{"id":4893,"date":"2020-02-05T12:36:05","date_gmt":"2020-02-05T10:36:05","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=4893"},"modified":"2020-02-05T12:36:08","modified_gmt":"2020-02-05T10:36:08","slug":"joutenolon-sietamaton-kestamattomyys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/joutenolon-sietamaton-kestamattomyys\/","title":{"rendered":"Joutenolon siet\u00e4m\u00e4t\u00f6n kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys"},"content":{"rendered":"\n

Lapsena oli usein tyls\u00e4\u00e4. Silloin vanhemmat\nehdottelivat aikansa kaikenlaista puuhaa, mutta kun mik\u00e4\u00e4n ei kelvannut, he\ntuumasivat vain: \u201dVoi voi, tylsisty sitten\u201d. Sitten sit\u00e4 tylsistyttiin, eik\u00e4 lopulta\nkest\u00e4nyt kauaa, kun leikki taas maistui. <\/p>\n\n\n\n

Viime aikoina olen pohtinut, milloin olen viimeksi ollut t\u00e4ysin joutilas? Milloin olen kokenut oikein tuskaisaa tylsyytt\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan paljon\nlevosta ja sen t\u00e4rkeydest\u00e4. Silti kiire ja v\u00e4symys ovat yleisi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4. Onko ihmek\u00e4\u00e4n,\nkun maailma syyt\u00e4\u00e4 jatkuvasti ohjeita siit\u00e4, miten vapaa-aika tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4\ntehokkaasti itse\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4en ja jokaisesta hetkest\u00e4 nauttien. Eik\u00f6 maailmassa\nole en\u00e4\u00e4 sijaa puhtaalle joutilaisuudelle?<\/p>\n\n\n\n

Kirjoitin Finnan kuvahakuun<\/a> asiasanaksi \u201djoutilas\u201d. 1900-luvun alun valokuvissa ihmiset loikoilevat talon nurkalla tai heinikossa tekem\u00e4tt\u00e4 yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n, tai ovat korkeintaan piknikill\u00e4. Heid\u00e4n olemisensa on selv\u00e4sti positiivista joutenoloa. Suhde joutilaisuuteen on silti vaihdellut historian saatossa, mik\u00e4 n\u00e4kyy t\u00e4ss\u00e4kin kuvahaussa. Loput hakutulokset liittyv\u00e4t nimitt\u00e4in enimm\u00e4kseen 1900-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeisiin elokuviin, kuten esimerkiksi Uuno Turhapuron seikkailuihin tai nuorisoon. Niiss\u00e4 joutilaisuus taitaa olla pitk\u00e4lti paheksuttavaa laiskuutta, joka synnytt\u00e4\u00e4 paheellista el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Veljekset John ja Karl Lindahl loikoilevat nurmella ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t mallia joutenolosta vuonna 1913. Kuva: Espoon kaupunginmuseo, kuvaaja tuntematon. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Jo keskiajalla Ruotsin laki m\u00e4\u00e4ritteli, ett\u00e4\njokaisen toimettomana olevan miehen piti ryhty\u00e4 vuosipalvelukseen rangaistuksen\nuhalla. Niin sanottu irtolaisuus, varsinkin jos se johtui ty\u00f6n vieroksumisesta\nja laiskuuden synnytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 joutenolosta, oli rangaistavaa. <\/p>\n\n\n\n

Teollistuminen muutti ty\u00f6n luonnetta ja synnytti\nmy\u00f6s uuden k\u00e4sitteen: vapaa-ajan. 1800\u20131900-lukujen vaihteessa erilaiset\nvapaa-ajan huvit nousivat varsinkin ylempien luokkien suosioon. Kaupungistumisen\nvauhdikkaassa ilmapiiriss\u00e4 luonnon rauha ja raitis ilma nousivat arvoonsa.\nLuontoon saatettiin l\u00e4hte\u00e4 ihan vain olemaan. Ajatella! Toisaalta vapaa-aikaan\nyhdistyi hauskuuden lis\u00e4ksi my\u00f6s hy\u00f6ty. Etenkin urheilusta tuli suosittu ja\nhy\u00f6dyllinen ajanviete, sill\u00e4 se kohensi sek\u00e4 ruumiinkuntoa ett\u00e4 yleist\u00e4\nterveydentilaa.<\/p>\n\n\n\n

H\u00f6yty. Siit\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n takaisin t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Kaiken tekemisen, my\u00f6s vapaa-ajan harrasteiden, pit\u00e4isi olla jotenkin hy\u00f6dyllist\u00e4 tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n itse\u00e4 kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Kaikki t\u00e4m\u00e4 tulisi my\u00f6s taltioida sosiaaliseen mediaan, koska muuten sit\u00e4 ei ole tapahtunut ja yhteiskunta j\u00e4\u00e4 autuaan tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi t\u00e4st\u00e4 mestarisuorituksesta. <\/p>\n\n\n\n

Suoritus. Vaikka 1900-luvun alussa harrasteet\nsaattoivat olla yksil\u00f6lle hy\u00f6dyksi, tuliko niist\u00e4 kuitenkaan suoritusta, jonka\nmittaaminen tuntui taakalta? Nykyel\u00e4m\u00e4 vaatii suorituksia suorituksien per\u00e4\u00e4n\nja se on ongelma, joka n\u00e4kyy esimerkiksi lis\u00e4\u00e4ntynein\u00e4 mielenterveysongelmina.\nVapaa-ajan vaikeus ja suorituskeskeisyys ovat olleet tapetilla my\u00f6s monissa\nkolumneissa. Emme osaa olla en\u00e4\u00e4 jouten, ja kun yrit\u00e4mme, mittaamme sit\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Naamanv\u00e4\u00e4ntely on yksi esimerkiksi joutavista iloista. Keskiaikaisten kirkkojen sein\u00e4maalauksista voi hakea t\u00e4h\u00e4n inspiraatiota. Ilmeikk\u00e4\u00e4t purjehtijat l\u00f6ytyv\u00e4t Maarian kirkon holveista. Kuva: Welin P. O.<\/a>, 1984, Museovirasto \u2013 Musketti, Historian kuvakokoelma. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Onneksi ongelmaan l\u00f6ytyy apua, vaikkapa\nkirjallisuudesta. Esimerkiksi kirjassa Joutilaita\niloja<\/em> annetaan monia t\u00e4ysin j\u00e4rjellisesti joutavia vinkkej\u00e4 vapaa-ajan\nviettoon. Kirjaan on listattu muun muassa, haukottelu, unohtaminen ja\nkuplamuovin puristelu. Minun suosikkini on naamanv\u00e4\u00e4ntely. Kirjan mukaan\nkeskiaikaisten katedraalien sein\u00e4maalauksista saa siihen hyvi\u00e4 ideoita.\nTakuulla joutavaa ajankulua! <\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 ajan takaa t\u00e4ll\u00e4 kaikella? Tahdon ehk\u00e4 oikeuttaa satunnaisen joutilaisuuteni ja luottaa tylsyyden synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n luovuuteen, joka mahdollistaa uudet ajatukset. Ajattelu \u2013 se on my\u00f6s tieteellisen tutkimuksen pohja ja onnistuu harvoin pakottamalla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Maria Syv\u00e4niemi<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on filosofian maisteri ja ty\u00f6skentelee projektitutkijana Turun yliopiston ja \u00c5bo Akademin yhteishankkeessa \u201dTie meren yli \/ V\u00e4gen \u00f6ver havet\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ahtola-Moorhouse, Leena. et al.: Suomen kulttuurihistoria. 3, Oma maa ja\nmaailma<\/em>. Helsinki: Tammi, 2003. <\/p>\n\n\n\n

Hodgkinson, Tom; Kieran, Dan; Muurinen, Mirja: Joutilaita iloja<\/em>. Helsinki: Basam Books, 2010.<\/p>\n\n\n\n

Kolumnit<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Asta Lepp\u00e4: Nykyel\u00e4m\u00e4n j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4t vaatimukset tekev\u00e4t ihmiset aggressiivisiksi<\/a><\/p>\n\n\n\n

Johanna Malisen kolumni: Mittaamme hyvinvointiamme, vaikka jatkuva suorittaminen on monelle petollista<\/a><\/p>\n\n\n\n

Maaret Kallio: Moni hinkkaa el\u00e4m\u00e4n pieni\u00e4 yksityiskohtia t\u00e4ydellisiksi \u2013 Heilt\u00e4 j\u00e4\u00e4 huomaamatta, miss\u00e4 aito hyvinvointi piilee<\/a><\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lapsena oli usein tyls\u00e4\u00e4. Silloin vanhemmat ehdottelivat aikansa kaikenlaista puuhaa, mutta kun mik\u00e4\u00e4n ei kelvannut, he tuumasivat vain: \u201dVoi voi, tylsisty sitten\u201d. Sitten sit\u00e4 tylsistyttiin, eik\u00e4 lopulta kest\u00e4nyt kauaa, kun leikki taas maistui. Viime aikoina olen pohtinut, milloin olen viimeksi ollut t\u00e4ysin joutilas? Milloin olen kokenut oikein tuskaisaa tylsyytt\u00e4? Yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan paljon levosta ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":3984,"featured_media":4902,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[1191,1185,1194,1188],"class_list":{"0":"post-4893","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-ajattelu","10":"tag-joutilaisuus","11":"tag-luovuus","12":"tag-vapaa-aika","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4893","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3984"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4893"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4893\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4920,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4893\/revisions\/4920"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4902"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4893"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4893"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4893"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}