{"id":4926,"date":"2020-02-13T15:20:01","date_gmt":"2020-02-13T13:20:01","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=4926"},"modified":"2020-08-19T09:08:44","modified_gmt":"2020-08-19T06:08:44","slug":"neuvostojarjestelman-nielaisemat-ja-valikoiva-muistamisen-kulttuuri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/neuvostojarjestelman-nielaisemat-ja-valikoiva-muistamisen-kulttuuri\/","title":{"rendered":"Neuvostoj\u00e4rjestelm\u00e4n nielaisemat ja valikoiva muistamisen kulttuuri"},"content":{"rendered":"\n

\u201dMik\u00e4li saattajat saattoivat todeta, eiv\u00e4t kyseess\u00e4olevat henkil\u00f6t\nainakaan rajan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4 joutuneet kiinni eik\u00e4 sielt\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n\n2 tunnin ajalta kuulunut ampumista.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Lakoniseen\ns\u00e4vyyn toteava viesti on Terijoen nimismiehen kirjoittama maaliskuussa 1938. Naiset,\nVeera ja Irja, olivat her\u00e4tt\u00e4neet huomiota rajaseudulla muutamaa vuotta\naikaisemmin. Kuulusteluissa he ainakin osittain tunnustivat tulleensa Suomeen kommunistisen\npuolueen teht\u00e4viin v\u00e4rv\u00e4ttyin\u00e4 ja kertoivat ajavansa miljoonien ty\u00f6l\u00e4isten etua.\nTuomioidensa k\u00e4rsimisen j\u00e4lkeen molemmat aikaisemmin Neuvostoliiton\nkansalaisuuden saaneet naiset ilmaisivat halukkuutensa palata Neuvostoliittoon.\nValtiollisen poliisin aineiston mukaan Suomen ulkoministeri\u00f6 toivoi ep\u00e4virallista\npalautusta, koska naapurimaan tiedettiin kielt\u00e4v\u00e4n salaisissa teht\u00e4viss\u00e4 paljastuneiden\nolevan kansalaisiaan, eik\u00e4 noottien vaihtoon haluttu ryhty\u00e4. Samaan aikaan kun nimismies\nsaattoi naisia laittomalle rajanylitykselleen, vainoharhaiset puhdistukset\nolivat k\u00e4ynniss\u00e4 rajan toisella puolella. Mik\u00e4 oli naisten kohtalo? Avosylin\nheit\u00e4 tuskin otettiin vastaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"

Sandarmoh, vainojen uhrien teloitus- ja hautapaikka.<\/em>
Alkuper\u00e4inen kuva: Wikipedia Commons.<\/em> <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Neuvostoliiton\nvainoon ja sortoon perustunut massiivinen pakkovalta j\u00e4tti j\u00e4lkeens\u00e4 miljoonia\nnimett\u00f6mi\u00e4 vainajia tutkimattomiin joukkohautoihin teloitusten, karkotusten,\npakkoty\u00f6n, sairauksien ja n\u00e4l\u00e4n uhreina. Toisaalta suurin osa leireille\njoutuneista s\u00e4ilyi hengiss\u00e4, mutta tragedia j\u00e4tti silti synk\u00e4t varjot kymmenien\nmiljoonien el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Sortoj\u00e4rjestelm\u00e4n levitt\u00e4ytyminen kymmenelle\naikavy\u00f6hykkeelle, sen l\u00e4pik\u00e4yneiden ihmisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja joidenkin\npakkoty\u00f6leireill\u00e4 viett\u00e4mien vuosien summa tekev\u00e4t aiheesta vaikeasti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4n\nkokonaisuuden. Neuvostoliiton hirmuhallinto ja sorto on tiedostettu jo pitk\u00e4\u00e4n,\nmutta samaan aikaan aihe on ty\u00f6nnetty muistamisen marginaaliin. <\/p>\n\n\n\n

**<\/p>\n\n\n\n

Neuvostoj\u00e4ttil\u00e4isen\nromahtaminen ja arkistojen avautuminen mahdollistivat tutkimukselle aikaisempaa\nparemmat l\u00e4ht\u00f6kohdat, mutta aiheen laajempi ajankohtaistuminen Suomessa on\nantanut odottaa\nitse\u00e4\u00e4n. Muutos on tapahtunut vasta hiljattain: Kansallisarkisto on esitt\u00e4nyt selvityshanketta\nsuomalaisten vaiheista Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4\/Neuvostoliitossa, SKS on ilmoittanut\nker\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 muistitietoa Stalinin vainoissa kuolleista tai kadonneista, aihetta\nk\u00e4sitell\u00e4\u00e4n tuoreissa tietokirjoissa ja inkerinsuomalaisten kohtalot on koottu n\u00e4yttelyksi\nKansallismuseoon. Idean blogikirjoitukselle saimme istuessamme toissa viikolla Gulag\nja Suomi -seminaarissa Helsingin Oodi-kirjastossa. Omat 1920\u20131940-luvun oloja\nk\u00e4sittelev\u00e4t tutkimusaiheemme eiv\u00e4t suoraan liity Neuvostoliittoon, mutta ovat ajallisesti\nosa samaa kokonaisuutta. Tutkimusaineistoissamme loikkaukset, Neuvostoliittoon kytketyt\nasenteet ja ihmisi\u00e4 maahan ty\u00f6nt\u00e4neet tekij\u00e4t n\u00e4kyv\u00e4t selv\u00e4sti. It\u00e4naapuriin menev\u00e4t\nja sielt\u00e4 tulevat olivat jatkuvan valvonnan kohteita.<\/p>\n\n\n\n

Onko kuvamme\nvainojen uhreista tutkimuksesta huolimatta liian yksipuolinen? Kun vainojen\nuhreihin viitataan keskustelussa vain maahan muuttaneina kommunisteina,\nsis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen tuomioiden pelossa paenneina punaisina ja alueella\nasuneina v\u00e4hemmist\u00f6in\u00e4, yksinkertaistaa se kuvaa. Yksipuolistavasta puhetavasta\nkatoavat helposti suomalaisia Neuvostoliittoon ty\u00f6nt\u00e4neet ei-vakaumukselliset\ntekij\u00e4t, yhteiskunnalliseen repressioon kytkeytyneet l\u00e4ht\u00f6syyt ja olosuhteet,\njoihin kaikilla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa. Ei ole uutta ja\njulkaisematonta tietoa, ett\u00e4 1930-luvun alussa Neuvostoliittoon kohdistuneen\nmuuttoliikkeen taustalla vaikuttivat my\u00f6s maailmanlaajuisen laman my\u00f6t\u00e4\nkasvanut ty\u00f6tt\u00f6myys sek\u00e4 samaan aikaan eri l\u00e4hteist\u00e4 levi\u00e4v\u00e4t tiedot\nNeuvostoliiton rajattomista ty\u00f6mahdollisuuksista. Jopa Etsiv\u00e4n Keskuspoliisin\npiiriss\u00e4 oli tahoja, jotka my\u00f6nsiv\u00e4t, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4syy laittomiin loikkauksiin it\u00e4\u00e4n\noli ty\u00f6tt\u00f6myys ja h\u00e4t\u00e4aput\u00f6iden riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, ei niink\u00e4\u00e4n poliittinen vakaumus.\nYksil\u00f6iden l\u00e4ht\u00f6syyt pakottavat tarkastelemaan my\u00f6s Suomessa vallinnutta\noikeistolaista hegemoniaa, ty\u00f6nantajien mustia listoja sek\u00e4 poliittisten ja\nyhteiskunnallisten toimintamahdollisuuksien rajoituksia. Id\u00e4n houkutus kasvoi,\nkun kotimaassa kontrolli ja valvonta rajoittivat erityisesti ty\u00f6v\u00e4enliikkeen\nvasemmalla laidalle kuuluneiden elinpiiri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Olivat Neuvostoliittoon menemisen tai joutumisen syyt mitk\u00e4\ntahansa, aatteen palo tai taloudellinen puute, on kaikkien sortoj\u00e4rjestelm\u00e4n\nuhriksi joutuneiden tarinoiden selvitt\u00e4minen yht\u00e4 arvokasta historiakuvan\nmonipuolistamiseksi \u2013 hengiss\u00e4 selvinneiden tarinoita unohtamatta. Vainojen\nuhrit olivat etnisen ja poliittisen puhdistuksen tai neuvostovaltion\nrakentamisen uhreja, jotka haudattiin unelmineen Sandarmohin kaltaisiin\njoukkohautoihin tai jotka j\u00e4tettiin aloittamaan el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 alusta vuosien\npakkoty\u00f6n ja ihmisyyden alennustilaan painamisen j\u00e4lkeen.  <\/p>\n\n\n\n

\"\"

Viime aikojen otsikoinneissa korostuu Stalinin terrori. Kuva: Verna Kotiranta<\/em>. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6s julkisessa\npuheessa toistuva tapa viitata neuvostoj\u00e4rjestelm\u00e4n sortopolitiikkaan vain Stalinin\nvainoina on yksinkertaistava, vaikka ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 puhdistukset ovat\nvainojen tunnetuin osuus. Puhetapa peitt\u00e4\u00e4 kuitenkin alleen sen, ett\u00e4 Stalin\nperi leirij\u00e4rjestelm\u00e4n Leninilt\u00e4. Lis\u00e4ksi vankileirej\u00e4 s\u00e4ilyi Neuvostoliiton\nviimeisiin hengenvetoihin asti, vaikka ensimm\u00e4iset suuremmat vapautumiset\nmahdollistuivat heti Stalinin kuoleman j\u00e4lkeen vuonna 1953. Ajallisesti\nStalinin valtakauden vainot ovat vain yksi osa kokonaisuutta.<\/p>\n\n\n\n

**<\/p>\n\n\n\n

Leirilt\u00e4\nselvinneiden suomalaisnaisten muistelmat auttavat osaltaan havainnollistamaan vainojen\nuhrien moninaisia Neuvostoliittoon johtaneita polkuja ja sortoj\u00e4rjestelm\u00e4n\nmielivaltaisuutta. Fanni Helenius l\u00e4hti perheineen laittomasti Neuvostoliittoon\nparemman el\u00e4m\u00e4n ja ty\u00f6l\u00e4isten valtion rakentamiseen liittyneen uteliaisuuden siivitt\u00e4m\u00e4n\u00e4\nvuonna 1932 \u2013 kertomansa mukaan ei kommunistisesta vakaumuksesta. Tuhansien muiden\nloikkareiden tavoin heid\u00e4t otettiin vastaan kiv\u00e4\u00e4rilaukauksin ja kuulusteluin. Ensimm\u00e4isen\nkerran tie vei kolhoosilta vanki- ja pakkoty\u00f6leirille kahdeksaksi vuodeksi toteen\nn\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vastavallankumouksellisen propagandan vuoksi. Toisella kerralla\nneuvostovastaisiksi katsotut puheet ja muiden v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4t mielikuvitukselliset\nilmiannot sukellusveneell\u00e4 toteutettavasta karkaussuunnitelmista Suomeen veiv\u00e4t\nvapauden muutamaksi vuodeksi. <\/p>\n\n\n\n

Naisten muistelmien\nosalta Aino Kuusinen edustaa puoluety\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, jonka kohtalona oli joutua\nk\u00e4rsim\u00e4\u00e4n Stalinin kiihtyv\u00e4st\u00e4 terrorista vuonna 1938. T\u00e4h\u00e4n terroriaaltoon\najoittuvat my\u00f6s SKP:n organisaation tuhoutuminen ja maanalaisten yhteyksien\nkatkeaminen Suomeen. Muistelmat ovat paljon puhuvat kuvatessaan terroriin liittyv\u00e4\u00e4\npelkoa:<\/p>\n\n\n\n

\u201dMit\u00e4p\u00e4 muuta saatoin tehd\u00e4 kuin odottaa? Varmaa pakopaikkaahan ei\nollut! Muutama puhelinsoitto ja k\u00e4ynti vanhojen yst\u00e4vien luona selvitti\nminulle, ett\u00e4 moni heist\u00e4 oli aivan hiljaa kadonnut j\u00e4ljett\u00f6miin, kun taas\ntoiset odottivat kuin lamautuneina tulevia tapahtumia.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"

Neuvostoliiton olot ja rajaloikkarit olivat n\u00e4kyv\u00e4sti esill\u00e4 Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6n Hakkapeliitassa ja Sotilaskotiliiton Rajamme Vartijassa. Rajamme Vartija -julkaisu jakoi loikkarit karkeasti kahteen p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n: ty\u00f6nhakijoihin ja periaatteellisiin kommunisteihin. Kuva: Verna Kotiranta<\/em>. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kaikki eiv\u00e4t\np\u00e4\u00e4tyneet Neuvostoliittoon vapaaehtoisesti. Talvisodan alla raja-alueella\nasuneiden evakuoinnit j\u00e4iv\u00e4t osittain paikallisten omalle vastuulle. Evakuoimatta j\u00e4tetyt l\u00e4hes 2 000 suoj\u00e4rvel\u00e4ist\u00e4 siviilisotavankia saivat\ntuntumaa neuvostoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n Interpolskajan ja Kaimaojan siirtoleireill\u00e4. Valtaosa siviilivangeista luovutettiin\ntakaisin Suomeen, mutta joukossa on my\u00f6s erilaisia kohtaloita. Terijoen\nl\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 asunut Martta Piili ja Petsamossa opettajana toiminut Hilma\nKilkkinen saivat osakseen syytteet ja joutuivat pakkoty\u00f6leirille. Piili joutui gulagiin\nyhteens\u00e4 nelj\u00e4ksitoista vuodeksi yritetty\u00e4\u00e4n ensin karata ty\u00f6palveluksestaan ja\nmy\u00f6hemmin \u201drettel\u00f6ity\u00e4\u00e4n\u201d<\/em> leirill\u00e4.\nKoulutettua ja Englannissa opiskellutta Kilkkist\u00e4 ep\u00e4iltiin vakoilusta, ja h\u00e4n\njoutui viett\u00e4m\u00e4\u00e4n Neuvostoliitossa 14 vuotta ennen kotiin p\u00e4\u00e4sy\u00e4\u00e4n: \u201dKaikkein\nvaikeinta oli k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 todeksi sit\u00e4 tosiasiaa, ett\u00e4 ihminen saattoi el\u00e4\u00e4 n\u00e4in\nprimitiivisiss\u00e4 oloissa viel\u00e4 meid\u00e4n vuosisadallamme ja piilossa muulta\nmaailmalta.\u201d <\/em><\/p>\n\n\n\n

**<\/p>\n\n\n\n

\u201dTuntui oudolta, kun vankilan portti sulkeutui takanani. Ei ollut\nselvyytt\u00e4, mihin menisin ja miten aloittaisin el\u00e4m\u00e4ni. Olin ollut leiriss\u00e4\nsatojen kohtalotovereitteni seurassa, ainaisessa h\u00e4lin\u00e4ss\u00e4 ja ty\u00f6ss\u00e4. Nyt olin\nyksin vieraassa maassa, erossa tilap\u00e4isist\u00e4kin tuttavista.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Martta Piilin\nmuistelmissaan vuonna 1957 esitt\u00e4m\u00e4 kuvaus oli varmasti monen vapautuneen arkea.\nPiilin tavoin monilla saattoi kest\u00e4\u00e4 vapautumisen j\u00e4lkeen viel\u00e4 joitakin vuosia\np\u00e4\u00e4st\u00e4 Suomeen. Byrokratia oli hidasta ja vei aikansa hankkia tarvittavat\nasiakirjat. Matkarahojen hankkimista vaikeuttivat leirien sijainti\nperiferiassa, rajoitettu muutto-oikeus ja erityisesti poliittisista rikoksista\ntuomittujen vaikeudet ty\u00f6nsaannissa. Lis\u00e4ksi monen kohdalla prosessia hidastivat\nvaikeudet kansalaisuuksien tulkinnassa. Ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kyse siit\u00e4, etteik\u00f6 osa\nloikkareista olisi yritt\u00e4nyt paluuta Suomeen jo 1930-luvulla, kun\nneuvostotodellisuus valkeni ja ihanteet ty\u00f6l\u00e4isten valtiosta romuttuivat.\nPaluun mahdollisuudet oli tehty olemattomiksi. <\/p>\n\n\n\n

Suomeen\npaluukaan ei ollut aina helppo ja pilkaton, kuten vuonna 1954 Neuvostoliitosta\npalaamaan p\u00e4\u00e4sseen Fanni Heleniuksen muistot paljastavat: \u201dOlihan siell\u00e4 joku sellainenkin poliisi, joka v\u00e4rn\u00e4ytti minulle, ett\u00e4\neik\u00f6 siell\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ollutkaan hyv\u00e4 olla. – – L\u00e4hdin k\u00e4velem\u00e4\u00e4n asemasaliin,\njosta tuli vastaani poliisi ja h\u00e4nen rinnallaan sotilas, joka kysyi minulta,\neik\u00e4 siell\u00e4 ollutkaan hyv\u00e4 olla.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

**<\/p>\n\n\n\n

Kerttu Nuortevan antamien tietojen perusteella it\u00e4rajalle saatettu Irja olisi saanut leirituomion Suomen hyv\u00e4ksi vakoilusta syytettyn\u00e4 heti vuonna 1938. Muuten Veeran ja Irjan j\u00e4ljet katoavat. Naiset eiv\u00e4t olleet ainoita, joiden tapausta voi pit\u00e4\u00e4 kyseenalaisena oikeusvaltion\u00e4k\u00f6kulmasta. Esimerkiksi sodan j\u00e4lkeen ns. Leinon vankien luovutus rikkoi henkil\u00f6iden oikeusturvaa. N\u00e4m\u00e4 ovat aiheen sivujuonteita, mutta t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t kokonaiskuvaa vainojen uhreista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Verna Kotiranta<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Piia Vuorinen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat ovat Suomen historian tohtorikoulutettavia, jotka tutkivat 1920\u20131940-luvun ihmisi\u00e4, organisaatioita ja poliittisia oloja.<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hdekirjallisuus:<\/p>\n\n\n\n

Haasio, Ari & Hujanen, Erkki (1990): Tasavallan\npanttivangit. Evakuoimatta j\u00e4\u00e4neiden suoj\u00e4rvel\u00e4isten vaiheet talvisodan aikana<\/em>.\nGummerus.
\nHelenius, Fanni (2014): Pitk\u00e4 etappi:\nNeuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n vieraana 1932\u20131956. <\/em>Bookcover.
\nKilkkinen, Hilma & Siev\u00e4nen-Allen, Ritva (1997): Pitk\u00e4 matka Siperiaan<\/em>. Otava.
\nKostiainen, Auvo (1988): Loikkarit :\nsuuren lamakauden laiton siirtolaisuus Neuvostoliittoon<\/em>.
\nKuusinen, Aino (1972): Jumala\nsy\u00f6ksee enkelins\u00e4: muistelmat vuosilta 1919\u20131965.<\/em> Otava.
\nLahti-Arguntina, Eila (2001): Olimme\njoukko vieras vaan: ven\u00e4j\u00e4nsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun\nalusta 1950-luvun alkuun<\/em>. Siirtolaisinstituutti.
\nUrmas, Taneli (2018): \u201dSiell\u00e4 on ty\u00f6mieskin vapaa ja ihminen\u201d : lamakauden laiton muuttoliike\nSuomesta Neuvostoliittoon siirtolaisilmi\u00f6n\u00e4.<\/em> Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta
\nPetrovskaja, Anna & Salokorpi, Sinikka (1993): Kohtalokas kielto: suomalaisnaisen j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntie.<\/em> Gummerus.
\nPiili, Martta (1957): Pakkoty\u00f6vankina\nSiperiassa<\/em>. Pohjola & kumpp.
\nRentola, Kimmo (1994): Kenen joukoissa\nseisot? Suomalainen kommunismi ja sota 1937-1945<\/em>. WSOY.
\nRopponen, Ville & Sutinen, Ville-Juhani (2019): Luiden tie: Gulagin j\u00e4ljill\u00e4<\/em>. Like.
\nVettenniemi, Erkki (2002): Suomalaisia\nvankileirien saaristossa.<\/em>
\nVettenniemi, Erkki(2004): Punaisen terrorin todistajat.\nNeuvostoliitto suomalaisten leirivankien muistelmissa<\/em>. SKS.
\n
\n<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dMik\u00e4li saattajat saattoivat todeta, eiv\u00e4t kyseess\u00e4olevat henkil\u00f6t ainakaan rajan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4 joutuneet kiinni eik\u00e4 sielt\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n 2 tunnin ajalta kuulunut ampumista.\u201d Lakoniseen s\u00e4vyyn toteava viesti on Terijoen nimismiehen kirjoittama maaliskuussa 1938. Naiset, Veera ja Irja, olivat her\u00e4tt\u00e4neet huomiota rajaseudulla muutamaa vuotta aikaisemmin. Kuulusteluissa he ainakin osittain tunnustivat tulleensa Suomeen kommunistisen puolueen teht\u00e4viin v\u00e4rv\u00e4ttyin\u00e4 ja kertoivat […]<\/p>\n","protected":false},"author":4984,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[1209,1197,1233,1227,1107,1221,1212,1200,833,1206,1230,1218,1203,1224],"class_list":{"0":"post-4926","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-nakokulmia","7":"tag-loikkaukset","8":"tag-muistaminen","9":"tag-muistamisen-kulttuuri","10":"tag-muistelmat","11":"tag-neuvostoliitto","12":"tag-pakkotyo","13":"tag-poliittinen-historia","14":"tag-puhdistukset","15":"tag-rajaseutu","16":"tag-stalin","17":"tag-terrori","18":"tag-vainojen-uhrit","19":"tag-vainot","20":"tag-vankileiri","21":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4926","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4984"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4926"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4926\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5607,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4926\/revisions\/5607"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4926"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4926"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4926"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}