{"id":4842,"date":"2020-01-28T11:21:50","date_gmt":"2020-01-28T09:21:50","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=4842"},"modified":"2020-01-28T12:16:04","modified_gmt":"2020-01-28T10:16:04","slug":"biosfaarista-ja-empatiasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/biosfaarista-ja-empatiasta\/","title":{"rendered":"Biosf\u00e4\u00e4rist\u00e4 ja empatiasta"},"content":{"rendered":"\n

Viimeisen viikon aikana on ollut ilahduttavaa lukea niin monen median nostoja Heta L\u00e4hdesm\u00e4en v\u00e4it\u00f6skirjasta Susien paikat. Ihminen ja susi 1900-luvun Suomessa<\/a><\/em>. Tuskin sattumalta sunnuntain 19.1. Helsingin Sanomien<\/em> kolumni<\/a> k\u00e4sitteli muunlajisten el\u00e4inten tunne-el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kommunikaatiota. <\/p>\n\n\n\n

Ren\u00e9 Descartes\u2019n huippuunsa muotoileman antroposentrismin ja sit\u00e4 seuraavien vuosisatojen tuotanto- ja riiston\u00e4k\u00f6kulman murtuminen on aiemmin tapahtunut luonnonoikeudellisten ja eettisten periaatteiden l\u00e4pimurrossa. Sittemmin t\u00e4h\u00e4n on p\u00e4\u00e4dytty my\u00f6s ilmastonmuutoksen seurannaisvaikutuksena, kun ihmiskunnan valtaosa on alkanut huomata biokemiallisen riippuvuutensa elonkirjosta, jolta on pohja putoamassa pois. N\u00e4iss\u00e4 kummassakin on kysymys yksisuuntaisesta intellektuaalisesta positiosta tai ihmiskeskeisest\u00e4 resurssiajattelusta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Wright, Wilhelm von: Ammuttu j\u00e4nis ja mets\u00e4stysv\u00e4lineit\u00e4, 1834.
Originaalin valokuvaaja: Nurminen, Jenni. Kansallisgalleria.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Viime viikon medialukemistosta ja L\u00e4hdesm\u00e4en v\u00e4it\u00f6st\u00e4 kuunnellessa tuli kuitenkin vaikutelma uudesta hiljaisesta signaalista: empatiasta<\/em>. On toki selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 susi on muunlajisten el\u00e4inten joukossa melkein kuin sisko tai veli \u2013 ainakin jos vertaa vaikkapa tomaattiin tai prokaryootteihin. Jo keskushermostollisten lajiyksil\u00f6idenkin uudelleenasemoituminen on silti tuore ja ilahduttava asia. Uudella ajalla l\u00e4nsimaissa muotoutuneen monimutkaisen yksisuuntaisen el\u00e4ink\u00e4sityksen sek\u00e4 luonnon ja ihmisen v\u00e4lisen suhteen kriittisess\u00e4 tarkastelussa olennaista on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tai ainakin tiedostaa eri lajien tunne-el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja merkitysj\u00e4rjestelmi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Lapset ovat kiintoisa laboratorio, kun arjessa tarkastelemme\noman lajimme suhdetta muunlajisiin el\u00e4imiin. Tunnesuhteet ulottuvat liikuttavasta\nsamaistumisesta ja empatiasta impulsiiviseen inhoon, tuhovimmaan ja uhan\nkokemiseen. Lasten el\u00e4insuhteessa korostuu tunteiden laaja skaala, vapaus\nraskaista kulttuurisista k\u00e4siteapparaateista, jotka tiivistyv\u00e4t osaksi\nlaji-identiteetti\u00e4 aikuisuutta kohti edetess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Biosf\u00e4\u00e4rin arvoa ja olemassaoloa on hyvin vaikeaa, kenties mahdotonta johtaa eettisiin tai rationaalisiin perimm\u00e4isiin oikeutuksiin. Stephen Hawkingin sanoin olemme biokemiallista roskaa yhden mielivaltaisen maailmankaikkeuden kappaleen pinnalla. Jos pyrkii etsim\u00e4\u00e4n vastauksia luonnon ja oman itsemme olemassaoloon pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n antiikin Kreikasta periytyv\u00e4n empiiris-analyyttisen rakennelman avulla, joutuu herk\u00e4sti eksyksiin keh\u00e4m\u00e4isten argumenttien valtamerelle. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma, etenev\u00e4 tuho aiheuttaa kuitenkin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ihmiskunnan omaa tulevaisuutta uhkaavan skenaarion, jossa biosf\u00e4\u00e4rin olemassaolon oikeutusta koskevat argumentointi ja pohdinta liukuvat abstraktista ideasta kohti arkitodellisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Empatian merkitys ihmisten v\u00e4lisess\u00e4 toiminnassa ulottuu\nkaikkialle arjesta politiikkaan. Kenties muunlajisten organismien tunteiden ja\najattelun ymm\u00e4rt\u00e4minen voisi tuoda biosf\u00e4\u00e4rin katastrofin l\u00e4hemm\u00e4s meit\u00e4 kuin\nabstraktien lukujen ja linn\u00e9l\u00e4isest\u00e4 systematiikasta periytyv\u00e4n luokittelun.\nTuskin on sattumaa, ett\u00e4 juuri se maapallon kulttuuripiiri, jonka filosofia\n1800-luvulla tappoi Jumalan, sahaa koko elonkirjon oksaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Panu Savolainen
Kirjoittaja on Suomen historian tutkijatohtori, yliopistolehtori (ma.) ja arkkitehti<\/em> <\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viimeisen viikon aikana on ollut ilahduttavaa lukea niin monen median nostoja Heta L\u00e4hdesm\u00e4en v\u00e4it\u00f6skirjasta Susien paikat. Ihminen ja susi 1900-luvun Suomessa. Tuskin sattumalta sunnuntain 19.1. Helsingin Sanomien kolumni k\u00e4sitteli muunlajisten el\u00e4inten tunne-el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kommunikaatiota. Ren\u00e9 Descartes\u2019n huippuunsa muotoileman antroposentrismin ja sit\u00e4 seuraavien vuosisatojen tuotanto- ja riiston\u00e4k\u00f6kulman murtuminen on aiemmin tapahtunut luonnonoikeudellisten ja eettisten periaatteiden l\u00e4pimurrossa. […]<\/p>\n","protected":false},"author":3146,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[1179,1170,1182,1176],"class_list":{"0":"post-4842","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-ajankohtaista","7":"category-nakokulmia","8":"tag-biosfaari","9":"tag-elaintutkimus","10":"tag-empatia","11":"tag-ilmastonmuutos","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4842","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3146"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4842"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4842\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4887,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4842\/revisions\/4887"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4842"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4842"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4842"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}