{"id":4512,"date":"2019-11-26T12:49:01","date_gmt":"2019-11-26T10:49:01","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=4512"},"modified":"2019-11-26T13:42:08","modified_gmt":"2019-11-26T11:42:08","slug":"ita-karjalassa-ei-ollut-keskitysleireja-vaan-keskitysleireja-ja-niista-on-syyta-puhua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/ita-karjalassa-ei-ollut-keskitysleireja-vaan-keskitysleireja-ja-niista-on-syyta-puhua\/","title":{"rendered":"It\u00e4-Karjalassa ei ollut \u201dkeskitysleirej\u00e4\u201d vaan keskitysleirej\u00e4 \u2013 ja niist\u00e4 on syyt\u00e4 puhua"},"content":{"rendered":"\n

Valmistelin lokakuun alussa luentoa Suomen koululaitoksen historiasta ja t\u00f6rm\u00e4sin sit\u00e4 tehdess\u00e4ni Yle oppimisen sivuilla olevaan artikkeliin \u201dItsen\u00e4isen Suomen oppivelvollisuuskoulu\u201d. Kuvan alla oli teksti \u201dSuomen it\u00e4isin kansakoulu aloitti toimintansa \u00c4\u00e4nislinnassa (Petroskoi) 1942\u201d. Itse asiassa kuva on SA-kuva-arkiston tietojen mukaan Tolvojalta eik\u00e4 Petroskoista, mutta varsinainen virhe kuvatekstiss\u00e4 on tietysti siin\u00e4, ett\u00e4 kuva ei ole Suomesta, vaan miehitetylt\u00e4 alueelta Neuvosto-Karjalasta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvakaappaus Yle oppimisen sivuilta 7.10.2019. Kuva on sittemmin vaihdettu.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuvan p\u00e4\u00e4tyminen Ylen juttuun on hyvin kuvaavaa sille, miten Suomessa suhtaudutaan It\u00e4-Karjalaksi kutsutun alueen miehitykseen jatkosodan aikana 1941\u2013<\/em>1944. Kysyin tietysti Ylelt\u00e4, miksi juttua Suomen koululaitoksesta on kuvitettu sota-ajan propagandalla. Kuvan valinnutta henkil\u00f6\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ollut tavoitettavissa, mutta kysymykseeni vastannut toimittaja arveli kyseess\u00e4 olevan lipsahdus ja kuva meni vaihtoon. Mutta juuri se, ett\u00e4 t\u00e4llaisia lipsahduksia voi sattua, kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 sek\u00e4 It\u00e4-Karjalan miehitys ett\u00e4 sen luonne on Suomessa omituisen huonosti tunnettu.<\/p>\n\n\n\n

Aivan toisenlaisen n\u00e4k\u00f6kulman miehityshallintoon antoi taas muutamaa viikkoa my\u00f6hemmin Helsingin Sanomien juttu<\/a>, joka oli otsikoitu: \u201d\u2019Suomalaiset ampuivat pieni\u00e4 lapsia, jotka karkasivat ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ruohoa ruoakseen\u2019 \u2013 Turvallisuuspalvelu FSB levitt\u00e4\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4 suomalaisten vankileirien kauheuksista Karjalassa\u201d    <\/p>\n\n\n\n

Jutussa kerrotaan, miten Suomen keskitysleireist\u00e4 miehitetyll\u00e4 alueella jatkosodan aikana on uutisoitu viime aikoina n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Uutisoinnin taustalla on Helsingin Sanomien mukaan aiemmin salassa pidettyjen FSB:n Karjalan-osaston asiakirjojen julkaisu.  <\/p>\n\n\n\n

On kiistatonta, ett\u00e4 uutisointi on osa tietoista, ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in saneltua historiapolitiikkaa. Samaan ilmi\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t my\u00f6s kahtena kes\u00e4n\u00e4 tehdyt kaivaukset Sandarmohin joukkohauta-alueella. Kaivausten tarkoituksena on yritt\u00e4\u00e4 todistaa, ett\u00e4 alueelle, jolle on haudattu Stalinin vainojen uhreja, olisi haudattu my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 suomalaisten miehitysaikana ampumia sotavankeja. Sandarmohin tapauksessa todisteita siit\u00e4, ett\u00e4 suomalaiset olisivat haudanneet sinne ammuttuja sotavankeja, ei ole esitetty.   Uutisointi miehitetyn alueen keskitysleireist\u00e4 sen sijaan perustuu p\u00e4\u00e4osin tosiasioihin, ja t\u00e4m\u00e4 pit\u00e4isi nostaa Suomessa laajempaan keskusteluun. <\/p>\n\n\n\n

Petroskoissa ei ollut \u201dkeskitysleirej\u00e4\u201d lainausmerkeiss\u00e4, kuten Helsingin Sanomat kirjoitti, vaan keskitysleirej\u00e4, joihin suljettiin miehitetylle alueelle j\u00e4\u00e4neit\u00e4 siviilej\u00e4. Suomalaiset suorittivat edetess\u00e4\u00e4n It\u00e4-Karjalassa v\u00e4est\u00f6kirjanpidon, jonka yhteydess\u00e4 ihmiset jaettiin etnisen alkuper\u00e4n perusteella suomensukuisiin ja \u201dep\u00e4kansallisiin\u201d. V\u00e4est\u00f6nkirjauksesta annettujen ohjeiden mukaan tarkoituksena oli \u201dSuomen kansaan elimellisesti liittyv\u00e4n ja rodullisesti puhtaan kantav\u00e4est\u00f6n luominen It\u00e4-Karjalaan\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Jotta t\u00e4h\u00e4n tavoitteeseen p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin, piti miehitett\u00e4v\u00e4n alueen \u201dep\u00e4kansallinen\u201d v\u00e4est\u00f6 ensin koota keskitysleireille ja sitten siirt\u00e4\u00e4 pois miehitetylt\u00e4 alueelta, kun rintama siirtyisi. Saksan hy\u00f6kk\u00e4yksen pys\u00e4htyminen teki siirtosuunnitelmat toteutumiskelvottomiksi. Enimmill\u00e4\u00e4n hieman yli puolet miehitetyn alueen \u201dep\u00e4kansalliseksi\u201d m\u00e4\u00e4ritellyist\u00e4 asukkaista suljettiin kuitenkin keskitysleireille, ja kuolleisuus n\u00e4ill\u00e4 leireill\u00e4 nousi j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4lle tasolle. Lars Westerlundin tekem\u00e4n selvityksen mukaan pahimpana kuukautena, hein\u00e4kuussa 1942, miehitetyn alueen leireill\u00e4 kuoli 564 ihmist\u00e4, siis keskim\u00e4\u00e4rin 18 ihmist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Jos keskitysleirien henkil\u00f6kortistojen tiedot pit\u00e4v\u00e4t paikkansa, oli kokonaiskuolleisuus noin 17 %. Leirien ulkopuolisen miehitysalueen kuolleisuusluvut olivat vain aavistuksen korkeampia kuin samaan aikaan Suomessa, joten on p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 syy tuhansien siviilien kuolemaan oli leirien olosuhteissa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva on otettu ministerivierailun yhteydess\u00e4 jollakin Petroskoin keskitysleireist\u00e4 7.6.1942. SA-kuva-arkisto. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Keit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 keskitysleirien vangit sitten olivat? P\u00e4\u00e4asiassa naisia, lapsia ja vanhoja miehi\u00e4. Ainoa syy heid\u00e4n sulkemiselleen keskitysleireille oli se, ett\u00e4 suomalainen miehityshallinto oli m\u00e4\u00e4ritellyt heid\u00e4t \u201dep\u00e4kansallisiksi\u201d. Juuri t\u00e4m\u00e4n tosiasian pit\u00e4isi nousta Suomessa laajempaan keskusteluun. Miehitetyll\u00e4 alueella toteutettiin rotuerotteluun perustuvaa politiikkaa, jossa ihmisen etninen alkuper\u00e4 m\u00e4\u00e4ritteli sen, millaiset h\u00e4nen oikeutensa olivat. \u201dKansallisiksi\u201d m\u00e4\u00e4ritellyt, joita oli v\u00e4h\u00e4n alle puolet miehitetylle alueelle j\u00e4\u00e4neest\u00e4 v\u00e4est\u00f6st\u00e4, saivat isommat korttiannokset, heille j\u00e4rjestettiin kouluja ja terveydenhuoltoj\u00e4rjestelm\u00e4 ja ennen kaikkea heit\u00e4 ei vangittu, jos ei ollut syyt\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4 suomalaisten vastaista toimintaa. <\/p>\n\n\n\n

It\u00e4-Karjalan miehityshallinto perustettiin ajatukselle, jonka mukaan miehitetyst\u00e4 alueesta tulisi osa Suomea ja sinne j\u00e4isi asumaan vain suomensukuisiksi m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4. Miehitetyll\u00e4 alueella suunniteltiin siis etnist\u00e4 puhdistusta, ja vain sodan p\u00e4\u00e4ttyminen h\u00e4vi\u00f6\u00f6n pelasti Suomen syyllistymiselt\u00e4 siihen. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4smenn\u00e4n viel\u00e4, etten tarkoita suomalaisten keskitysleirien olleen tuhoamisleirej\u00e4. Sodan loppuvaiheessa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu nimi siirtoleiri kuvaa hyvin niiden tarkoitusta. Etnist\u00e4 puhdistusta ei ollut tarkoitus toteuttaa tappamalla, vaan siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ihmiset pois. Joukkokuolemat olivat seurausta ehk\u00e4 enemm\u00e4nkin v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4, kuin tarkoituksellisuudesta. Se ei kuitenkaan v\u00e4henn\u00e4 miehityshallinnon vastuuta niist\u00e4. Se j\u00e4i onneksi selvi\u00e4m\u00e4tt\u00e4, mit\u00e4 suunnitelmat vangeiksi otettujen siviilien luovuttamisesta saksalaisten haltuun olisivat tarkoittaneet, koska Saksan eteneminen pys\u00e4htyi.<\/p>\n\n\n\n

It\u00e4-Karjalan miehityshallinto on eritt\u00e4in surullinen osa suomalaista historiaa. Se kuuluu samaan kategoriaan sis\u00e4llissodan vankileirien kanssa. Siit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 keskustella, koska se on osa historiaamme ja siit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 keskustella, jos emme halua FSB:n m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4n sit\u00e4, millaisena miehityshallinnon historia kirjoitetaan. Keskitysleireill\u00e4 kuolleet ja k\u00e4rsineet ihmiset ansaitsevat sen, ett\u00e4 heid\u00e4n kokemuksiaan tutkitaan tieteen keinoin, eik\u00e4 alisteta Ven\u00e4j\u00e4n historiapolitiikan v\u00e4lineeksi. J\u00e4rkev\u00e4 reaktio ei ole asettua siilipuolustukseen ja yritt\u00e4\u00e4 kiist\u00e4\u00e4 kaikki. Suomalaisten pit\u00e4\u00e4 kyet\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n se, ettei Suomi ollut toisessa maailmansodassa vain uhri, vaan aktiivinen toimija, jonka tekemist\u00e4 virheist\u00e4 maksoivat hengell\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin viattomat siviilit miehitetyll\u00e4 alueella. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Liisa Vuonokari-Bomstr\u00f6m<\/em><\/p>\n\n\n\n

Suomen historian tutkija, joka k\u00e4sittelee v\u00e4it\u00f6skirjassaan It\u00e4-Karjalan sotasaalisarkistoa, jonka t\u00f6it\u00e4 teetettiin my\u00f6s keskitysleirivangeilla<\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Valmistelin lokakuun alussa luentoa Suomen koululaitoksen historiasta ja t\u00f6rm\u00e4sin sit\u00e4 tehdess\u00e4ni Yle oppimisen sivuilla olevaan artikkeliin \u201dItsen\u00e4isen Suomen oppivelvollisuuskoulu\u201d. Kuvan alla oli teksti \u201dSuomen it\u00e4isin kansakoulu aloitti toimintansa \u00c4\u00e4nislinnassa (Petroskoi) 1942\u201d. Itse asiassa kuva on SA-kuva-arkiston tietojen mukaan Tolvojalta eik\u00e4 Petroskoista, mutta varsinainen virhe kuvatekstiss\u00e4 on tietysti siin\u00e4, ett\u00e4 kuva ei ole Suomesta, vaan miehitetylt\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":5175,"featured_media":4518,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,388],"tags":[24,497,1110,1113,1101,1107,443,1104],"class_list":{"0":"post-4512","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-historiapolitiikka","10":"tag-ita-karjala","11":"tag-ita-karjalan-miehitys","12":"tag-ita-karjalan-miehityshallinto","13":"tag-keskitysleirit","14":"tag-neuvostoliitto","15":"tag-suomi","16":"tag-toinen-maailmansota","17":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4512","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5175"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4512"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4512\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4551,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4512\/revisions\/4551"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4518"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4512"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4512"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4512"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}