{"id":4809,"date":"2020-01-16T11:23:57","date_gmt":"2020-01-16T09:23:57","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=4809"},"modified":"2020-01-16T11:24:00","modified_gmt":"2020-01-16T09:24:00","slug":"esinemaailman-mahdollisten-kohtaamisten-hitaasti-muuttuva-kirjo-milloin-ja-minne-katosi-saab-96","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/esinemaailman-mahdollisten-kohtaamisten-hitaasti-muuttuva-kirjo-milloin-ja-minne-katosi-saab-96\/","title":{"rendered":"Esinemaailman mahdollisten kohtaamisten hitaasti muuttuva kirjo: milloin ja minne katosi Saab 96?"},"content":{"rendered":"\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Vuodenvaihteen harmaudessa taivaltava\nja lumihankien hohteen sek\u00e4 talvip\u00e4iv\u00e4n auringon kimalluksen puutteeseen\npettynyt kulkija joutuu pakosta etsim\u00e4\u00e4n muita kohteita kauneudenkaipuunsa\ntyydytt\u00e4miseksi. P\u00e4\u00e4dyin kaupungilla kulkiessani tutkailemaan minua ymp\u00e4r\u00f6ivi\u00e4\nkatun\u00e4kymi\u00e4, etenkin kun nykyaikaisen talven n\u00e4k\u00f6\u00e4 h\u00e4m\u00e4rt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ja enemm\u00e4n\nmielt\u00e4 kuin ruumista hyyt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 harmaudessa ei juuri voi n\u00e4hd\u00e4 pidemm\u00e4lle kuin\nkulkemansa kadun vastakkaiselle puolelle. Yll\u00e4tt\u00e4en t\u00e4llaiset sumentuneet\nkatun\u00e4kym\u00e4tkin voivat tarjota sek\u00e4 esteettist\u00e4 nautintoa ett\u00e4 ajattelun iloa.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun katselin katun\u00e4kym\u00e4\u00e4, aloin ensin\ntietysti pohdiskella sen kerrostuneisuutta. Eteenp\u00e4in kulkiessani nousivat\nusvan seasta vastaani yksi toisensa j\u00e4lkeen lineaarisessa mutta ei\nkronologisessa sarjassa rakennukset kadun varrella. Ensin yksikerroksinen\npuutalo 1800-luvun lopulta, sitten 1960-luvulla pystytetty toimistotalo ja sen\nj\u00e4lkeen jugendia vuosisadan vaihteesta. Sitten taas 1920-luvun klassistinen\nkerrostalo ja lopulta empire\u00e4 1800-luvun alusta. Onneksi kaupunkikuva on\nkaikkea muuta kuin yhten\u00e4inen. Se on j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 ja se on moni\u00e4\u00e4ninen. Mutta\nennen kaikkea se ruokkii ihmisen mielikuvitusta ja uteliaisuutta. Mit\u00e4 kaikkea\nnoiden rakennusten vaiheisiin mahtuukaan? Mit\u00e4 niiden tilalla on ollut ennen\nniit\u00e4? Mit\u00e4 niiden paikalla aikanaan tulee olemaan?<\/p>\n\n\n\n<p>Riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n rakennuksia\ntarkasteltuani aloin lopulta kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota my\u00f6s muuhun kadunvarren\naineelliseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Katun\u00e4kym\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n koostu vain rakennusten\njulkisivuista, vaan monesta muustakin tekij\u00e4st\u00e4: kaupungin yleisest\u00e4\ninfrastruktuurista katukivist\u00e4 valaisimiin ja liikennemerkkeihin,\nkasvillisuudesta, vuoden- ja vuorokaudenajoista, liikkeiden\nn\u00e4yteikkunarekvisiitasta, vastaan tulevista ihmisist\u00e4 ja ohikulkevista sek\u00e4\nkadunvarteen pys\u00e4k\u00f6idyist\u00e4 autoista. T\u00e4ll\u00e4 k\u00e4velyll\u00e4ni vasta ensimm\u00e4isen kerran\nhahmotin, miten olennainen osa autot ovat katun\u00e4kym\u00e4\u00e4 \u2013 ainakin useimmissa\nsuomalaiskaupungeissa. <\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2020\/01\/M012_HK7137_394.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-4812\" width=\"480\" height=\"477\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2020\/01\/M012_HK7137_394.jpg 640w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2020\/01\/M012_HK7137_394-150x150.jpg 150w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2020\/01\/M012_HK7137_394-300x298.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 480px) 100vw, 480px\" \/><figcaption> Turun Kaskenkatu 1970-luvun alussa. Kadunvarteen pys\u00e4k\u00f6idyt autot  erottavat maiseman selkeimmin nykyn\u00e4kym\u00e4st\u00e4. Kuva Volken von Bonin  Museovirasto \/ Finna <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Suuren kokonsa ja vaihtelevien\nv\u00e4riens\u00e4 (tai nyky\u00e4\u00e4n etel\u00e4suomalaiseen talvip\u00e4iv\u00e4\u00e4n hyvin sulautuvan\nharmautensa) ansiosta ne vaikuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti siihen, mink\u00e4laiseksi jokin\ntietty katun\u00e4kym\u00e4 muodostuu. Lis\u00e4ksi niill\u00e4 on oma muotokielens\u00e4 ja\nmuotoilumuotien mukaisesti muuttuva estetiikkansa (tai sen t\u00e4ydellinen puute), joka\nasettuu katukuvassa rakennusten tyylihistoriallisten sarjojen rinnalle. Aivan\nkuten rakennukset, my\u00f6s kadulla vastaan tulevat autot tuovat n\u00e4kym\u00e4\u00e4n\nkerroksellisuutta. Ensin valmistajansa tuorein yritys myyntilukujen\nparantamiseen vihamieliseen ilmeeseen muotoiltuine keuloineen. Sitten muistuma\n1990-luvun py\u00f6re\u00e4n turvallisesta ja jonkun mielest\u00e4 kenties hieman\nmit\u00e4\u00e4nsanomattomasta muotoilusta. Sen j\u00e4lkeen 1980-luvun kulmikkaan muotoilun\nedustaja ja sitten taas pari 2010-luvun muotopuolta esteetikon painajaista.<\/p>\n\n\n\n<p>Rakennusten lailla my\u00f6s eri\naikakausien autoilla on toisten aikakausien tyyleist\u00e4 selke\u00e4sti erottuva\nmuotokielens\u00e4. Siin\u00e4 miss\u00e4 vastaan tulevien rakennusten ik\u00e4 joitakin\npoikkeuksia lukuun ottamatta asettuu parisadan vuoden haarukkaan, voi kadulla\nkulkija olettaa kohtaavansa autoja kolmen viimeisen vuosikymmenen ajalta ja\njoukossa yksitt\u00e4isi\u00e4 poikkeuksia viel\u00e4 huomattavasti pidemm\u00e4n ajanjakson takaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Eri vuosikymmenille tyypillisten\nmuotoilupiireteiden pohdinnasta ajauduin muistelemaan joitakin\nmieliinpainuvimpia eri aikojen tuottamia automalleja. Niiden joukosta nousi\nmuistoistani esiin my\u00f6s lapsuuteni Uudenkaupungin katukuvassa eritt\u00e4in\ntavallisen Saab 96:n omalaatuinen ja helposti erottuva hahmo. Sen valmistus oli\nlopetettu jo jokin aika ennen syntym\u00e4\u00e4ni, mutta viel\u00e4 80- ja 90-luvun\nvaihteessa se oli tuttu n\u00e4ky kaupungissa, johon sen valmistus oli viimeisin\u00e4\nvuosina keskitetty. Samalla tulin ajatelleeksi, etten pystynyt muistamaan,\nmilloin viimeksi olin n\u00e4hnyt sellaisen. En ollut ajatellut kyseisen automallin\nolemassaoloa vuosiin, mutta jotenkin se jossain muistini taustalla oli s\u00e4ilynyt\nmahdollisena vastaantulijana. Nyt hahmotin, ett\u00e4 sellaisen n\u00e4keminen kadulla\nolisi nyky\u00e4\u00e4n jo hyvin ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, joskaan ei t\u00e4ysin mahdotonta. Pikainen\ntarkistus osoitti, ett\u00e4 mallilla on tietyiss\u00e4 piireiss\u00e4 suoranainen kulttimaine\nja ett\u00e4 autokauppasivustoilla on yh\u00e4 myynniss\u00e4 joitakin yksil\u00f6it\u00e4, p\u00e4\u00e4asiassa\ntosin joko museorekisteriss\u00e4 tai kokonaan tieliikenteeseen kelpaamattomina.<\/p>\n\n\n\n<p>Joka tapauksessa t\u00e4m\u00e4 yht\u00e4 automallia\nkoskeva havaintoni pakotti minut tarkastelemaan katun\u00e4kym\u00e4\u00e4 uudestaan.\nHuomasin, ett\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4ni olevat autot olivat keskim\u00e4\u00e4rin huomattavasti\nuudempia malleja kuin olin kuvitellut tai joita mieless\u00e4ni sijoittaisin\nsatunnaiseen katun\u00e4kym\u00e4\u00e4n. Muistini oli t\u00e4ynn\u00e4 automalleja, jotka ovat k\u00e4yneet\njo varsin harvinaisiksi, mutta joita viel\u00e4 toisinaan voi satunnaisesti kohdata.\nSuurin osa autokannasta on kuitenkin paljon uudempaa kuin n\u00e4m\u00e4 muistini\nsopukoissa kummittelevat kulkuneuvot. Voi toki olla, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 havahtuminen\njohtui siit\u00e4, ett\u00e4 lapsena autoja kohtaan tuntemani kiinnostus oli viime\nvuosina huvennut huomattavasti enk\u00e4 ollut oikein jaksanut tarkastella autoiksi\nkutsuttuja esinemaailman edustajia ymp\u00e4rill\u00e4ni.<\/p>\n\n\n\n<p>Oma osuutensa on kuitenkin sill\u00e4, ett\u00e4\nautojen osalta muutos on huomattavasti hankalampi havaita kuin vaikkapa\nrakennusten, jotka vaihtuvat hyvin hitaasti, tai kanssaihmisten vaatetuksen,\njoka puolestaan vaihtuu hetkess\u00e4 muotien muuttuessa. Autojen tapauksessa\nvaihtelu on kaksinkertaista. Ensinn\u00e4kin on autokannan oma elinkaari. Uudet\nautot valtaavat katun\u00e4kym\u00e4t nopeasti ja katoavat hitaasti harveten\nvuosikymmeness\u00e4 tai parissa. Laadukkaammat automallit (joita en t\u00e4ss\u00e4 edes\nyrit\u00e4 nimet\u00e4, niist\u00e4 kun asiaan perehtyneill\u00e4 lienee hyvin voimakkaita ja\nkesken\u00e4\u00e4n ristiriitaisia mielipiteit\u00e4) s\u00e4ilytt\u00e4nev\u00e4t l\u00e4sn\u00e4olonsa ja siten\nj\u00e4tt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 muistij\u00e4ljen pidemp\u00e4\u00e4n kuin heikompaa tekoa olevat lajitoverinsa.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2020\/01\/M20_20142_11-SAAB.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-4815\" width=\"384\" height=\"402\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2020\/01\/M20_20142_11-SAAB.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2020\/01\/M20_20142_11-SAAB-287x300.jpg 287w\" sizes=\"auto, (max-width: 384px) 100vw, 384px\" \/><figcaption> Saab 96 kuvattuna Uudenkaupungin autotehtaan rakenteilla olevan  laajennusosan edustalla vuonna 1978. Kuva Uudenkaupungin museo \/ Finna <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Toiseksi kadulla vastaantulevat ja\npys\u00e4k\u00f6idyt autot vaihtuvat jatkuvasti toisiksi autoyksil\u00f6iksi. Ohi kulkevaa\nautoa voi silm\u00e4ill\u00e4 vain muutaman sekunnin ja pys\u00e4k\u00f6itykin auto on\ntodenn\u00e4k\u00f6isesti kadonnut, kun saman pys\u00e4k\u00f6intiruudun ohittaa seuraavan kerran. Siten\nmuutosta on vaikea havaita, koska se ei sellaisenaan toteudu varsinaisessa\nkatun\u00e4kym\u00e4ss\u00e4. Rakennukset seisovat paikallaan, kunnes ne puretaan ja niiden\npaikalle ilmestyv\u00e4t uudet rakennukset. Autot sen sijaan pys\u00e4k\u00f6id\u00e4\u00e4n ja ajetaan\ntaas pois. Niiden tilalle pys\u00e4k\u00f6ityv\u00e4t seuraavat autot, mutta kerran poistunut\nauto saattaa hyvinkin palata samaan pys\u00e4k\u00f6intiruutuun uudelleenkin. Niinp\u00e4 on\nvaikea havaita, milloin jokin automalli on lopullisesti kadonnut katukuvasta,\nse kun s\u00e4ilyy pitk\u00e4\u00e4n ihmisen muistissa \u2013 tai ainakin sellaisen ihmisen\nmuistissa, joka kiinnitt\u00e4\u00e4 huomionsa autoihin \u2013 mahdollisesti kohdattavana\nesineen\u00e4. Vasta vuosien kuluttua ihminen saattaa hahmottaa, kuten k\u00e4vi minulle\nSaab 96:n suhteen, ett\u00e4 kyseinen ajokki t\u00e4ytyy poistaa muistin siit\u00e4 osasta,\njota paremman puutteessa kutsun t\u00e4ss\u00e4 nyt vaikka mahdollisten kohtaamisten\nkirjoksi. <\/p>\n\n\n\n<p>Tarkoitan esineit\u00e4, jotka muistamme,\nja jotka viel\u00e4 uskomme olevan mahdollista kohdata aineellisessa todellisuudessa.\nOsa n\u00e4ist\u00e4 vain on v\u00e4hitellen kadonnut materiaalisesta maailmasta ja j\u00e4\u00e4nyt ainoastaan\nmuistij\u00e4ljiksi niiden ihmisten mieleen, jotka ovat kyseisi\u00e4 esineit\u00e4\nkohdanneet. Kyse ei ole miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 vain autoista, vaan esineiden maailma\non t\u00e4ynn\u00e4 esimerkkej\u00e4 hy\u00f6dykkeist\u00e4, jotka melkeinp\u00e4 huomaamatta p\u00e4\u00e4sev\u00e4t\nkatoamaan ymp\u00e4rilt\u00e4mme, koska ne s\u00e4ilyv\u00e4t muistikuvissa viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n sen\nj\u00e4lkeen, kun ovat aineellisessa todellisuudessa huvenneet l\u00e4hes olemattomiin.\nEri esineill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tapahtuu tietysti eri nopeuksilla. Lankapuhelimet,\nVHS-nauhurit, kuvaputkitelevisiot ja CD-soittimet ovat kaikki kokonaisia\nesineryhmi\u00e4, jotka v\u00e4hitellen ovat siirtym\u00e4ss\u00e4 ensin pois arkisesta\naineellisesta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4mme ja vasta sen j\u00e4lkeen ne alkavat hiipua muistimme\nmahdollisten kohtaamisten kirjosta. Rakennusmateriaalien tapauksessa sama on\ntapahtumassa vaikkapa pitk\u00e4\u00e4n s\u00e4ilyneelle kuvalle mineriitill\u00e4 p\u00e4\u00e4llystetyst\u00e4\nomakotitalon ulkosein\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Lopputulemana t\u00e4st\u00e4 ankean talvis\u00e4\u00e4n\ntuottamasta pohdiskelusta lienee siis havainto siit\u00e4, ett\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4mme olevat\nkatun\u00e4kym\u00e4t ja koko esineiden maailma eiv\u00e4t koostu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n meit\u00e4\nnykyhetkess\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivist\u00e4 aineellisista esineist\u00e4 vaan my\u00f6s mieleemme\nvarastoituneista kuvista esineist\u00e4, joita mahdollisesti saatamme kohdata.\nMielemme kuitenkin pett\u00e4\u00e4 meit\u00e4, sill\u00e4 esineet vaihtuvat ja katoavat paljon\nnopeammin kuin kuvitelmamme jonkin esinetyypin kohtaamisen mahdollisuudesta.\nMielemme pit\u00e4\u00e4 mahdollisena jotakin, mik\u00e4 sen ulkopuolisessa aineellisessa\ntodellisuudessa jo on k\u00e4ynyt mahdottomaksi. Tai sitten allekirjoittanut vain on\nvanhentuessaan lakannut hahmottamasta ajan kulumista.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/02\/Viinikkala-1024x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2066\" width=\"200\" height=\"200\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/02\/Viinikkala-1024x1024.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/02\/Viinikkala-150x150.jpg 150w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/02\/Viinikkala-300x300.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/02\/Viinikkala-768x768.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2018\/02\/Viinikkala.jpg 1505w\" sizes=\"auto, (max-width: 200px) 100vw, 200px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Lauri Viinikkala<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjoittaja on Suomen historian yliopisto-opettaja Turun\nyliopistolla sek\u00e4 tutkija Turun museokeskuksen kulttuurihistoriallisissa\nkokoelmissa.<\/p>\nJAA ARTIKKELI:    <a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-facebook nolightbox\" data-provider=\"facebook\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Facebook\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/sharer.php?u=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4809&#038;t=Esinemaailman%20mahdollisten%20kohtaamisten%20hitaasti%20muuttuva%20kirjo%3A%20milloin%20ja%20minne%20katosi%20Saab%2096%3F&#038;s=100&#038;p&#091;url&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4809&#038;p&#091;images&#093;&#091;0&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F101%2F2020%2F01%2FM012_HK7137_394.jpg&#038;p&#091;title&#093;=Esinemaailman%20mahdollisten%20kohtaamisten%20hitaasti%20muuttuva%20kirjo%3A%20milloin%20ja%20minne%20katosi%20Saab%2096%3F\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px;margin-right:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Facebook\" title=\"Share on Facebook\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/facebook.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-twitter nolightbox\" data-provider=\"twitter\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Twitter\" href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4809&#038;text=Hey%20check%20this%20out\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px;margin-right:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"twitter\" title=\"Share on Twitter\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/twitter.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-pinterest nolightbox\" data-provider=\"pinterest\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Pin it with Pinterest\" href=\"https:\/\/pinterest.com\/pin\/create\/button\/?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4809&#038;media=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F101%2F2020%2F01%2FM012_HK7137_394.jpg&#038;description=Esinemaailman%20mahdollisten%20kohtaamisten%20hitaasti%20muuttuva%20kirjo%3A%20milloin%20ja%20minne%20katosi%20Saab%2096%3F\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px;margin-right:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"pinterest\" title=\"Pin it with Pinterest\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/pinterest.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-48 synved-social-resolution-single synved-social-provider-linkedin nolightbox\" data-provider=\"linkedin\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Linkedin\" href=\"https:\/\/www.linkedin.com\/shareArticle?mini=true&#038;url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsuomenhistoria%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4809&#038;title=Esinemaailman%20mahdollisten%20kohtaamisten%20hitaasti%20muuttuva%20kirjo%3A%20milloin%20ja%20minne%20katosi%20Saab%2096%3F\" style=\"font-size: 0px;width:48px;height:48px;margin:0;margin-bottom:5px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"linkedin\" title=\"Share on Linkedin\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"48\" height=\"48\" style=\"display: inline;width:48px;height:48px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/addons\/extra-icons\/image\/social\/balloon\/96x96\/linkedin.png\" \/><\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vuodenvaihteen harmaudessa taivaltava ja lumihankien hohteen sek\u00e4 talvip\u00e4iv\u00e4n auringon kimalluksen puutteeseen pettynyt kulkija joutuu pakosta etsim\u00e4\u00e4n muita kohteita kauneudenkaipuunsa tyydytt\u00e4miseksi. P\u00e4\u00e4dyin kaupungilla kulkiessani tutkailemaan minua ymp\u00e4r\u00f6ivi\u00e4 katun\u00e4kymi\u00e4, etenkin kun nykyaikaisen talven n\u00e4k\u00f6\u00e4 h\u00e4m\u00e4rt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ja enemm\u00e4n mielt\u00e4 kuin ruumista hyyt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 harmaudessa ei juuri voi n\u00e4hd\u00e4 pidemm\u00e4lle kuin kulkemansa kadun vastakkaiselle puolelle. Yll\u00e4tt\u00e4en t\u00e4llaiset sumentuneet katun\u00e4kym\u00e4tkin voivat [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2359,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[1158,1155,1152,615,1164,1167,1161,189],"class_list":{"0":"post-4809","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-nakokulmia","7":"tag-autot","8":"tag-esinemaailma","9":"tag-kaupunki","10":"tag-muisti","11":"tag-muotoilu","12":"tag-saab","13":"tag-talvi","14":"tag-turku","15":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4809","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2359"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4809"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4809\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4830,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4809\/revisions\/4830"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4809"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4809"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4809"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}