{"id":4403,"date":"2019-10-23T13:19:18","date_gmt":"2019-10-23T10:19:18","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=4403"},"modified":"2019-10-23T14:25:13","modified_gmt":"2019-10-23T11:25:13","slug":"kurkistus-1780-luvun-opiskelijaelaman-arkeen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kurkistus-1780-luvun-opiskelijaelaman-arkeen\/","title":{"rendered":"Kurkistus 1780-luvun opiskelijael\u00e4m\u00e4n arkeen"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Historiantutkimuksen viimeisten vuosikymmenten t\u00e4rkeimpi\u00e4 trendej\u00e4 on kiinnostus arjen historiaan. Kun Turun historiateoksia t\u00e4plittiv\u00e4t viel\u00e4 1900-luvun lopulla n\u00e4kyv\u00e4t mieshenkil\u00f6t, yh\u00e4 useampi tuore tutkimus on tarttunut historian n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin yksil\u00f6ihin, v\u00e4est\u00f6n valtavirtaan. <\/p>\n\n\n\n

Yksi heist\u00e4 oli vaatimattomista oloista akateemiseen maailmaan edennyt Pehr Stenberg (1758\u20131824), joka on noussut tutkimuskohteeksi aivan viime vuosina. Syyn\u00e4 on h\u00e4nen kirjoittamansa, l\u00e4hes viiden tuhannen sivun k\u00e4sin kirjoitettu el\u00e4m\u00e4nkuvaus (levernesbeskrivning) eli muistelmateos, joka on julkaistu neliosaisena l\u00e4hdejulkaisuna vuosina 2014\u2013 2015. Olen tutkinut Stenbergin el\u00e4m\u00e4nkuvausta v\u00e4it\u00f6skirjassani, ja nyt tutkin sit\u00e4 \u00c5bo Akademin ja Turun yliopiston V\u00e4gen \u00f6ver havet<\/a> -hankkeessa. <\/p>\n\n\n\n

Turun historian kannalta\nStenbergin el\u00e4m\u00e4nkuvaus on kiinnostava, sill\u00e4 h\u00e4n opiskeli Turun akatemiassa\npapiksi 1779\u20131789. Inspiraation omael\u00e4m\u00e4kerran laatimiseen Stenberg sai\naikakauden kirjallisten virtausten vaikutuksesta, mahdollisesti Henrik Gabriel\nPorthanin luennoilla. Poikkeuksellisen tekstist\u00e4 tekee se, ett\u00e4 Stenberg\nkirjoittaa poikkeuksellisen paljon arjestaan, tunteista ja h\u00e4pe\u00e4llisist\u00e4kin\nkommelluksista. Omael\u00e4m\u00e4nkerrasta v\u00e4littyv\u00e4 kuva on tunnollinen ja\nkunniallinen, mutta osansa saavat siit\u00e4kin huolimatta olutistujaiset ja nuoren\nihmisen ihastumisen ja seksuaalisen mielenkiinnon kohteet.<\/p>\n\n\n\n

Stenberg syntyi Uumajan\nl\u00e4hell\u00e4 vaatimattomiin oloihin talonpoikaistalouteen. H\u00e4n l\u00e4hti 13-vuotiaana\nset\u00e4ns\u00e4 oppiin tullikirjanpit\u00e4j\u00e4ksi. Lupaavat kyvyt veiv\u00e4t sielt\u00e4 Uumajan\ntriviaalikouluun, jonka opettaja havaitsi Stenbergin lahjakkuuden ja tuki t\u00e4t\u00e4\nmerkitt\u00e4v\u00e4sti mm. klassillisten kielten opinnoissa. Marraskuussa 1779 matkusti\nTukholman kautta Turkuun, miss\u00e4 h\u00e4n aloitti opinnot Turun akatemiassa. Stenberg\nteki luokkaretken, tai oikeammin s\u00e4\u00e4tyretken. L\u00e4pi Stenbergin tekstin kuultaa\nsosiaalinen tausta: h\u00e4n asui vaatimattomasti ja tuli luontevasti toimeen\nrahvaan ja kaupunkik\u00f6yh\u00e4list\u00f6n kanssa mutta toimi samalla akateemisissa\npiireiss\u00e4 ja seurusteli aatelisperheiss\u00e4, joissa h\u00e4n toimi kotiopettajana. My\u00f6s\nt\u00e4m\u00e4 seikka, 1700-luvun yhteiskunnan l\u00e4pileikkaus, tekee omael\u00e4m\u00e4kerrasta\nkiinnostavan ja merkityksellisen tutkimuskohteen.<\/p>\n\n\n\n

Stenberg p\u00e4\u00e4tyi\n1790-luvulla takaisin Uumajaan ja h\u00e4nest\u00e4 tuli ensin Uumajan\nkaupunkiseurakunnan ja sittemmin maaseurakunnan kirkkoherra. Pappisvirkansa\nohella Stenberg teki tutkimusta, ja julkaisi muun muassa Uumajan\ntopografis-historiallisen kuvauksen sek\u00e4 uumajan murretta k\u00e4sittelev\u00e4n\ntutkimuksen. J\u00e4lkimaailmaa ajatellen merkitt\u00e4vin teos, el\u00e4m\u00e4nkuvaus, j\u00e4i\nperillisten haltuun s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4ksi. On ilmeist\u00e4, ett\u00e4 Stenberg oli tietoinen\nteoksensa merkityksest\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n kertoo s\u00e4ilytt\u00e4neens\u00e4 sit\u00e4 lukkojen takana.\nPerilliset saivat my\u00f6s tarkat ohjeet tekstin s\u00e4ilytt\u00e4misest\u00e4. On kuitenkin\nilmeist\u00e4, ett\u00e4 Stenbergin tavoitteena saattoi olla julkaista teksti itse.<\/p>\n\n\n\n

Turun historian kannalta Stenbergin kuvaus on aivan uudenlainen aikaikkuna 1780-luvun Turkuun. Siin\u00e4 nousee paljon esiin sellaista arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4, mik\u00e4 ei ole tavoitettavissa mist\u00e4\u00e4n muista s\u00e4ilyneist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4. Stenberg kuvaa esimerkiksi liikkumistaan kaupungilla, tiloja ja paikkoja sek\u00e4 sosiaalista ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n niin yksityiskohtaisella tarkkuudella, ett\u00e4 yli 230 vuotta sitten tapahtunut on miltei k\u00e4sinkosketeltavaa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
(Kuval\u00e4hde Rijksmuseum<\/em>)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

H\u00e4n ihastuu ja pohtii ihastuksensa kohteiden katseita, keskustelee professorien kanssa arkisista asioistaan, etsiytyy yksin syrj\u00e4katuja pitkin kapakkaan halutessaan olla yksin, ostaa maitoa naapurin vanhalta naiselta joka vet\u00e4\u00e4 kiskurihintaa, saa serkkunsa v\u00e4lityksell\u00e4 ehdotuksen hauskanpidosta muutaman nuoren naisen kanssa (joita h\u00e4n ep\u00e4ilee serkuikseen) vuokrahuoneessaan, matkustaa Tukholmasta Turkuun aikansa \u201druotsinlaivalla\u201d humalaisen kapteenin luotsaamana, oleskelee Varsinais-Suomen aateliskartanoissa ja unohtaa laivan kannelle arkkunsa sill\u00e4 seurauksella, ett\u00e4 paidat homehtuvat. Miltei h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4sti h\u00e4n nostaa esiin jopa huonosti p\u00e4\u00e4ttyneen, Porthanin luennolla alkaneet vatsanv\u00e4\u00e4nteet ja yrityksen ehti\u00e4 l\u00e4hitalojen k\u00e4ym\u00e4l\u00f6ihin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n tavanomaisen \u2013 mutta nykyihmisen silmiss\u00e4 kiehtovan ja poikkeuksellisen \u2013 arkikuvauksen keskell\u00e4 v\u00e4littyy intellektuaalinen kehitys ja seurael\u00e4m\u00e4. Teoksessa vilisev\u00e4t sadat tuon ajan turkulaiset ja suomalaiset, joihin Stenberg tutustuu ja joiden kanssa h\u00e4n viett\u00e4\u00e4 aikaa. <\/p>\n\n\n\n

Stenbergin\nel\u00e4m\u00e4nkuvauksen, miltei 1500 painetun sivun, lukeminen on hyvin voimakas\nkokemus. Se saa ajattelemaan ennen kaikkea ihmisel\u00e4m\u00e4n ja arjen huolien\nmuuttumattomuutta. El\u00e4m\u00e4n kohokohdat ja kolaukset \u2013 ne tunteet ja el\u00e4mykset\njoiden vuoksi el\u00e4m\u00e4 on merkityksellist\u00e4 ja maailma parhaimmillaan hyvin kaunis\npaikka \u2013 ovat lopulta aika samantuntuisia digitaalisen maailman ja betonista\nrakennetun kaupungin keskell\u00e4. Kauhuskenaarioissa vellovien ilmastouutisten\nkeskell\u00e4 jatkuvuuden ja toivon sanoma on t\u00e4rke\u00e4, ja sellaisen her\u00e4tt\u00e4\u00e4\nvuosisatoja sitten el\u00e4neen ihmisen arkeen uppoutuminen.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4m\u00e4nkuvaus on nykyruotsista jossain m\u00e4\u00e4rin eroavaa 1700-luvun kielt\u00e4. Suosittelen siit\u00e4 huolimatta monia historiasta kiinnostuneita tarttumaan t\u00e4h\u00e4n varsin ainutlaatuiseen v\u00e4l\u00e4ykseen 1700-luvun ihmisen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kehdosta vanhuuden kynnykselle. Kieleen tottuu nopeasti, ja teos on niin taitavasti kirjoitettu, ett\u00e4 se paikka paikoin imaisee mukaansa. Se on mainio teos my\u00f6s vain selailtavaksi ja p\u00e4tkitt\u00e4in luettavaksi. Edistyksellist\u00e4 on, ett\u00e4 teos on julkaistu vapaasti saatavana my\u00f6s DiVa-portaalissa<\/a>, jossa siihen voi tehd\u00e4 tekstin sis\u00e4isi\u00e4 hakuja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Panu Savolainen
Suomen historian tutkijatohtori, arkkitehti<\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Historiantutkimuksen viimeisten vuosikymmenten t\u00e4rkeimpi\u00e4 trendej\u00e4 on kiinnostus arjen historiaan. Kun Turun historiateoksia t\u00e4plittiv\u00e4t viel\u00e4 1900-luvun lopulla n\u00e4kyv\u00e4t mieshenkil\u00f6t, yh\u00e4 useampi tuore tutkimus on tarttunut historian n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin yksil\u00f6ihin, v\u00e4est\u00f6n valtavirtaan. Yksi heist\u00e4 oli vaatimattomista oloista akateemiseen maailmaan edennyt Pehr Stenberg (1758\u20131824), joka on noussut tutkimuskohteeksi aivan viime vuosina. Syyn\u00e4 on h\u00e4nen kirjoittamansa, l\u00e4hes viiden tuhannen sivun […]<\/p>\n","protected":false},"author":3146,"featured_media":4412,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[165,1097,345,189],"class_list":{"0":"post-4403","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-1700-luku","10":"tag-omaelamakerta","11":"tag-opiskelijat","12":"tag-turku","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4403","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3146"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4403"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4403\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4436,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4403\/revisions\/4436"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4412"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4403"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4403"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4403"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}