{"id":5004,"date":"2020-02-27T10:16:33","date_gmt":"2020-02-27T08:16:33","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=5004"},"modified":"2020-02-27T10:17:10","modified_gmt":"2020-02-27T08:17:10","slug":"kukkiva-helmikuu-ja-kylma-kesa-saatilojen-seuraamisen-historiasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kukkiva-helmikuu-ja-kylma-kesa-saatilojen-seuraamisen-historiasta\/","title":{"rendered":"Kukkiva helmikuu ja kylm\u00e4 kes\u00e4? S\u00e4\u00e4tilojen seuraamisen historiasta"},"content":{"rendered":"\n

Tammikuu oli globaalin mittaushistorian l\u00e4mpimin kuukausi. Ilmatieteen laitoksen mukaan<\/a> my\u00f6s Suomessa, Pohjois-Suomea lukuun ottamatta, mitattiin historian leudoin tammikuu. Vesisateet ja pimeys ovat jatkuneet viikosta toiseen, joten ei siis ihme, ett\u00e4 talvesta on puhuttu \u201dpitk\u00e4n\u00e4 marraskuuna\u201d. Kunnollisten pakkasten ja lumipeitteen puute ovat n\u00e4kyneet my\u00f6s ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n aikaisina kev\u00e4\u00e4n merkkein\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Viikolla kahdeksan Aurajoen rannassa puhkesivat kukkaan ensimm\u00e4iset kirsikkapuut. Tapahtuma oli historiallinen, sill\u00e4 koskaan aiemmin kirsikat eiv\u00e4t ole kukkineet Turussa jo helmikuun lopulla. Vaikka kirsikankukkia oli avautunut vain muutama, oli kukinta useita viikkoja etuajassa. Upeimmillaan Etel\u00e4-Suomessa kirsikoiden kukinta on nimitt\u00e4in yleens\u00e4 toukokuun puoliv\u00e4liss\u00e4, joten kukinnan ei pit\u00e4isi suinkaan alkaa hiihtolomaviikolla. Vastaavasti l\u00e4mpimien s\u00e4iden vuoksi yksi talviurheiluharrastajien p\u00e4\u00e4tapahtumista eli Finlandia-hiihto on jouduttu perumaan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa tapahtuman 47-vuotisen historian aikana.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kirsikankukat Turussa 20.2.2020. Kuva: Ella Viitaniemi.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

S\u00e4\u00e4tilat ja niiden muutokset ovat puhuttaneet ihmisi\u00e4 aina. Uppsalan yliopiston tutkijaryhm\u00e4 julkaisi tammikuussa artikkelin<\/a>, jossa kerrotaan Ruotsin tunnetuimman, ns. R\u00f6kin riimukiven monitieteellisest\u00e4 tutkimuksesta. Suurimmaksi otsikoksi kuitenkin nousi viikinkien kokema ahdistus s\u00e4\u00e4tilojen muutoksesta<\/a>, sill\u00e4 riimukivess\u00e4 kerrotaan viikinkien kohtaamista kylmist\u00e4 s\u00e4ist\u00e4, jotka aiheuttivat huonoja satoja. <\/p>\n\n\n\n

Menneisyyden ihmiselle, niin viikingille kuin my\u00f6hemmillekin\nRuotsin valtakunnassa el\u00e4neille talonpojille, maanviljelyksen ja karjanhoidon\nkannalta ep\u00e4suotuisten s\u00e4iden jatkuminen useana vuonna per\u00e4kk\u00e4in aiheutti ennen\npitk\u00e4\u00e4 ruuan ja siemenviljan puutetta, n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, tauteja ja normaalia\nkorkeampaa kuolleisuutta. S\u00e4iden muutokset heijastuivat konkreettisesti\narkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s muulla tavoin, kuten liikkumiseen, asumiseen sek\u00e4\npukeutumiseen liittyvin\u00e4 j\u00e4rjestelyin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Agraariyhteiskunnassa erityisesti tulevan satokauden s\u00e4\u00e4t\u00e4\npyrittiin seuraamaan ja ennustamaan paikallisesti. Helmikuu on perinteisesti\nollut aikaa, jolloin talven taipumisen merkkej\u00e4 on etsitty luonnosta ja\ntoisaalta on my\u00f6s pyritty ennustamaan tulevan kes\u00e4n s\u00e4it\u00e4. Pime\u00e4 talvikausi oli\ntaittumassa kohti kev\u00e4tt\u00e4 ja valoa. Erityisesti kynttil\u00e4n (2.2.) Heikin (15.2.)\nja Talvi-Matin (24.2.) p\u00e4ivin\u00e4 s\u00e4\u00e4- ja lumiolosuhteista pyrittiin lukemaan\nkev\u00e4\u00e4n tuloa, kes\u00e4n sadem\u00e4\u00e4ri\u00e4 sek\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tiloja. Leuto talvi ja erityisesti helmikuu\ntiesiv\u00e4t kylm\u00e4\u00e4 kes\u00e4kautta: \u201dJos ei kylm\u00e4 kynttil\u00e4n\u00e4, eik\u00e4 pauku Paavalina\n(25.1.), kylm\u00e4\u00e4 kynnet kynt\u00e4j\u00e4lt\u00e4.\u201d Selv\u00e4\u00e4 oli, ett\u00e4 kylmyys seuraisi\nv\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pitk\u00e4\u00e4 leutoa kautta Pohjolassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Magnus von Wrightin maalaus Kev\u00e4tmaisema. <\/em>Kuva: Kansallisgalleria.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Helmikuussa pyrittiin my\u00f6s arvioimaan, kuinka monta viikkoa kuluisi viel\u00e4 lumen sulamiseen, j\u00e4idenl\u00e4ht\u00f6\u00f6n sek\u00e4 kylv\u00f6t\u00f6iden aloittamiseen. Kev\u00e4\u00e4n edistymist\u00e4 tarkkailtiin etsim\u00e4ll\u00e4 ensimm\u00e4isi\u00e4 merkkej\u00e4 kuten lintujen esiintymist\u00e4 ja \u00e4\u00e4ntely\u00e4. Kev\u00e4\u00e4n etenemist\u00e4 voitiin seurata my\u00f6s kalenterista<\/a>, joita painettiin my\u00f6s suomenkielisten virsikirjojen yhteyteen jo 1600-luvulta alkaen.<\/p>\n\n\n\n

Helmikuussa ihmisten viljavarastoista piti olla viel\u00e4 kaksi kolmasosaa ja el\u00e4inten talviappeesta puolet. Karja p\u00e4\u00e4si tuoreelle laitumelle alkukes\u00e4st\u00e4, mutta ihmisten piti odottaa uutta viljasatoa syksyyn asti. Vaikka kev\u00e4t ja kes\u00e4 toivat helpotusta ja vaihtelua esimodernien ihmisten ruokatalouteen esimerkiksi tuoreiden munien, kalojen ja maidon kautta, oli vilja eri muodoissaan kuitenkin ihmisten p\u00e4\u00e4ravintoa. Viljaa sy\u00f6tiin puurona ja leip\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 juotiin oluena. Kes\u00e4ll\u00e4  viljan kulutus oli suurta, sill\u00e4 ty\u00f6v\u00e4ki tarvitsi runsaasti energiapitoista ravintoa kiireisimp\u00e4n\u00e4 maaty\u00f6aikana.<\/p>\n\n\n\n

Systemaattisempi s\u00e4\u00e4tietojen ker\u00e4\u00e4minen aloitettiin Ruotsin\nvaltakunnassa fysiokratian hengess\u00e4 vuonna 1749, jolloin ryhdyttiin ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n\nseurakunnittain v\u00e4est\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 tilastotietoja. J\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kutsuttiin\nTaulustolaitokseksi. Papiston oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 kirjata erityisiin v\u00e4kilukutaulukoihin muun\nmuassa syntyneiden, kuolleiden ja vihittyjen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4t sek\u00e4 (arvioidut)\nkuolinsyyt. V\u00e4est\u00f6taulukoiden per\u00e4ss\u00e4 oli tilaa lis\u00e4tiedoille. Papisto kirjasi tietoja\nalueen s\u00e4\u00e4tiedoista, j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6st\u00e4, satotilanteista ja maataloustuotteiden,\nkuten viljan, lihan ja kalan hinnoista. Tiedot ker\u00e4ttiin seurakunnista yhteen\nja l\u00e4hettiin keskushallintoon.<\/p>\n\n\n\n

Esimodernissa talonpoikaisyhteiskunnassa ihmisten\nperustoiminnot keskittyiv\u00e4t mahdollisimman korkean omavaraisuuden\nyll\u00e4pit\u00e4miseen sek\u00e4 ruuanhankinnan ymp\u00e4rille. Pitk\u00e4t kuljetusmatkat ja\nvaatimattomat kuljetusv\u00e4lineet aiheuttivat sen, ett\u00e4 laajamittaista viljan myynti\u00e4\ntai jakelua ei voitu j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 sis\u00e4maassa ja h\u00e4t\u00e4tilanteissa ruoka-avun\norganisointi oli hidasta ja vaikeaa. Silti talonpojat suhtautuivat my\u00f6s pitk\u00e4\u00e4n\nvarsin nuivasti lainamakasiinien perustamiseen. Pelkona oli, ett\u00e4 vilja\nvarastettaisiin tai sodan syttyess\u00e4 armeija pakkolunastaisi viljavarastojen\nsis\u00e4ll\u00f6t. Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vilja oli talonpoikien arvokasta omaisuutta ja kauppatavaraa,\njota kuljetettiin l\u00e4hikaupunkeihin ja jota myym\u00e4ll\u00e4 saatiin rahaa kotitalouden\ntarpeisiin. Viljaa tarvittiin my\u00f6s verojenmaksuun ja sill\u00e4 voitiin kuitata my\u00f6s\nesimerkiksi pit\u00e4j\u00e4nkirkon rakennusmestarin palkkoja.<\/p>\n\n\n\n

Esimodernissa yhteiskunnassa ruuantuotanto tapahtui l\u00e4hell\u00e4\nja samalla s\u00e4\u00e4olosuhteiden seuraaminen ja ennakointi oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Irtaantuminen\nagraariyhteiskunnasta on osittain loitontanut ihmisi\u00e4 vuodenaikojen ja s\u00e4iden\nmuutosten tarkkailusta. Silti ensimm\u00e4isten kev\u00e4\u00e4n merkkien bongaaminen on\nedelleen syk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4 el\u00e4mys.<\/p>\n\n\n\n

Lumettomana Talvi-Matin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4
Ella Viitaniemi<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian yliopisto-opettaja (ma.) ja filosofian tohtori<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n

Vilkuna, Kustaa (1950): Vuotuinen ajantieto vanhoista merkkip\u00e4ivist\u00e4 sek\u00e4 kansanomaisesta talous- ja s\u00e4\u00e4kalenterista enteineen. Helsinki: Otava.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tammikuu oli globaalin mittaushistorian l\u00e4mpimin kuukausi. Ilmatieteen laitoksen mukaan my\u00f6s Suomessa, Pohjois-Suomea lukuun ottamatta, mitattiin historian leudoin tammikuu. Vesisateet ja pimeys ovat jatkuneet viikosta toiseen, joten ei siis ihme, ett\u00e4 talvesta on puhuttu \u201dpitk\u00e4n\u00e4 marraskuuna\u201d. Kunnollisten pakkasten ja lumipeitteen puute ovat n\u00e4kyneet my\u00f6s ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n aikaisina kev\u00e4\u00e4n merkkein\u00e4. Viikolla kahdeksan Aurajoen rannassa puhkesivat kukkaan ensimm\u00e4iset kirsikkapuut. […]<\/p>\n","protected":false},"author":20553,"featured_media":5010,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[1236,1176,1239,1242],"class_list":{"0":"post-5004","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"tag-ilmasto","10":"tag-ilmastonmuutos","11":"tag-saa","12":"tag-saan-mittaaminen","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5004","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/20553"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5004"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5004\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5034,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5004\/revisions\/5034"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5010"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5004"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5004"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5004"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}