{"id":4590,"date":"2019-12-06T09:19:24","date_gmt":"2019-12-06T07:19:24","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=4590"},"modified":"2019-12-06T14:28:28","modified_gmt":"2019-12-06T12:28:28","slug":"arvokas-satavuotias","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/arvokas-satavuotias\/","title":{"rendered":"Arvokas satavuotias"},"content":{"rendered":"\n
\"Viron
Viron itsen\u00e4isyysjulistus vuodelta 1918<\/a>. Kuva: Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Pari vuotta sitten juhlittiin\nSuomen satavuotista itsen\u00e4isyytt\u00e4, mutta t\u00e4n\u00e4kin vuonna meill\u00e4 on ollut syyt\u00e4 viett\u00e4\u00e4\nsatavuotisjuhlia.<\/p>\n\n\n\n

Nyt en ajattele\nensimm\u00e4isen maailmansodan kes\u00e4kuussa 1919 p\u00e4\u00e4tt\u00e4nytt\u00e4 rauhansopimusta. Vaikka\nsodan loppuminen ja rauhan solmiminen olivat hyv\u00e4 asia, Versaillesin sopimuksen\nallekirjoittamiseen liittyi paljon symbolista v\u00e4kivaltaa ja sellaista\nkatkeruutta, joka kantoi sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n uuden konfliktin siemenet. <\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen maailmansota esitet\u00e4\u00e4n koulukirjoissa klassisen allianssij\u00e4rjestelm\u00e4n irvikuvana, jossa suurvaltojen v\u00e4liset liitot johtivat v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n konfliktiin. Taustalla vaikuttivat kuitenkin yht\u00e4 paljon nationalismi ja imperialistiset intressit. N\u00e4m\u00e4 samat voimat my\u00f6t\u00e4vaikuttivat nuorten kansakuntien her\u00e4\u00e4miseen, ja sodan seurauksena uudet kansallisvaltiot irtautuivat vanhoista imperiumeista. <\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in Irlannin tasavalta julistettiin itsen\u00e4iseksi p\u00e4\u00e4si\u00e4ismaanantaina 24. huhtikuuta 1916, kun taas Ven\u00e4j\u00e4n vallankumouksen valtatyhji\u00f6t\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en Suomen senaatti julisti Suomen itsen\u00e4iseksi 4. joulukuuta ja 6. joulukuuta 1917 eduskunta hyv\u00e4ksyi senaatin julistuksen, Liettua ja Viro julistautuivat itsen\u00e4iseksi helmikuussa 1918 ja Latvia marraskuussa 1918. Keski-Euroopassa, entisen It\u00e4valta-Unkarin alueilla, T\u0161ekkoslovakia julistautui itsen\u00e4iseksi lokakuussa ja Unkari marraskuussa 1918, kun taas Jugoslavia muodostettiin erilliseksi kuningaskunnaksi 1. joulukuuta 1918. Puolakin syntyi uudelleen jo 1916 mutta sai levottomuuksien ja hajanaisten itsen\u00e4isyyspyrkimysten j\u00e4lkeen parlamentaarisen hallitusmuotonsa vasta vuonna 1919. <\/p>\n\n\n\n

Nuorten valtioiden itsen\u00e4istyminen ei taannut yhteiskuntarauhaa ja demokraattista kehityst\u00e4. Suomi sortui heti kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1918 veriseen sis\u00e4llissotaan, joka p\u00e4\u00e4ttyi saksalaisten maihinnousuun. Unkarissa demokraattinen kehitys katkesi Mikl\u00f3s Horthyn noustua valtionhoitajaksi 1920. Vastaavasti kaikissa kolmessa Baltian maassa autoritaariset hallitukset ja diktaattorit nousivat vallankaappausten my\u00f6t\u00e4 valtaan vuosina 1926 ja 1934, ja lopulta maat joutuivat Neuvostoliiton miehitt\u00e4miksi viideksi vuosikymmeneksi. <\/p>\n\n\n\n

Irlannissa p\u00e4\u00e4si\u00e4iskapina ep\u00e4onnistui, mutta vapaus- ja sis\u00e4llissota jatkui vuosia. Kuten Henrik Meinander on taannoin muistuttanut<\/a>, irlantilaiset itsen\u00e4isyystaistelijat hakivat ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana tukea Saksasta vastaavalla tavalla kuin j\u00e4\u00e4k\u00e4riliike Suomessa. Vasta 6. joulukuuta 1921, samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kun Suomi vietti toista itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4ns\u00e4, allekirjoitettiin Ison-Britannian ja uuden Irlannin vapaavaltion v\u00e4linen valtiosopimus. T\u00e4ss\u00e4kin itsen\u00e4istyminen j\u00e4i puolitiehen, sill\u00e4 vapaavaltio pysyi Britannian alaisuudessa. My\u00f6s Suomesta kaavailtiin tunnetusti sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeisess\u00e4 tilanteessa kuningaskuntaa, jolla olisi ollut saksalaissyntyinen hallitsijaa.<\/p>\n\n\n\n

\"Kansainliiton
Kansainliiton heikkoutta esitt\u00e4v\u00e4 karikatyyri englantilaisessa Punch-lehdess\u00e4, 1919. Vaikka Kansainliitto oli Woodrow Wilsonin kuningasajatus, Yhdysvallat eiv\u00e4t liittyneet Kansainliittoon, koska senaatti ei ratifioinut rauhansopimusta. Kuva: Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Rauhanprojekti ei tullut\nEuroopassa valmiiksi vuoden 1919 my\u00f6t\u00e4. Kansainliitto ei kyennyt est\u00e4m\u00e4\u00e4n\nuusien konfliktien syntymist\u00e4 1930-luvulla. Weimarin tasavallalle k\u00e4vi my\u00f6s\neritt\u00e4in huonosti, demokraattisesta hallitusmuodosta huolimatta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 suhteessa voimme ajatella, ett\u00e4 kaikesta huolimatta Suomelle k\u00e4vi lopulta melko hyvin. Suomessa ei tapahtunut fasistista vallankaappausta, eik\u00e4 Suomi menett\u00e4nyt itsen\u00e4isyytt\u00e4\u00e4n. Hein\u00e4kuussa 1919, vain reilu vuosi sis\u00e4llissodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen, Suomi sai ensimm\u00e4isen modernin ja demokraattisen hallitusmuotonsa<\/a>. Siin\u00e4 todettiin Suomen olevan tasavalta ja valtiovallan kuuluvan kansalle, jota edustaa eduskunta. Hallitusmuoto, joka kumosi vuoden 1772 hallitusmuodon ja Kustaa III:n Yhdistys- ja vakuuskirjan vuodelta 1789, pysyi voimassa aina vuoteen 2000 asti, jolloin se korvattiin Suomen nykyisell\u00e4, viel\u00e4 parlamentaarisemmalla perustuslailla<\/a>. Maan ensimm\u00e4iseksi presidentiksi valittiin samana kes\u00e4n\u00e4 oikeustieteilij\u00e4 K. J. St\u00e5hlberg, joka poliittisella urallaan oli profiloitunut vahvana perustuslakien, oikeusvaltion ja tasavallan puolustajana.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1919 hallitusmuoto\non vaikuttavaa teksti\u00e4. Sen toinen luku sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeisess\u00e4\nkontekstissa hyvin merkitt\u00e4v\u00e4n kansalaisoikeuksien julistuksen. Siin\u00e4 todetaan\nkansalaisten olevan yhdenvertaisia lain edess\u00e4 ja ett\u00e4 laki turvaa jokaisen\nhengen, kunnian, vapauden ja omaisuuden. Lis\u00e4ksi luku sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 maininnan siit\u00e4,\nett\u00e4 \u201dkansalaisten ty\u00f6voima on valtakunnan erikoisessa suojeluksessa\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Historiankirjoituksessa,\nvarsinkin populaarihistoriassa, korostetaan usein, kuinka toisen maailmansodan\nyhteiset kokemukset tekiv\u00e4t sis\u00e4llissodan kahtia repim\u00e4st\u00e4 kansasta yhten\u00e4isen\nkansakunnan. <\/p>\n\n\n\n

N\u00e4hd\u00e4kseni v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4\nmerkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa olivat t\u00e4m\u00e4 demokraattinen, valistuksen kolmijako-oppiin\nperustunut hallitusmuoto ja sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t kansalaisoikeudet.<\/p>\n\n\n\n

Oikeusvaltiota siet\u00e4\u00e4\njuhlia t\u00e4n\u00e4kin vuonna.<\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Charlotta Wolff
Suomen historian ma. professori<\/p>\n\n\n\n

Muokattu 6.12.2019 klo 14.25: Senaatti antoi itsen\u00e4isyysjulistuksen 4.12. ja eduskunta hyv\u00e4ksyi julistuksen kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin. Aiemmin tekstiss\u00e4 luki, ett\u00e4 senaatti julisti Suomen itsen\u00e4iseksi 6.12.1917.<\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pari vuotta sitten juhlittiin Suomen satavuotista itsen\u00e4isyytt\u00e4, mutta t\u00e4n\u00e4kin vuonna meill\u00e4 on ollut syyt\u00e4 viett\u00e4\u00e4 satavuotisjuhlia. Nyt en ajattele ensimm\u00e4isen maailmansodan kes\u00e4kuussa 1919 p\u00e4\u00e4tt\u00e4nytt\u00e4 rauhansopimusta. Vaikka sodan loppuminen ja rauhan solmiminen olivat hyv\u00e4 asia, Versaillesin sopimuksen allekirjoittamiseen liittyi paljon symbolista v\u00e4kivaltaa ja sellaista katkeruutta, joka kantoi sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n uuden konfliktin siemenet. Ensimm\u00e4inen maailmansota esitet\u00e4\u00e4n koulukirjoissa klassisen […]<\/p>\n","protected":false},"author":6554,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[1128,1125,656],"class_list":{"0":"post-4590","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-ajankohtaista","7":"tag-1128","8":"tag-ensimmainen-maailmansota","9":"tag-itsenaisyyspaiva","10":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4590","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6554"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4590"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4590\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4647,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4590\/revisions\/4647"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4590"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4590"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4590"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}