{"id":4187,"date":"2019-09-25T11:06:07","date_gmt":"2019-09-25T08:06:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=4187"},"modified":"2019-10-23T08:59:27","modified_gmt":"2019-10-23T05:59:27","slug":"pelottelua-tutkimustyota-ja-valistusta-nain-suomi-varautui-kaasusotaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/pelottelua-tutkimustyota-ja-valistusta-nain-suomi-varautui-kaasusotaan\/","title":{"rendered":"Pelottelua, tutkimusty\u00f6t\u00e4 ja valistusta: n\u00e4in Suomi varautui kaasusotaan"},"content":{"rendered":"
\"\"

Nokian Gummitehdas oli yksi kotimaisia kaasunaamareita valmistavista tehtaista. Kuvassa tehtaan ty\u00f6ntekij\u00e4 poseeraa kaasunaamari kasvojensa peittona. Valokuvaamo Nyblin 1936. Keravan museo (CC BY-NC-ND 4.0)<\/p><\/div>\n

Vuonna 1915 huhtikuun 22. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 saksalaisten operoima kloorikaasuisku tappoi noin 5 000 Ranskan armeijan sotilasta. Belgian Ypresist\u00e4 alkanut massiivinen kaasusodank\u00e4ynti jatkui aina ensimm\u00e4isen maailmansodan loppuun ja vaati arviolta noin 90 000 miehen hengen. Koska taistelukaasut kielt\u00e4vi\u00e4 sopimuksia oli r\u00f6yhke\u00e4sti rikottu ensimm\u00e4isess\u00e4 maailmansodassa, kaasujen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 pidettiin l\u00e4hes varmana tulevissa konflikteissa.<\/p>\n

My\u00f6s itsen\u00e4istyneen Suomen puolustuslaitos tutki mahdollisuutta hankkia ja valmistaa taistelukaasuja. Valtioneuvosto asetti 1924 erillisen komitean laatimaan ehdotusta taistelukaasu- ja kaasusuojelukysymyksen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 armeijalaitoksessa. Vuoden 1918 lopulla perustettu Kemiallinen koelaitos aloitti 20-luvulla oman kaasututkimuksen ja sinappikaasun kokeellisen valmistamisen. Laitos tutki l\u00e4pi 20-luvun my\u00f6s eurooppalaisia kaasunaamareita sek\u00e4 panosti oman kaasunaamarimallin suunnitteluun.<\/p>\n

Vapaaehtoinen kaasusuojelutoiminta k\u00e4ynnistyi Suomessa vuonna 1927, sill\u00e4 valtion toimet elint\u00e4rke\u00e4ksi koetussa kaasusuojeluteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 koettiin liian hitaina.  Kemistien Seuran ja muiden vaikuttajatahojen aloitteesta perustettiin Suomen kaasupuolustusyhdistys, vuodesta 1930 eteenp\u00e4in Suomen Kaasusuojeluj\u00e4rjest\u00f6.<\/p>\n

Yhdistyksen t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 oli kaasuvaaraan nostaminen esiin sek\u00e4 v\u00e4est\u00f6n valistus ja koulutus. Valistuksen v\u00e4lineit\u00e4 olivat suurta suosiota her\u00e4tt\u00e4neet kaasusuojelun\u00e4yt\u00f6kset, messut, kurssitoiminta, kaasusuojeluoppaat ja Kaasutorjunta<\/em>-lehti. Kaasusuojeluj\u00e4rjest\u00f6 myi my\u00f6s eteenp\u00e4in tuhansittain kotimaisia siviilikaasunaamareita. Vuonna 1934 j\u00e4rjest\u00f6 oli perustamassa valtakunnallista V\u00e4est\u00f6nsuojelukoulua.<\/p>\n

\"\"

Kaasusodank\u00e4ynnin ja suomalaisen kaasusuojelun historiaan voi tutustua Helsingin V\u00e4est\u00f6nsuojelumuseossa osoitteessa Siltavuorenranta 16 B. Museon tietoiskut, esineist\u00f6, valistuskirjallisuus ja lukuisat valokuvat keskittyv\u00e4t j\u00e4rjest\u00f6l\u00e4ht\u00f6isen kaasu- v\u00e4est\u00f6nsuojelun historiaan. Kuva: Verna Kotiranta<\/p><\/div>\n

Naisia kaasusuojelun pariin aktivoi Suomen Kaasusuojeluj\u00e4rjest\u00f6n kanssa yhteisty\u00f6h\u00f6n hakeutunut Akateemisten Naisten Karjala-Seura. Seura kertoi v\u00e4est\u00f6nsuojelusta monipuolisen koulutus- ja valistustoiminnan keinoin. Kaasusuojelua k\u00e4sittelevi\u00e4 valistuskirjeit\u00e4 l\u00e4hetettiin muun muassa marttayhdistyksille ja suomalaiselle opettajakunnalle. Yhdess\u00e4 Adams Filmin kanssa seura toteutti valistuselokuvan<\/a>, jossa naisille annettiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ohjeita kaasuhy\u00f6kk\u00e4ysten varalle. Mik\u00e4li kaasunaamaria ei ollut saatavilla, oli perheenem\u00e4nn\u00e4n valmistettava k\u00e4den k\u00e4\u00e4nteess\u00e4 tilap\u00e4inen, pumpulilla ja sysihiilell\u00e4 t\u00e4ytetty hengityssuoja flanellista ja harsokankaasta.  Osallistuminen v\u00e4est\u00f6nsuojeluun esitettiin naisten kansalaisvelvollisuutena.<\/p>\n

Kaasusodan uhka p\u00e4\u00e4tyi my\u00f6s kaunokirjallisiin teoksiin. Kirjailijaksi ryhtynyt j\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja tiedustelu-upseeri Arvi J. Aikomus, alias Jukka Kontio tarinoi romaanissaan Punainen Naamio<\/em> (1926) Suomen ja Neuvostoliiton v\u00e4lisest\u00e4 sodasta. Teoksessa Neuvostoliitto hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 Suomeen, mutta alakynnest\u00e4 ponnistava Suomi onnistuu k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n sodankulun \u00adkehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n biologisella aseella. Suomalaiset lentokoneet hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t Pietariin ja levitt\u00e4v\u00e4t alueelle kaasua, joka tartuttaa ennenkuulumattoman voimakasta ruttoa. Kymmeni\u00e4 tuhansia siviiliuhreja vaatineen joukkoteurastuksen j\u00e4lkeen Neuvostoliitto anoo rauhaa. Romaani p\u00e4\u00e4ttyy juhlavasti satatuhantisen kansanjoukon vaellukseen ohi eduskuntatalon ja sanoihin: \u201dKuului voimakkaita Maammelaulun s\u00e4veleit\u00e4… Ja ik\u00e4\u00e4n kuin suopean sattuman kautta kuului my\u00f6skin  selv\u00e4sti er\u00e4s s\u00e4e: \u00c4\u00e4nisj\u00e4rvi, Pohjanlahti, Auran rannat, Ruijansuu.\u201d <\/em>Kaasuiskuun turvautunut Suomi oli vapauttanut my\u00f6s It\u00e4-Karjalan ja Inkerin neuvostovallan ikeest\u00e4.<\/p>\n

\"\"

Kaasusuojeluun liittyv\u00e4t messut ja v\u00e4est\u00f6suojelun\u00e4yt\u00f6kset olivat suosittuja tapahtumia. Kuvassa Ilma- ja kaasupuolustusviikon varusten\u00e4yttely. Aarne Pietinen 1929. Museovirasto. (CC BY 4.0)<\/p><\/div>\n

J\u00e4lkiviisaasti voidaan toki todeta, ett\u00e4 ep\u00e4luulot Neuvostoliittoa kohtaan olivat osin perusteltuja, joskaan mittavaa kaasusotaa Suomen ja Neuvostoliiton v\u00e4lille ei kehkeytynyt. Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen pelot kohdistuivat ensin ydinsodan uhkaan, my\u00f6hemmin terrorismiin.<\/p>\n

Vaikka kaasusuojeluun suhtauduttiin ennen sotia suurella mielenkiinnolla ja innostuksella, sai kaasusuojeluj\u00e4rjest\u00f6 my\u00f6s kritiikki\u00e4. Sit\u00e4 syytettiin pelottelusta ja militarismin lietsomisesta. Maantieteen professori Hille Koskela on kirjoittanut viisaasti pelon politiikasta eli pelon sosiaalisesta tuottamisesta. Koskelan mukaan turvattomuus on kollektiivisen mielikuvituksen, median ja muiden tiedonl\u00e4hteiden muovaama mentaalinen kokonaisuus. Uhkakuvia tuottavilla julkaisuilla ja muulla valistustoiminnalla oli kiistatta roolinsa taistelutahdon her\u00e4ttelij\u00e4n\u00e4. Pelot ja neuvostovastaisuus olivat k\u00e4ytt\u00f6voimaa, joilla edistettiin my\u00f6s Suur-Suomeen liittyvi\u00e4 poliittisia aatteita.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Verna Kotiranta<\/p>\n

Kirjoittaja kirjoittaa v\u00e4it\u00f6skirjaa rajapolitiikasta ja j\u00e4rjest\u00f6l\u00e4ht\u00f6isest\u00e4 rajaseututy\u00f6st\u00e4 1918\u20131945. Arkistoty\u00f6skentelyn aikana ovat nousseet esiin my\u00f6s kaasusuojeluun liittyv\u00e4t aineistot.<\/em><\/p>\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n

V\u00e4est\u00f6nsuojelus\u00e4\u00e4ti\u00f6 1977: 50 vuotta v\u00e4est\u00f6nsuojeluty\u00f6t\u00e4. Suomen V\u00e4est\u00f6nsuojeluj\u00e4rjest\u00f6 1927\u20131977<\/em>. Helsinki.<\/p>\n

Haapanen, Atso 2017: Taistelukaasut. Suomen varautuminen kaasusodank\u00e4yntiin talvi- ja jatkosodassa<\/em>. Karisto. H\u00e4meenlinna.<\/p>\n

Kontio, Jukka 1926: Punainen Naamio<\/em>. WSOY. Porvoo.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuonna 1915 huhtikuun 22. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 saksalaisten operoima kloorikaasuisku tappoi noin 5 000 Ranskan armeijan sotilasta. Belgian Ypresist\u00e4 alkanut massiivinen kaasusodank\u00e4ynti jatkui aina ensimm\u00e4isen maailmansodan loppuun ja vaati arviolta noin 90 000 miehen hengen. Koska taistelukaasut kielt\u00e4vi\u00e4 sopimuksia oli r\u00f6yhke\u00e4sti rikottu ensimm\u00e4isess\u00e4 maailmansodassa, kaasujen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 pidettiin l\u00e4hes varmana tulevissa konflikteissa. My\u00f6s itsen\u00e4istyneen Suomen puolustuslaitos tutki mahdollisuutta hankkia […]<\/p>\n","protected":false},"author":4238,"featured_media":4202,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[1064,1058,1061],"class_list":{"0":"post-4187","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-jarjestohistoria","9":"tag-kaasusuojelu","10":"tag-maanpuolustus","11":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4187","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4238"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4187"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4187\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4382,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4187\/revisions\/4382"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4202"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4187"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4187"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4187"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}