{"id":4740,"date":"2019-12-17T12:25:59","date_gmt":"2019-12-17T10:25:59","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=4740"},"modified":"2019-12-17T12:26:02","modified_gmt":"2019-12-17T10:26:02","slug":"kansallista-historiaa-suursodan-varjossa-80-vuotta-pentti-renvallin-vaitoksesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kansallista-historiaa-suursodan-varjossa-80-vuotta-pentti-renvallin-vaitoksesta\/","title":{"rendered":"Kansallista historiaa suursodan varjossa: 80 vuotta Pentti Renvallin v\u00e4it\u00f6ksest\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

V\u00e4est\u00f6nsuojiin ja takaisin, ja keskustelun p\u00e4\u00e4tytty\u00e4\nj\u00e4lleen v\u00e4est\u00f6nsuojiin. T\u00e4llaiset olosuhteet kehystiv\u00e4t Pentti Renvallin (1907\u20131974)\nv\u00e4it\u00f6stilaisuutta, joka j\u00e4rjestettiin Turun yliopiston kirjaston lukusalissa\njoulukuun 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1939. Alkuper\u00e4inen aloitusajankohta, kello 12,\nsiirtyi ilmah\u00e4lytyksen vuoksi noin tunnilla. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Lehtileike v\u00e4it\u00f6ksest\u00e4.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4, Turun yliopiston Suomen historian professori\nEinar W. Juva (1892-1966), kertoi my\u00f6hemmin Historiallisen Aikakauskirjan <\/em>kirja-arviossaan,\nett\u00e4 paikalla oli v\u00e4ittelij\u00e4n, kustoksen ja opponentin lis\u00e4ksi vain muutamia\nyliopiston opettajia ja asianharrastajia. T\u00e4m\u00e4 ei ole sin\u00e4ns\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4\nTurku oli juuri edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 joutunut ensi kertaa talvisodan pommitusten\nkohteeksi. <\/p>\n\n\n\n

V\u00e4ittelij\u00e4, tuolloinen Valtionarkiston vanhempi\namanuenssi, my\u00f6hempi professori ja kansleri Pentti Renvall oli opiskellut Turun\nyliopistossa historiaa ja filosofiaa sek\u00e4 filosofian alaisuudessa opetettua psykologiaa.\nH\u00e4n oli t\u00e4ydent\u00e4nyt psykologian opintojaan my\u00f6s Berliiniss\u00e4 ja hy\u00f6dynsi\npsykologian tulkintamalleja my\u00f6s joissakin tutkimuksissaan. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Alice ja Pentti Renvallin h\u00e4\u00e4t vuonna 1931. Kuva: Nyblin, Museovirasto – Musketti, Historian kuvakokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6skirja Klaus Fleming und der finnische Adel.\nIn der Anfangsphasen der Krise der neunziger Jahre des 16. Jahrhunderts <\/em>keskittyi\nkuitenkin valtakunnanpolitiikkaan. Tutkimusty\u00f6t\u00e4\u00e4n varten Renvall oli opetellut\npuolan kielen ja tehnyt arkistotutkimusta my\u00f6s Puolassa.<\/p>\n\n\n\n

Pentti Renvall tarkasteli v\u00e4it\u00f6skirjassaan Ruotsin ja\nPuola-Liettuan unioniaikaa ja Suomen k\u00e4skynhaltija Klaus Flemingin (k. 1597)\ntoimintaa valtakunnanpolitiikassa. Renvall katsoi, ett\u00e4 it\u00e4rajan\nturvallisuusasiat sanelivat Flemingin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 enemm\u00e4n kuin j\u00e4nnitteet\nKaarle-herttuan v\u00e4lill\u00e4, ja ett\u00e4 Flemingin johdolla suomalainen aateli toteutti\nitsen\u00e4ist\u00e4 suomalaista politiikkaa.<\/p>\n\n\n\n

Kuten Einar W. Juva totesi, v\u00e4it\u00f6skirjassa ei\nsin\u00e4ll\u00e4\u00e4n ollut mit\u00e4\u00e4n sodan merkkej\u00e4, vaan se oli kirjoitettu rauhan aikana,\nja painatusty\u00f6tkin oli saatu pitk\u00e4lle ennen sodan alkua. Juva totesi kuitenkin,\nett\u00e4 itse tarkastusty\u00f6 k\u00e4rsi siit\u00e4, ett\u00e4 osa puolalaisesta arkistoaineistosta\noli ehk\u00e4 sodassa tuhoutunut. Kotimainenkin arkistoaineisto oli evakuoitu\nturvaan, joten vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 h\u00e4n ei voinut aivan toivomallaan tarkkuudella\ntarkistaa v\u00e4it\u00f6skirja-aineistoja. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6skirja noteerattiin tuoreeltaan Ruotsissa Personhistorisk\ntidskrift<\/em> -julkaisussa. Historioitsija Sven Ulric Palme kiitteli Renvallin\ntapaa irtautua Klaus Flemingin ja Kaarle-herttuan henkil\u00f6kohtaisten kiistojen\ntarkastelusta. <\/p>\n\n\n\n

Saksassa teoksesta kirjoittivat tuoreeltaan vuonna\n1940 historiatieteellisempi Jahrb\u00fccher f\u00fcr Geschichte Osteuropas<\/em> sek\u00e4\nkansallissosialistinen Jomsburg V\u00f6lker und Staaten im Osten und Norden\nEuropas<\/em>, joissa muutenkin raportoitiin lyhyesti monista It\u00e4meren piirin\najankohtaisista julkaisuista ja tutkimuksista. <\/p>\n\n\n\n

Vaikka Renvall ei ottanut v\u00e4it\u00f6skirjassaan suoraan kantaa ajankohtaisiin id\u00e4nsuhteisiin, Neuvostoliiton ja l\u00e4nnemm\u00e4n Euroopan suhteet toki mietityttiv\u00e4t monia v\u00e4it\u00f6skirjan ja sen arvioiden lukijoita. Varmasti Juvakin ajatteli v\u00e4it\u00f6skirja-arviossaan paitsi 1590-lukua, my\u00f6s tuolloista nykyhetke\u00e4 viitatessaan lopuksi \u201did\u00e4n painostukseen, jonka alaisena koko valtakunta, mutta varsinkin Suomi, oli\u201d.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Hanna Tarkiainen \/ Kuvitelmia. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Anu Lahtinen
Kirjoittaja on Suomen historian dosentti Turun yliopistossa sek\u00e4 Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori (ma.). H\u00e4nen v\u00e4it\u00f6skirjansa (Sopeutuvat, neuvottelevat, kapinalliset 2007) k\u00e4sitteli Flemingin sukupiiri\u00e4. <\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus<\/p>\n\n\n\n

Ahtiainen, Pekka & Tervonen, Jukka.\nHistoriankirjoitus \u2013 Kansakunnan kompassi vai politiikan <\/p>\n\n\n\n

tuuliviiri. Tieteess\u00e4 tapahtuu <\/em>8\/1996.\nhttps:\/\/journal.fi\/tt\/article\/view\/58834\/20375<\/p>\n\n\n\n

Jutikkala, Eino. Renvall, Pentti. Kansallisbiografia<\/em>-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997. (Viitattu 15.12.2019.) Artikkelin pysyv\u00e4 tunniste http:\/\/urn.fi.libproxy.helsinki.fi\/urn:nbn:fi:sks-kbg-007028<\/p>\n\n\n\n

Juva, Einar W. Klaus Fleming ja 1590-luvun kriisi. Historiallinen Aikakauskirja <\/em>3\/1940, 281\u2013291.<\/p>\n\n\n\n

Palme, Sven Ulric. Clas Fleming. Personhistorisk tidskrift<\/em> 1939\u20131940, 244\u2013248. http:\/\/personhistoriskasamfundet.org\/1920-1949\/<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Quednau, Hans. Klaus Fleming und der finnische Adel in den Anfangsphasen der Kreise der neunziger Jahre des 16. Jahrhunderts (Pentti Renvall.) Jomsburg V\u00f6lker und Staaten im Osten und Norden Europas<\/em> 1940, 243\u2013244.<\/p>\n\n\n\n

Peltonen, Matti. Pentti Renvall ja mentaliteettien historia. Historiallisia Papereita 8<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Pentti Renvallin perint\u00f6 ja 2000-luvun\nhistoriantutkimus<\/em>.\nToim. Jouko Nurmiainen. Helsinki: Historiallinen yhdistys 2000. http:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/muinaiset_sivut\/julk\/renvall\/peltonen.html<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Renvall, Pentti. Klaus Fleming und der finnische\nAdel. In der Anfangsphasen der Krise der neunziger Jahre des 16. Jahrhunderts<\/em><\/a>. Sonderausgabe aus den Annales Universitatis\nTurkuensis Ser. B, Tom. XXIV. Turku: Turun yliopisto, 1939.<\/p>\n\n\n\n

Scheibert, Peter. Klaus Fleming und der finnische Adel in den Anfangsphasen der Kreise der neunziger Jahre des 16. Jahrhunderts (Pentti Renvall.) Jahrb\u00fccher f\u00fcr Geschichte Osteuropas<\/em> 1940, 202\u2013203.  <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

V\u00e4est\u00f6nsuojiin ja takaisin, ja keskustelun p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 j\u00e4lleen v\u00e4est\u00f6nsuojiin. T\u00e4llaiset olosuhteet kehystiv\u00e4t Pentti Renvallin (1907\u20131974) v\u00e4it\u00f6stilaisuutta, joka j\u00e4rjestettiin Turun yliopiston kirjaston lukusalissa joulukuun 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1939. Alkuper\u00e4inen aloitusajankohta, kello 12, siirtyi ilmah\u00e4lytyksen vuoksi noin tunnilla. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4, Turun yliopiston Suomen historian professori Einar W. Juva (1892-1966), kertoi my\u00f6hemmin Historiallisen Aikakauskirjan kirja-arviossaan, ett\u00e4 paikalla oli v\u00e4ittelij\u00e4n, kustoksen […]<\/p>\n","protected":false},"author":19854,"featured_media":4755,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[1143,1140,1146],"class_list":{"0":"post-4740","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"tag-flemingin-sukupiiri","9":"tag-pentti-renvall","10":"tag-vaitokset","11":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4740","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19854"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4740"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4740\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4773,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4740\/revisions\/4773"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4755"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4740"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4740"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4740"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}