemiaan Tukholmaan. Lahjakas Laur\u00e9us p\u00e4\u00e4si lopulta taideakatemian j\u00e4seneksi 1812 ja niitti Ruotsissa mainetta muodikkaan romanttisilla, arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4 kuvanneilla maalauksillaan.<\/p>\n

\"\"

Aleksander Laur\u00e9us: Roomalainen osteria \/ Roman osteria
Touko Palojoen kokoelma \/ Touko Palojoki Collection
Porin kaupungin taidekokoelma \/ City of Pori Art Collection
Porin taidemuseo \/ Pori Art Museum<\/p><\/div>\n

Vuonna 1817 Laur\u00e9us sai taideakatemian monivuotisen apurahan, jonka turvin h\u00e4n matkusti ensin Pariisiin ja sielt\u00e4 Roomaan. Ikuiseen kaupunkiin palavasti ihastunut Laur\u00e9us kuvasi lukuisissa maalauksissaan Rooman pittoreskeja n\u00e4kymi\u00e4, antiikin raunioita, arkista katuel\u00e4m\u00e4\u00e4, kansanihmisi\u00e4 ja viinitupia. Pariisissa ja Roomassa Laur\u00e9uksen matkaseurana oli tukholmalaisen kammantekij\u00e4n tyt\u00e4r Margareta Thynelius (1786\u22121834). Pari ei koskaan solminut avioliittoa mutta piti lujasti yht\u00e4 Laur\u00e9uksen kuolemaan asti. Velkaantuneen Laur\u00e9uksen pennit\u00f6n kumppani kykeni palaamaan takaisin Ruotsiin vasta Laur\u00e9uksen tukijoiden Tukholmassa j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n taiden\u00e4yttelyn myyntitulojen turvin.<\/p>\n

Rooma oli Laur\u00e9uksen elinaikana eurooppalaisen taide-el\u00e4m\u00e4n keskus, jonne p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t hankkimaan lis\u00e4oppia kansallisten taideakatemioiden lahjakkaimmat vesat. Ennen Laur\u00e9usta Roomassa oli opiskellut ensimm\u00e4inen suomalainen ammattikuvanveist\u00e4j\u00e4 Eric Cainberg (1771\u22121816), jonka p\u00e4\u00e4ty\u00f6n\u00e4 on pidetty Turun Akatemiatalon juhlasalia koristavia kipsireliefej\u00e4. Laur\u00e9uksen j\u00e4lkeen Roomaan matkusti taidemaalari Robert Wilhelm Ekman (1808\u22121873), jonka k\u00e4sialaa ovat Turun tuomiokirkon kuorifreskot.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kirsi Vainio-Korhonen<\/p>\n

Kirjoittaja on Suomen historian professori<\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rooman ei-katolinen hautausmaa, Cimitero Acattolico di Roma, sijaitsee Testaccion alueella l\u00e4hell\u00e4 Porta San Paoloa. Paikan tekee ainutlaatuiseksi jo se, ett\u00e4 sen multiin on laskettu p\u00e4\u00e4asiassa sattumalta Roomassa kuolleita muukalaisia. Yleens\u00e4h\u00e4n hautausmaat hautakivineen kertovat oman paikkakuntansa ihmisten ja sukujen historiaa. Hautausmaan rinteille on kolmen vuosisadan kuluessa haudattu viisi tuhatta ihmist\u00e4. Heid\u00e4n joukossaan on englantilaisia, saksalaisia, amerikkalaisia, […]<\/p>\n","protected":false},"author":3147,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[165,458,1046,1028,1034,1040,1031,1037,1049,1025,1043],"class_list":{"0":"post-4139","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-nakokulmia","7":"tag-1700-luku","8":"tag-1800-luku","9":"tag-antiikki","10":"tag-hautausmaa","11":"tag-italia","12":"tag-kulttuuri","13":"tag-kuolema","14":"tag-matkailu","15":"tag-renessanssi","16":"tag-rooma","17":"tag-taide","18":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4139","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3147"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4139"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4139\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4163,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4139\/revisions\/4163"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4139"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4139"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4139"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}