{"id":4310,"date":"2019-10-10T15:19:13","date_gmt":"2019-10-10T12:19:13","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=4310"},"modified":"2019-10-11T10:04:25","modified_gmt":"2019-10-11T07:04:25","slug":"hyvasti-paakaupunki-turun-muuttunut-asema-200-vuotta-sitten","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/hyvasti-paakaupunki-turun-muuttunut-asema-200-vuotta-sitten\/","title":{"rendered":"Hyv\u00e4sti p\u00e4\u00e4kaupunki \u2013 Turun muuttunut asema 200 vuotta sitten"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Turku oli Suomen alueen t\u00e4rkein ja suurin kaupunki satojen vuosien ajan. Turku toimi siten alueen keskuskaupunkina, mutta virallista p\u00e4\u00e4kaupunkistatusta sill\u00e4 ei luonnollisestikaan ollut ennen kuin Suomesta luotiin suuriruhtinaskunta. N\u00e4in Turun viralliseksi p\u00e4\u00e4kaupungiksi kohottaminen 1809 ei ollut kovin poikkeuksellinen teko keisari Aleksanteri I:lt\u00e4, vaikka Pietarista n\u00e4hden Turku oli kaukana ja toisaalta kovin l\u00e4hell\u00e4 Tukholmaa.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4kaupungin kultainen aurinko ei kuitenkaan kovin kauaa l\u00e4mmitt\u00e4nyt Aurajoen yll\u00e4, sill\u00e4 jo kolmen vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 1812 keisari p\u00e4\u00e4tti siirt\u00e4\u00e4 suuriruhtinaskunnan hallinnon Helsinkiin. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 Helsinkiin kohdistui mittava uudisrakentaminen, kun eri hallinnon virastoille ja siell\u00e4 ty\u00f6skenteleville viranomaisille tuli rakentaa uudet tilat. Keisari halusi, ett\u00e4 Helsingist\u00e4 tulee n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 kaupunki, joka henkisi kaikessa keisarin valtaa. Tosin Helsinki ei ollut ainoa vaihtoehto, sill\u00e4 my\u00f6s H\u00e4meenlinnaa ja Loviisaa pohdittiin mahdolliseksi uudeksi p\u00e4\u00e4kaupungiksi.<\/p>\n

Syit\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupungin siirtoon oli useita eik\u00e4 niihin t\u00e4ss\u00e4 keskityt\u00e4 liiaksi. Tiivist\u00e4en voi kuitenkin todeta, ett\u00e4 muutokseen vaikutti erityisesti kaksi seikkaa. Toinen oli Turun lyhyt et\u00e4isyys vanhasta p\u00e4\u00e4kaupungista Tukholmasta ja toinen oli Ruotsista Ven\u00e4j\u00e4n keisarin palvelukseen siirtyneen kreivi Gustav Mauritz Armfeltin ja maaherra Fredrik Stjernvallin ahkera lobbausty\u00f6 p\u00e4\u00e4kaupungin siirt\u00e4miseksi pois Turusta. Helsinki oli lis\u00e4ksi palanut 1808, joten suuren Viaporin suojissa ollut pieni kauppala tarjosi hedelm\u00e4llist\u00e4 maastoa uudelleenrakentamiselle. Kaikki eiv\u00e4t kuitenkaan kannattaneet, saati hyv\u00e4ksyneet p\u00e4\u00e4kaupungin siirtoa, mutta protestit olivat liian my\u00f6h\u00e4isi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kumoamiseksi.<\/p>\n

\"\"

Uusi 1822 valmistunut senaatintalo kuvattu vuonna 1838 (kuval\u00e4hde: \u00c5bo Akademi bildsamlingarna)<\/p><\/div>\n

Aluksi Helsinkiin muuton piti, ainakin hallituskonseljin eli senaatin osalta, tapahtua saman tien vuonna 1812, mutta realiteetit tarvittavien tilojen l\u00f6ytymisest\u00e4 siirsiv\u00e4t muuttop\u00e4iv\u00e4n hamaan huomiseen. Turussa oli mahdollista toimia hyvinkin pitk\u00e4\u00e4n, mutta toisaalta ep\u00e4tietoisuus muuton aikataulusta n\u00e4kyi siin\u00e4, ett\u00e4 Turkuun ei rakennettu uusia virastotiloja, vaikka hallintoa laajennettiin ja kehitettiin koko 1810-luvun ajan.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Turku menetti asemansa p\u00e4\u00e4kaupunkina vasta syksyll\u00e4 1819, kun hallintokoneisto siirrettiin Helsinkiin. P\u00e4\u00e4t\u00f6s aikataulusta oli tehty kaksi vuotta aikaisemmin, kun helsinkil\u00e4iset porvarit olivat valittaneet, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s muuton aikataulusta kest\u00e4\u00e4 liian kauan. Tarkoitus oli, ett\u00e4 senaatti avaisi istuntonsa 1.10.1819 uudessa rakennuksessaan, mutta senaatintalo valmistui lopulta vasta 1822. Muuttoa ei kuitenkaan en\u00e4\u00e4 lyk\u00e4tty. Lokakuu oli sopiva aika siirrolle my\u00f6s siksi, ett\u00e4 kuun alussa oli perinteinen viikko, jolloin palvelusv\u00e4en sopimukset olivat katkolla. Palvelusv\u00e4ke\u00e4 oli helpompi palkata lis\u00e4\u00e4 tai irtisanoa vanhoja, kun ty\u00f6suhteet Turussa p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t ja alkoivat uudelleen Helsingiss\u00e4.<\/p>\n

Turussa muutto n\u00e4kyi viimeist\u00e4\u00e4n vuonna 1818, jolloin Helsinkiin muuttava virkamieskunta alkoi j\u00e4rjestell\u00e4 tulevia majoituksiaan. Kaikille ei suinkaan riitt\u00e4nyt omia kaupunkitaloja, vaan monet joutuivat tyytym\u00e4\u00e4n alivuokralaisasumiseen, joskin t\u00e4ll\u00f6in oli monesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 useampi huone. Varakkaimmat ja t\u00e4rkeimm\u00e4t hallintokoneiston j\u00e4senet saivat hankittua itselleen kokonaisia huoneistoja ja taloja. J\u00e4rjestelykysymykset eiv\u00e4t olleet yksinkertaisia, sill\u00e4 1808 tulipalossa palaneen Helsingin uudelleenrakennus oli kesken my\u00f6s asuintalojen osalta.<\/p>\n

\"\"

Carl Ludvig Engelin 1817 suunnittelema kaksikerroksinen asuintalo kauppias Sundmanille on hyv\u00e4 esimerkki 1810-luvun Helsingin uudisasuinrakennuskannasta (kuval\u00e4hde: Helsingin kaupunginmuseo)<\/p><\/div>\n

Muutto oli tosin k\u00e4ynnistynyt jo kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1819, kun senaatin arkisto vietiin maitse reell\u00e4 Helsinkiin. My\u00f6hemmin kes\u00e4ll\u00e4 kuljetettiin laivoilla virkamiesten huonekalut ja tavarat, sill\u00e4 koko muuton toteuttaminen hevosk\u00e4rryill\u00e4 olisi ollut liian suuri operaatio. Osa virkamiehist\u00e4 muutti tosin vasta syyskuussa. Muuttaneille j\u00e4rjestettiin Turussa l\u00e4ksi\u00e4isjuhlallisuuksia, illanistujaisia ja tanssiaisia, vaikka luonnollisestikaan yhteydet eiv\u00e4t katkenneet muuton takia. Osalla my\u00f6s s\u00e4ilyi edelleen asunto Turussa, vaikka ty\u00f6t siirtyiv\u00e4t Helsinkiin.<\/p>\n

Virallinen sinetti muutolle ja p\u00e4\u00e4kaupungin siirtymiselle j\u00e4rjestettiin 1.10.1819, kun senaatti sek\u00e4 Helsinkiin muuttaneet keskeiset virkamiehet tervehtiv\u00e4t kenraalikuvern\u00f6\u00f6ri\u00e4 h\u00e4nen uudessa residenssiss\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen j\u00e4rjestettiin jumalanpalvelus ja suuri p\u00e4iv\u00e4llinen, jonne kutsuttiin my\u00f6s Viaporin korkea-arvoisia upseereita sek\u00e4 kaupungin porvaristoa. N\u00e4in p\u00e4\u00e4kaupunki ik\u00e4\u00e4n kuin vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perinteisin menoin, joissa yhdistyiv\u00e4t poliittisen vallan legitimiteetti (vastaanotto virka-asunnolla), jumalallinen siunaus (jumalanpalvelus) ja sosiaalinen seurael\u00e4m\u00e4 (p\u00e4iv\u00e4lliset).<\/p>\n

Joutuiko Turku sitten perikatoon 1819? Mit\u00e4\u00e4n kuolettavaa iskua Turulle p\u00e4\u00e4kaupunkiaseman siirtyminen Helsingille ei n\u00e4yt\u00e4 aiheuttaneen. V\u00e4est\u00f6tilastojen pohjalta on havaittavissa pieni, joidenkin satojen ihmisten notkahdus kaupungin asukasluvussa, mutta pudotus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4neen lopulta hyvin lyhytaikaisesti. Edes Turussa leimunnut valtava tulipalo 1827 ei romahduttanut kaupungin v\u00e4kilukua kuin hetkellisesti. Siten alati kasvanut uusi p\u00e4\u00e4kaupunki Helsinki ohitti Turun v\u00e4kiluvussa vasta 1841, yli 20 vuotta muutoksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

My\u00f6sk\u00e4\u00e4n Turun seura- ja kulttuuriel\u00e4m\u00e4 ei n\u00e4yt\u00e4 kovasti k\u00e4rsineen p\u00e4\u00e4kaupunkiaseman menetyksest\u00e4. P\u00e4invastoin seurael\u00e4m\u00e4n puitteisiin tuli jo parannuksia pari vuotta muuton j\u00e4lkeen vuonna 1823, kun Turun soitannollisen seuran toiminta k\u00e4ynnistettiin uudelleen. Samoihin aikoihin perustettiin kaivohuone Kupittaalle, ja uudella, 1817 rakennetulla, teatteritalollakin oli ahkeraan esityksi\u00e4 ja n\u00e4ytelmi\u00e4.<\/p>\n

\"\"

Kupittaan kaivohuone J. J. Reinbergin litografiassa 1852\u20131853 (kuval\u00e4hde: Turun museokeskus)<\/p><\/div>\n

Selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 etenkin kenraalikuvern\u00f6\u00f6rin ja muiden ven\u00e4l\u00e4isten sek\u00e4 suomalaisten korkeiden hallintohenkil\u00f6iden puuttuminen n\u00e4kyi kaupungin yleisilmeess\u00e4, hengess\u00e4 ja huvitarjontaan osallistuneiden m\u00e4\u00e4riss\u00e4, mutta muutos ei ollut niin dramaattinen kuin \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n voisi kuvitella. Turkuun j\u00e4iv\u00e4t kuitenkin akatemia, hovioikeus, arkkipiispanistuin ja l\u00e4\u00e4ninkanslia sek\u00e4 muutamia muita virastoja, joissa ty\u00f6skennelleet s\u00e4\u00e4tyl\u00e4iset muodostivat Turun seurapiirin ytimen. Edelleenkin Seurahuoneella tanssittiin ja s\u00e4\u00e4tyl\u00e4iskodeissa illastettiin \u00a0ja pelattiin korttia.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4kaupunkiaseman muutosta suuremman iskun turkulaiset kokivat syyskuussa 1827, kun kaupunki paloi l\u00e4hes kauttaaltaan poroiksi. Palon my\u00f6t\u00e4 Turku menetti my\u00f6s yliopistonsa. Yliopisto siirrettiin Helsinkiin 1828, mik\u00e4 tuli monelle turkulaiselle varmasti yll\u00e4tyksen\u00e4, sill\u00e4 asiasta ei puhuttu silloin, kun Helsinki nostettiin p\u00e4\u00e4kaupungiksi 1812. P\u00e4invastoin p\u00e4\u00e4kaupunkiaseman muutoksen katsottiin olevan eduksi Turun akatemialle, joka olisi n\u00e4in sivussa poliittiselta kuohunnalta ja mahdollisilta intrigeilt\u00e4. Akatemian menetys tarkoitti, ett\u00e4 Turusta l\u00e4hti poliittisen vallan ohella my\u00f6s sivistyksellinen valta l\u00e4hes sadaksi vuodeksi, kunnes 1918 kaupunkiin perustettiin j\u00e4lleen yliopisto.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Topi Artukka<\/p>\n

Suomen historian tutkija, joka v\u00e4it\u00f6skirjassaan k\u00e4sittelee Turun seurapiirej\u00e4 1810-luvulla<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteit\u00e4: Johan Winterin p\u00e4iv\u00e4kirja (Kansallisarkisto), Matti Klinge: P\u00e4\u00e4kaupunki \u2013 Helsinki ja Suomen valtio 1808\u20131863<\/em> (Otava 2012), Oscar Nikula: Turun kaupungin historia 1809\u20131856 <\/em>(Turun kaupunki 1972) ja Lars Westerlund: Suomen portti \u2013 Politiikka ja hallinto Varsinais-Suomessa vuosina 1809\u20131917<\/em> (Varsinais-Suomen liitto 2001).<\/p>\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turku oli Suomen alueen t\u00e4rkein ja suurin kaupunki satojen vuosien ajan. Turku toimi siten alueen keskuskaupunkina, mutta virallista p\u00e4\u00e4kaupunkistatusta sill\u00e4 ei luonnollisestikaan ollut ennen kuin Suomesta luotiin suuriruhtinaskunta. N\u00e4in Turun viralliseksi p\u00e4\u00e4kaupungiksi kohottaminen 1809 ei ollut kovin poikkeuksellinen teko keisari Aleksanteri I:lt\u00e4, vaikka Pietarista n\u00e4hden Turku oli kaukana ja toisaalta kovin l\u00e4hell\u00e4 Tukholmaa. P\u00e4\u00e4kaupungin kultainen […]<\/p>\n","protected":false},"author":757,"featured_media":4331,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[458,1085,1091,1088,189],"class_list":{"0":"post-4310","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"tag-1800-luku","9":"tag-helsinki","10":"tag-paakaupungin-muutto","11":"tag-paakaupunki","12":"tag-turku","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4310","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/757"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4310"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4310\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4346,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4310\/revisions\/4346"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4331"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4310"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4310"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4310"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}