{"id":4271,"date":"2019-10-08T10:48:24","date_gmt":"2019-10-08T07:48:24","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=4271"},"modified":"2019-10-08T15:16:33","modified_gmt":"2019-10-08T12:16:33","slug":"maria-akerblom-ajankohtainen-ja-arvoituksellinen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/maria-akerblom-ajankohtainen-ja-arvoituksellinen\/","title":{"rendered":"Maria \u00c5kerblom \u2013 ajankohtainen ja arvoituksellinen"},"content":{"rendered":"

Etsiv\u00e4n keskuspoliisin henkil\u00f6mappi numero 799 on hyvin ohut. Varsinaisia seurantatietoja ei juuri ole, sill\u00e4 henkil\u00f6mappi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 muutaman lehtileikkeen henkil\u00f6st\u00e4. Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 turvallisuuspoliisi on ollut kiinnostunut seuraamaan henkil\u00f6\u00e4 vain et\u00e4\u00e4lt\u00e4, eik\u00e4 h\u00e4nen toimintansa n\u00e4hty merkitt\u00e4v\u00e4sti uhkaavan yhteiskuntaj\u00e4rjestyst\u00e4 1920\u20131940-lukujen Suomessa. Toisaalta henkil\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t rikosep\u00e4ilyt ja rikokset, joista lehtileikkeetkin kertovat, tekiv\u00e4t asiasta enemm\u00e4n muiden poliisivoimien, ei turvallisuuspoliisin, asian. Henkil\u00f6mapin ensimm\u00e4inen ilmoitus helmikuulta 1925 on kuitenkin mielenkiintoinen:<\/p>\n

”Saamani tarkistamattoman tiedon mukaan pit\u00e4isi Maria \u00c5kerblommin asua t\u00e4k\u00e4l\u00e4isess\u00e4 Bolseviikki edustajistossa Bolevardink. N:o 21. Tiedoittajani oli viimeviikon keskiviikkona n\u00e4hnyt neuvostoauton varustettuna tunnetulla punaisella lipulla odottelevan \u00c5kerblomilaisten huvila \u201dUlffosas\u201d edustalla ja l\u00e4hti mainitulla autolla 3 henkil\u00f6\u00e4 kaupungille p\u00e4in. <\/em>[\u2026] Sama kertoja oli ty\u00f6v\u00e4entalolla kuullut er\u00e4\u00e4ss\u00e4 kokoustilaisuudessa jo aikaisemmin paljon puhutuista \u201dMaailmanlopun\u201d ilmoituksista, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4kin olisi Maria \u00c5kerblommilaisten hommaa joilla oli tarkoitus saada h\u00e4mminki\u00e4 aikaan Suomessa jolloin ryssien muka piti hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 Suomeen.\u201d<\/em><\/p><\/blockquote>\n

\"\"

Maria \u00c5kerblom n\u00e4ki itsens\u00e4 Jumalan valitsemaksi sananjulistajaksi. Horrossaarnoissaan h\u00e4n ilmoitti kannattajilleen n\u00e4kyns\u00e4 ja profetoi tulevaa mutta ajautui rikosten tielle. Kuva: Wikimedia Commons.<\/p><\/div>\n

\u00a0<\/em>Mielenkiintoisen ilmoituksesta tekee se, ett\u00e4 siin\u00e4 Etsiv\u00e4lle keskuspoliisille havainnoistaan kertonut tiedottaja samaisti tunnetun unissasaarnaajan, her\u00e4tysliikkeen johtaja Maria \u00c5kerblomin ja t\u00e4m\u00e4n seuraajat kommunisteihin. Ilmoittaja n\u00e4ki \u00e5kerblomilaisissa samaa yhteiskunnallista vaarallisuutta, mit\u00e4 aikakaudella n\u00e4htiin kommunisteissa \u2013 mahdollisesti viittaus kommunisteihin teki ilmoituksesta arkistoimisen arvoisen my\u00f6s sen kirjanneelle ylietsiv\u00e4lle.<\/p>\n

Ilmoituksessa mielikuvitus oli saanut punav\u00e4ritteiset siivet, sill\u00e4 poliisi ei laajoista etsinn\u00f6ist\u00e4\u00e4n huolimatta ollut l\u00f6yt\u00e4nyt \u00c5kerblomia. Ilmoitus ajoittuu aikaan, jolloin \u00c5kerblomia oli etsitty jo muutaman kuukauden ajan h\u00e4nen karattuaan Kammion sairaalasta, jonne h\u00e4n oli joutunut mielentilatutkimukseen varkausep\u00e4ilyjen ja v\u00e4\u00e4riin valoihin liittyneiden yllytt\u00e4misep\u00e4ilyjen j\u00e4lkeen. \u00c5kerblomilaisten Helsingin Meilahdessa sijainneeseen kartanoon tehdyt piilopaikat ja salak\u00e4yt\u00e4v\u00e4t estiv\u00e4t poliisia l\u00f6yt\u00e4m\u00e4st\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 ennen hein\u00e4kuuta 1926.<\/p>\n

\u00c5kerblomilaisuuden samaistaminen tasavallan j\u00e4rjestykselle vaarallisiksi luokiteltuihin kommunisteihin selitt\u00e4\u00e4 varmasti se, ett\u00e4 liike oli kehittynyt hyvin suljetuksi yhteis\u00f6ksi ja omaksunut oikeusj\u00e4rjestyksen vastaisia toimintatapoja syyllistyess\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4riin valoihin ja murhayritykseen. Rinnastus kommunisteihin oli tehty jo elokuussa 1924 Turun Sanomissa<\/a>,<\/em> kun viranomaisilta vaadittiin toimia laillisuuden rajat ylitt\u00e4neelle liikkeelle: \u201dJokainen yritys horjuttaa lainalaista yhteiskuntaj\u00e4rjestyst\u00e4 \u2013 tapahtuu se sitten kumouksellisten kommunistien tai uskonnollisen lahkon taholta \u2013 on vaarallinen ja sellaisenaan torjuttava.\u201d <\/em><\/p>\n

Sis\u00e4llissodan katkeroittamassa ilmapiiriss\u00e4 ja ep\u00e4vakaassa yhteiskunnallisessa tilanteessa Maria \u00c5kerblomin unissasaarnaamisesta ja tulevan profetoimisesta vuonna 1917 alkaneen liikkeen oli ollut helppo saada kannatusta ihmisten etsiess\u00e4 pysyvyytt\u00e4 ja ratkaisuja turvattomuuteensa. \u00c5kerblomilaisuus oli kuitenkin alkanut saada kyseenalaista huomiota, kun toimintaan liitettiin ep\u00e4ilyj\u00e4 pahoinpitelyist\u00e4, varkauksista, ammuskelusta, oikeudessa annetuista lukuisista v\u00e4\u00e4rist\u00e4 valoista ja liikkeen toimintaa tutkineen nimismiehen murhayrityksest\u00e4. Vuosien kuluessa ep\u00e4ilyt ja liikkeen puheet Palestiinaan matkaamisesta Kristuksen toista tulemista varten vaihtuivat vankilatuomioiksi. Kun lehdet uutisoivat jatkuvasti \u00e5kerblomilaisia kohtaan k\u00e4ydyist\u00e4 oikeudenk\u00e4ynneist\u00e4 ja \u00c5kerblomin pakomatkoista, lukevalle yleis\u00f6lle v\u00e4littyi tietoa liikkeen v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksist\u00e4 ja todistajanlausunnoista siit\u00e4, miten pitk\u00e4lle liikkeen kannattajat olivat olleet valmiita menem\u00e4\u00e4n suojellakseen \u00c5kerblomia.<\/p>\n

Samaan aikaan, kun julkinen huomio \u00e5kerblomilaisuutta kohtaan oli suurta oikeudenk\u00e4yntien vuoksi, Etsiv\u00e4 keskuspoliisi perusti \u00e5kerblomilaisuudelle my\u00f6s oman asiamapin vuonna 1926. Mappi on Maria \u00c5kerblomin henkil\u00f6mapin tavoin ohut. Mappi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 lehtileikkeiden v\u00e4liss\u00e4 vain yhden muun dokumentin. Yksitt\u00e4inen dokumentti on kuitenkin sit\u00e4kin mielenkiintoisempi. Vaikka Viipuri oli kaukana \u00e5kerblomilaisuuden varsinaisilta vaikutusalueilta, Viipurin alaosasto arvioi tilannekatsauksessaan \u00e5kerblomilaisuutta tammikuussa 1927: \u201dVaikkakin t\u00e4m\u00e4 \u00e5kerblomilaisten asia on erikoinen ilmi\u00f6 yhteiskunnassa, niin sill\u00e4 on paljon yht\u00e4l\u00e4isi\u00e4 piirteit\u00e4 esoteerisen kommunismin kanssa.<\/em> [\u2026] Molemmissa tapauksissa on havaittavissa sama orjamainen totteleminen ja liikkeen johdossa olevien kaikkien tekojen, hyvien ja huonojen, summittainen hyv\u00e4ksyminen.\u201d <\/em><\/p>\n

\"\"

Etsiv\u00e4 keskuspoliisi tallensi Maria \u00c5kerblomin vankilapakoihin ja liikkeen oikeudenk\u00e4ynteihin liittyvi\u00e4 lehtiliikkeit\u00e4. Kuva: Piia Vuorinen.<\/p><\/div>\n

Rinnastukset kommunismiin ovat v\u00e4h\u00e4isi\u00e4, mutta sit\u00e4kin mielenkiintoisempia kuvauksia sotienv\u00e4lisest\u00e4 Suomesta. Toisaalta ilman kommunismirinnastuksiakin Etsiv\u00e4n keskuspoliisin mapit ja lehtien kirjoitukset kertovat, ett\u00e4 liikkeess\u00e4 n\u00e4htiin olevan tietty\u00e4 yhteiskunnallista vaarallisuutta. \u00a0Etsiv\u00e4n keskuspoliisin mielenkiinto Maria \u00c5kerblomia kohtaan p\u00e4\u00e4ttyi kuitenkin jo vuonna 1933, kun h\u00e4n vapautui ehdonalaiseen. Mielenkiinnon v\u00e4henemist\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 varmasti se, ett\u00e4 suurin osa kannattajista oli j\u00e4tt\u00e4nyt liikkeen vankeustuomioiden aikana.<\/p>\n

Viime viikolla 4.10. ensi-iltansa saaneen Marian paratiisi -elokuvan my\u00f6t\u00e4 Maria \u00c5kerblom on j\u00e4lleen ajankohtainen. Zaida Bergrothin ohjaama elokuva ammentaa tarinaansa todellisista tapahtumista, mutta k\u00e4sittelee aihetta fiktiivisesti. Elokuvan kohdalla voisi pohtia ikuista kysymyst\u00e4 historiallisten elokuvien faktan ja fiktion suhteesta<\/a>, mutta se on melko turhaa, koska elokuva paljastaa jo alkuteksteiss\u00e4\u00e4n fiktiivisyytens\u00e4.\u00a0 Mielenkiintoisempaa on t\u00e4ll\u00e4 kertaa havainto siit\u00e4, miten elokuva on nostanut kiinnostusta Maria \u00c5kerblomia kohtaan historiallisena henkil\u00f6n\u00e4. Mielenkiinto ilmenee kirjastojen varauslukuina teologian tohtori Gustav Bj\u00f6rkstrandin kirjoittamaan Maria \u00c5kerblomin el\u00e4m\u00e4kertaan. Ensi-iltaviikonlopun j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun Helmet-j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 34 niteeseen on tehty kirjoitushetkell\u00e4 80 varausta. My\u00f6s Varsinais-Suomen alueen Vaski-j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 kirjoihin on kymmenen varausta, jotka voi tulkita elokuvan lis\u00e4\u00e4m\u00e4ksi kiinnostukseksi. Kiinnostus on varmasti hetkellist\u00e4, eik\u00e4 se ole tietenk\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n verrattuna elokuvan katsojam\u00e4\u00e4riin tai syksyn kirjauutuuksiin (Helmet-j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 Jari Tervon Loiri-teokselle on 2\u00a0859 varausta). Mielest\u00e4ni on kuitenkin mielek\u00e4st\u00e4 pohtia historiallisista henkil\u00f6ist\u00e4 tehtyjen elokuvien merkityst\u00e4 vaihteeksi my\u00f6s t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

\"\"

Liikkeen 300 kannattajaa muutti Kokkolasta Helsinkiin vuonna 1923, kun paikalliset vaativat viranomaisilta toimenpiteit\u00e4 \u00c5kerblomin h\u00e4\u00e4t\u00e4miseksi seudulta. Tavoitteena oli l\u00e4hte\u00e4 Palestiinaan kohtaamaan Kristus ja t\u00e4ll\u00e4 matkalla ensimm\u00e4inen etappi olisi Helsinki. Kannattajien varoilla ostettiin mm. Toivolan kartano ja kannattajat eiv\u00e4t koskaan p\u00e4\u00e4sseet Helsinki\u00e4 pidemm\u00e4lle. Nyky\u00e4\u00e4n kartanossa on asuntoja. Kuva: Piia Vuorinen.<\/p><\/div>\n

My\u00f6s itse kiinnostuin l\u00e4hemmin Maria \u00c5kerblomista elokuvan ensi-iltaa odottaessa. Olen aikoinaan n\u00e4hnyt dokumentin Maria \u00c5kerblomista, lukenut h\u00e4nen henkil\u00f6mappinsa Kansallisarkistossa osana omaa v\u00e4it\u00f6skirjatutkimustani ja rajannut henkil\u00f6mapin oman tutkimukseni ulkopuolelle. Ilman elokuvaa en olisi tehnyt t\u00e4t\u00e4 reilun viikonlopun mittaista sivupolkua tutkimuksestani. En olisi viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n aikaan l\u00f6yt\u00e4nyt aikaa tutustua \u00c5kerblomin el\u00e4m\u00e4kertaan tai varmistanut, mik\u00e4 Seurasaarentien huviloista \u00e5kerblomilaisten Toivola oikeasti oli. Reippaillessani seuraavan kerran rakennuksen ohi lenkill\u00e4ni on yksi historiakerros lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Varmaa kuitenkin on, ett\u00e4 elokuvan ja el\u00e4m\u00e4kerran j\u00e4lkeen \u00c5kerblom pysyy jossain m\u00e4\u00e4rin arvoituksena, jossa inhimillisyys ja hyv\u00e4ntekijyys sek\u00e4 ep\u00e4inhimillisyys ja manipuloivuus ovat rinnakkain.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Piia Vuorinen<\/p>\n

Kirjoittaja on Suomen historian tohtorikoulutettava, joka tutkii EK-Valpoa ja sen valtio- ja maanpetosrikoksista ep\u00e4ilemi\u00e4 naisia.<\/em><\/p>\n

Kirjallisuus:<\/p>\n

Bj\u00f6rkstrand, Gustav: Maria \u00c5kerblom \u2013 El\u00e4m\u00e4n ja kuoleman l\u00e4hettil\u00e4s<\/em>. Suomentanut: Mirja Hovila. Schildts, Helsinki 2011.<\/p>\n

Bj\u00f6rkstrand, Gustav: \u00c5kerblom-r\u00f6relsen \u2013 En finlandssvensk profetr\u00f6relses uppkomst, utveckling och s\u00f6nderfall<\/em>. V\u00e4it\u00f6skirja, \u00c5bo Akademi 1976.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Etsiv\u00e4n keskuspoliisin henkil\u00f6mappi numero 799 on hyvin ohut. Varsinaisia seurantatietoja ei juuri ole, sill\u00e4 henkil\u00f6mappi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 muutaman lehtileikkeen henkil\u00f6st\u00e4. Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 turvallisuuspoliisi on ollut kiinnostunut seuraamaan henkil\u00f6\u00e4 vain et\u00e4\u00e4lt\u00e4, eik\u00e4 h\u00e4nen toimintansa n\u00e4hty merkitt\u00e4v\u00e4sti uhkaavan yhteiskuntaj\u00e4rjestyst\u00e4 1920\u20131940-lukujen Suomessa. Toisaalta henkil\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t rikosep\u00e4ilyt ja rikokset, joista lehtileikkeetkin kertovat, tekiv\u00e4t asiasta enemm\u00e4n muiden poliisivoimien, ei […]<\/p>\n","protected":false},"author":4984,"featured_media":4283,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,388],"tags":[1082,637,746,543,1076,1079],"class_list":{"0":"post-4271","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-akerblomilaisuus","10":"tag-ek-valpo","11":"tag-elokuva","12":"tag-etsiva-keskuspoliisi","13":"tag-maria-akerblom","14":"tag-marian-paratiisi","15":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4271","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4984"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4271"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4271\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4304,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4271\/revisions\/4304"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4283"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4271"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4271"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4271"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}