{"id":5046,"date":"2020-03-05T12:36:27","date_gmt":"2020-03-05T10:36:27","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=5046"},"modified":"2020-03-05T12:36:29","modified_gmt":"2020-03-05T10:36:29","slug":"itsensa-elattavat-kaupunkilaisnaiset-1600-luvun-turussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/itsensa-elattavat-kaupunkilaisnaiset-1600-luvun-turussa\/","title":{"rendered":"Itsens\u00e4 el\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kaupunkilaisnaiset 1600-luvun Turussa"},"content":{"rendered":"\n

Turun museokeskuksen Turun linnan kansainv\u00e4lisest\u00e4 naistenp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 naistenp\u00e4iv\u00e4\u00e4n 8.3.2019\u20138.3.2020 kest\u00e4v\u00e4 n\u00e4yttely Muutama sananen naisista<\/a><\/em> kertoo muun muassa kuuden 1600-luvulla Turussa el\u00e4neen johtavaan porvaristoon kuuluneen naisen tarinan. He ovat my\u00f6s er\u00e4it\u00e4 kirjan 39 tarinaa 1600-luvun turkulaisnaisista<\/a><\/em> p\u00e4\u00e4henkil\u00f6it\u00e4. N\u00e4m\u00e4 tulokset perustuvat v\u00e4it\u00f6skirjaani P\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4iset porvarskat – Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623\u22121670<\/a>,<\/em> jossa selvitin kaupungin l\u00e4hinn\u00e4 ulkomaalaistaustaisen valtaporvariston naisten asemaa perheiss\u00e4\u00e4n ja kaupungin asukkaina. Tutkimus osoitti, ett\u00e4 naisten roolit olivat erilaisia eri el\u00e4m\u00e4ntilanteissa ja eri avios\u00e4\u00e4dyiss\u00e4. Suomen kaupunkilaisnaisia 1600-luvulla ei ole tutkittu viel\u00e4 yhten\u00e4 ryhm\u00e4n\u00e4, joten ty\u00f6n jatko, jossa perehdyn muihin itsens\u00e4 el\u00e4tt\u00e4viin kaupunkilaisnaisiin Turussa, on ajankohtainen tutkimuksen kent\u00e4ss\u00e4, joka keskittyy nykyisin yh\u00e4 enemm\u00e4n tavallisen ihmisen historiaan.<\/p>\n\n\n\n

Johtavan\nporvariston naiset toimivat itsen\u00e4isesti talouden alalla esimerkiksi\nkauppiaina, laivanvarustajina, lainanantajina, ruukkien is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4n\u00e4 ja\nmaatilojen em\u00e4ntin\u00e4. Jotkin koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 naimattomina pysyneet\nporvarisperheiden tytt\u00e4ret hoitivat aktiivisesti omaa peritty\u00e4 omaisuuttaan\nkoskevia asioita, ja toiset heist\u00e4 harjoittivat my\u00f6s porvarillisia elinkeinoja.\nOsa kaupungin porvarisleskist\u00e4 jatkoi miehens\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen aktiivista uraa\nporvariselinkeinojen parissa, ja toiset heist\u00e4 vet\u00e4ytyiv\u00e4t kaupan alalta\nhoitamaan kaupunkitaloaan ja maatilojaan. Sen sijaan l\u00e4hes kaikki naiset\npuuttuvat asiakirjoista vaimoina, sill\u00e4 periaatteessa ja yleens\u00e4 my\u00f6s\nk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vain yksi perheenj\u00e4sen eli aviomies edusti koko taloutta julkisesti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Naiset esiintyiv\u00e4t aktiivisesti kaupungin oikeusasteissa ja jotkin heist\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hoitaneen perheen oikeudenk\u00e4ynnit l\u00e4hes kokonaan. Kuva: Turun museokeskus. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Olen\njatkanut 1600-luvun turkulaisnaisten tutkimusta Turun Yliopistos\u00e4\u00e4ti\u00f6n\nrahoittamassa hankkeessa Itsens\u00e4\nel\u00e4tt\u00e4v\u00e4t naiset 1600-luvun Turussa<\/em>. Tarkoituksenani on ker\u00e4t\u00e4\nmahdollisimman laajasti tietoa kaikista Turussa vuosina 1623\u22121712 asuneista\nnaisista. Tutkimuksen piiriin kuuluvat alemman porvariston ja\nk\u00e4sity\u00f6l\u00e4isperheiden naiset, kaupungin varustaman 120 laivamiehen perheiden\nnaiset, piiat, krouvarit, k\u00e4til\u00f6t, kaupustelijat, kutojattaret, pesij\u00e4tt\u00e4ret,\npaloviinanpolttajattaret ja muut taloudellista toimintaa harjoittaneet naiset. <\/p>\n\n\n\n

Tutkimusajankohdalta\non s\u00e4ilynyt raastuvanoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjoja sek\u00e4 sen alioikeutena toimineen\nk\u00e4mnerinoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjoja, joita olen k\u00e4ynyt l\u00e4pi elokuusta 2019 l\u00e4htien. K\u00e4mnerinoikeus\nk\u00e4sitteli suuren osan v\u00e4h\u00e4isist\u00e4 talous- ja riita-asioista sek\u00e4 suoritti\nalustavan tutkimuksen my\u00f6s sellaisissa oikeustapauksissa, jotka vaativat raastuvanoikeuden\ntuomiota. Oletuksenani oli, ett\u00e4 k\u00e4mnerinoikeuden useista sadoista\nvuosittaisista oikeusjutuista l\u00f6ytyisi joitakin kymmeni\u00e4 naisia koskevia\ntapauksia. <\/p>\n\n\n\n

Yll\u00e4tyksekseni\nvuotuisesta juttum\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 30\u221250 prosenttia koskee jollakin tavalla kaupungin\nnaisia. Vuodessa t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa jopa l\u00e4hes kolmea sataa oikeusk\u00e4sittely\u00e4.\nT\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 oikeustapauksia on kertynyt noin 7 000, ja koko m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi\narvioin raastuvanoikeuden mukaan lukien noin 15 000.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Piiat muodostivat merkitt\u00e4v\u00e4n osan Turun taloudelliseen toimintaan 1600-luvulla osallistuneista naisista. Kuva: Turun museokeskus. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Nyt\nker\u00e4\u00e4mist\u00e4ni oikeustapauksista hahmottuu selke\u00e4 kuva siit\u00e4, miten ja mill\u00e4\naloilla naiset toimivat omaksi ja perheens\u00e4 hyv\u00e4ksi. Mainitsin, etteiv\u00e4t\nvaltaporvariston perheiden naiset esiinny oikeusjutuissa kuin v\u00e4h\u00e4isess\u00e4\nm\u00e4\u00e4rin. Sen sijaan alemman porvariston vaimot vastaavat suurimmasta osasta naisia\nkoskevia oikeustapauksia k\u00e4mnerinoikeudessa. Suomen historian professori Kirsi\nVainio-Korhonen on osoittanut omissa tutkimuksissaan 1700- ja 1800-lukujen\nturkulaisten porvarisvaimojen hoitaneen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaa perheidens\u00e4\ntaloudellisista toimista. Saman tyyppinen kuva on nyt hahmottumassa my\u00f6s\n1600-luvun osalta. Oikeustapauksista on mahdollista muodostaa kokonaisuuksia,\nja lis\u00e4ksi naisten esiintymisest\u00e4 oikeudessa voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4 heid\u00e4n oppimiaan\ntaitoja omien ja perheidens\u00e4 etujen valvojina. Vaimot siis l\u00f6ytyv\u00e4t kuitenkin\n1600-luvun turkulaisista oikeusl\u00e4hteist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Piikojen\nosuus naisia koskevista taloudellisista tapauksista on keskeinen. Heit\u00e4 palveli\nkaupungissa kerrallaan joitakin satoja. Tutkimus on osoittanut jo sen\nalkuvaiheessa yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4kin piirteit\u00e4 heid\u00e4n toiminnastaan ja sosiaalisesta\nasemastaan. He eiv\u00e4t muodostaneet yhten\u00e4ist\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4, vaan osa piioista oli\nmaaseudulta kaupunkiin palvelukseen saapuneita talonpoikaisnaisia. Osa oli\npuolestaan porvaristytt\u00e4ri\u00e4, jotka olivat perineet vanhempansa ja tunsivat\nkaupunkilaiselinkeinot maalta saapuneita piikoja paremmin. T\u00e4llaisella piikana\nvarakkaassa porvarisperheess\u00e4 palvelleella porvaristytt\u00e4rell\u00e4 saattoi esimerkiksi\nolla itsell\u00e4\u00e4n piika kutomassa palttinakangasta.  T\u00e4m\u00e4 kangas myytiin Tukholmaan, jossa siit\u00e4\nmaksettiin kuusinkertainen summa porvaristyt\u00e4r-piian omalle piialleen maksamaan\nvuosipalkkaan n\u00e4hden, joten h\u00e4n osasi vallan hyvin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saamansa\nmahdollisuuden taloudelliseen menestykseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Veli Pekka Toropainen
Kirjoittaja on arkeologian ja Suomen historian tutkijatohtori, joka on keskittynyt 1600-luvun Turun kaupunkiyhteis\u00f6n tutkimukseen<\/em> <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turun museokeskuksen Turun linnan kansainv\u00e4lisest\u00e4 naistenp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 naistenp\u00e4iv\u00e4\u00e4n 8.3.2019\u20138.3.2020 kest\u00e4v\u00e4 n\u00e4yttely Muutama sananen naisista kertoo muun muassa kuuden 1600-luvulla Turussa el\u00e4neen johtavaan porvaristoon kuuluneen naisen tarinan. He ovat my\u00f6s er\u00e4it\u00e4 kirjan 39 tarinaa 1600-luvun turkulaisnaisista p\u00e4\u00e4henkil\u00f6it\u00e4. N\u00e4m\u00e4 tulokset perustuvat v\u00e4it\u00f6skirjaani P\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4iset porvarskat – Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623\u22121670, jossa selvitin kaupungin l\u00e4hinn\u00e4 ulkomaalaistaustaisen valtaporvariston […]<\/p>\n","protected":false},"author":3188,"featured_media":5049,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[464,1245,1098,168,189],"class_list":{"0":"post-5046","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-1600-luku","10":"tag-naiset","11":"tag-perhehistoria","12":"tag-porvaristo","13":"tag-turku","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5046","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3188"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5046"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5046\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5097,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5046\/revisions\/5097"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5049"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5046"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5046"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5046"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}