{"id":5100,"date":"2020-03-12T11:40:49","date_gmt":"2020-03-12T09:40:49","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=5100"},"modified":"2020-03-12T11:40:51","modified_gmt":"2020-03-12T09:40:51","slug":"opiskelijat-liikkeessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/opiskelijat-liikkeessa\/","title":{"rendered":"Opiskelijat liikkeess\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Vuonna 1650 Erik Andrae Julinus kirjautui opiskelemaan Turun\nkuninkaalliseen akatemiaan, ja kahta vuotta my\u00f6hemmin h\u00e4nt\u00e4 seurasi pikkuveli\nAndreas. Kahden vuoden ajan pojat opiskelivat yht\u00e4 aikaa Turussa, kunnes Erik\nj\u00e4tti kaupungin taakseen vuonna 1654 ja kirjautui Uppsalan yliopistoon. Andreas\nseurasi Eriki\u00e4 Uppsalaan vuonna 1658. Turussa Erik ja Andreas eiv\u00e4t j\u00e4tt\u00e4neet\nel\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n juurikaan merkint\u00f6j\u00e4 l\u00e4hteisiin yliopistoon kirjautumisen lis\u00e4ksi.\nAinoastaan Erik mainitaan yliopiston konsistorin p\u00f6yt\u00e4kirjoissa kerran\nstipendin anojien joukossa. Poikien opiskeluaikaisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt enemm\u00e4n\nmerkint\u00f6j\u00e4 Uppsalan yliopiston konsistorin p\u00f6yt\u00e4kirjoihin \u2013 ja heid\u00e4n\nveljist\u00e4\u00e4n Petruksesta ja Johanneksesta viel\u00e4 Eriki\u00e4 ja Andreasta enemm\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Julinukset olivat kotoisin Nyk\u00f6pingist\u00e4, miss\u00e4 heid\u00e4n is\u00e4ns\u00e4\nAndreas Magni Julinus toimi kirkkoherrana. Veljeksist\u00e4 Erik, Andreas ja\nJohannes lukeutuivat niihin 626 opiskelijaan, jotka 1600-luvun aikana\nkirjautuivat opiskelemaan sek\u00e4 Turun akatemiaan ett\u00e4 Uppsalan yliopistoon. M\u00e4\u00e4r\u00e4\noli noin 14 % kaikista Turun akatemian opiskelijoista. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Jan Leyken, Kaksi opiskelijaa, Rijksmuseum Alankomaat.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Yliopisto-opiskelijoiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuului liikkuminen: ensin\nj\u00e4tettiin taakse kotiseutu ja siirryttiin opiskelukaupunkiin. Suuri osa\nopiskelijoista tyytyi t\u00e4h\u00e4n muuttoon, mutta jotkut opiskelijat, kuten\nJulinuksen veljekset, jatkoivat matkaansa opintojen aikana ja suuntasivat toiseen\nyliopistoon ja eri maahan. N\u00e4in teki Julinuksen veljeksist\u00e4 Andreas, joka\nmatkusti Uppsalassa opiskeltuaan aatelisten Falkenbergin veljesten kanssa\nEurooppaan. <\/p>\n\n\n\n

Aatelisten opintoihin kuului opintomatka eli grand tour <\/em>Eurooppaan. Matkan aikana perehdyttiin eurooppalaiseen kulttuuriin eri alueilla ja opiskeltiin eri yliopistoissa. Andreas kirjautui Falkenbergien kanssa Helmstedtin, Oxfordin ja Pariisin yliopistoihin. Vain aatelilla oli yleens\u00e4 varaa laajoihin matkoihin Euroopassa, ja muut opiskelijat tekiv\u00e4t suppeampia opintomatkoja, mutta n\u00e4in aatelisten veljesten mukana my\u00f6s pappiss\u00e4\u00e4dyst\u00e4 l\u00e4ht\u00f6isin ollut poika sai mahdollisuuden osallistua matkaan. Todenn\u00e4k\u00f6isesti Andreas Julinus toimi poikien yksityisopettajana, joka aatelisilla oli yleens\u00e4 mukana matkalla. Muista kuin aateliss\u00e4\u00e4dyst\u00e4 l\u00e4ht\u00f6isin olevat opiskelijat saattoivat esimerkiksi tyyty\u00e4 liikkumaan yliopistosta toiseen vain kotimaan sis\u00e4ll\u00e4, kuten Julinuksen veljeksist\u00e4 tekiv\u00e4t Erik ja Johannes. <\/p>\n\n\n\n

Olen perehtynyt Julinusten veljesten opiskelun aikaisiin\nvaiheisiin tutkiessani opiskelijoiden liikkumista Turun kuninkaallisen\nakatemian ja Uppsalan yliopiston v\u00e4lill\u00e4 1600-luvulla. Tutkimukseni on osa\nTurun yliopiston ja \u00c5bo Akademin yhteishanketta, Tie meren yli. Kulttuurinen\nvuorovaikutus yliopistokaupunkien Turun ja Uppsalan v\u00e4lill\u00e4 1640\u00ad\u20131828<\/em>. <\/p>\n\n\n\n

Tutkin opiskelijoita, jotka kirjautuivat 1600-luvulla sek\u00e4 Turun kuninkaalliseen akatemiaan ett\u00e4 Uppsalan yliopistoon. Tiedot n\u00e4ist\u00e4 opiskelijoista l\u00f6ytyy Yrj\u00f6 Kotivuoren koostamasta Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelista<\/a>. Ylioppilasmatrikkeli on erinomainen l\u00e4hde esimerkiksi sukututkijoille sek\u00e4 prosopografisesta tutkimusotteesta kiinnostuneille historiantutkijoille. Lis\u00e4ksi matrikkelia voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 akateemisen yhteis\u00f6n ja sen verkottuneisuuden tutkimuksessa. <\/p>\n\n\n\n

Matrikkeliin on kirjattu yl\u00f6s opiskelijan nimi, Turun akatemiaan kirjautumisen ajankohta, syntym\u00e4aika, vanhemmat, sek\u00e4 muihin yliopistoihin kirjautumisen ajankohta. N\u00e4iden lis\u00e4ksi matrikkeliin on ker\u00e4tty tietoja opiskelijan opintojen etenemisest\u00e4, teht\u00e4vist\u00e4 yliopisto-opintojen j\u00e4lkeen sek\u00e4 sukulaissuhteista. Koska matrikkeliin on kirjattu yl\u00f6s opiskelijan kirjautuminen my\u00f6s muihin yliopistoihin kuin Turun akatemiaan, on sen avulla mahdollista selvitt\u00e4\u00e4, ketk\u00e4 1600-luvun Ruotsissa opiskelivat sek\u00e4 Turussa ett\u00e4 Uppsalassa. <\/p>\n\n\n\n

John Str\u00f6mberg on perehtynyt opiskelijoiden liikkumiseen\nv\u00e4it\u00f6skirjassaan Studenter, nationer och universitet. Studenternas h\u00e4rkomst\noch levnadsbanor vid Akademini \u00c5bo 1640\u20131808<\/em>. H\u00e4nen mukaansa Ruotsin\nyliopistoista liikkuvuus oli suurinta juuri Turun ja Uppsalan v\u00e4lill\u00e4 ja t\u00e4rke\u00e4\nsyy opiskelijoiden liikkumiselle oli, ett\u00e4 Turussa oli saatavilla paremmin\nstipendej\u00e4 kuin Uppsalassa. Lis\u00e4ksi liikkumiseen vaikuttivat professorit ja\nopettajat sek\u00e4 suvun perint\u00f6 ja osakuntatoverit. Julinuksen veljesten kohdalla\nilmeisesti Andreas seurasi Eriki\u00e4 opinnoissaan, mutta nuoremmilla veljill\u00e4\ntoimintatapa oli toinen. Petrus ja Johannes aloittivat opintonsa Uppsalassa,\nmiss\u00e4 Petrus my\u00f6s saattoi opintonsa p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen Johanneksen suorittaessa\nopintonsa loppuun Turussa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Jacob van der Heyden, Gevecht tussen studenten en soldaten, Rijksmuseum Alankomaat.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Johanneksen siirtyminen Uppsalasta Turkuun ei tosin johtunut\nisoveljien antamasta mallista vaan oli Johanneksen (ja osittain h\u00e4nen veljens\u00e4\nPetruksen) tekemisten seurausta. Petrus ja Johannes kirjautuivat Uppsalan\nyliopistoon vuosina 1661 ja 1659. Muutama vuosi opintojensa aloittamisen\nj\u00e4lkeen molemmat syyllistyiv\u00e4t ensimm\u00e4isen vuoden opiskelijoiden v\u00e4kivaltaiseen\nkiusaamiseen eli pennalismiin. Petrus m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin yliopiston konsistorissa\nmaksamaan sakkoja aiheuttamistaan vammoista ja istumaan arestissa kunnes on\nmaksanut sakkonsa. <\/p>\n\n\n\n

Petrus kuitenkin p\u00e4\u00e4tti olla maksamatta sakkojaan ja karkasi\narestista veljens\u00e4 Johanneksen avustuksella, mink\u00e4 seurauksena veljekset\ntuomittiin m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaiseen erotukseen yliopistosta. Erotukseen tuomittujen tuli poistua\nkaupungista auringon laskuun menness\u00e4. Johannes ja Petrus p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t t\u00e4ll\u00e4\nkertaa toteuttaa heille annetun rangaistuksen, mutta eiv\u00e4t suostuneet\npoistumaan v\u00e4hin \u00e4\u00e4nin. He j\u00e4rjestiv\u00e4t oman osakuntansa j\u00e4senille kunnon\njuhlat, joissa juotiin, mellastettiin ja ammuttiin. Juhlien p\u00e4\u00e4tteeksi\nosakuntakaverit saattoivat erotetut toverinsa kulkueessa pois kaupungista.<\/p>\n\n\n\n

Professorit eiv\u00e4t arvostaneet t\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n tempausta ja tiukensivat poikien erotusta m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisesta kest\u00e4m\u00e4\u00e4n i\u00e4ti. Poikien is\u00e4 teki hartiavoimin t\u00f6it\u00e4 saadakseen poikansa takaisin yliopistoon. Pojat erotettiin vuoden 1664 alussa ja is\u00e4n onnistui lopulta neuvottelemaan sopimuksen, jossa pojat voisivat palata saman vuoden syksyll\u00e4 takaisin opintojensa pariin. Konsistori kuitenkin edellytti, ett\u00e4 pojat osoittaisivat tehneens\u00e4 parannuksen huonoista tavoistaan. Ilmeisesti is\u00e4 ei t\u00e4ysin luottanut Johanneksen tapain muutokseen, sill\u00e4 ainoastaan Petrus l\u00e4hetettiin takaisin Uppsalaan. Johannes sai jatkaa opintojaan Turun akatemiassa syksyll\u00e4 1664. <\/p>\n\n\n\n

Julinusten veljesten liikkumisen syyt ovat osin\ntutkimuksesta tuttuja. Isommat veljet liikkuivat samaan tapaan ja heist\u00e4 toinen\nsai viel\u00e4 mahdollisuuden osallistua aatelisten grand tourille<\/em> ja\nlaajentaa n\u00e4in opintojaan. Nuoremmat veljekset suorittivat opintojaan eri\nmallin mukaan ja Johanneksen syy vaihtaa yliopistoa vaikuttaisi olleen\nenemminkin Uppsalassa osoitettu huono k\u00e4yt\u00f6s ja sen muuttumattomuus. Johannes\nei suinkaan ollut ainoa opiskelija, joka vaihtoi 1600-luvun aikana yliopistoa\nrikosten tai huonon k\u00e4yt\u00f6ksen perusteella saadun erotusrangaistuksen j\u00e4lkeen.\nN\u00e4ihin uutta alkua yritt\u00e4neisiin opiskelijoihin ei ole aiemmassa tutkimuksessa\nkiinnitetty huomiota. Omassa tutkimuksessani tarkastelen my\u00f6s heit\u00e4 ja pyrin\nselvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kuinka paljon huonosti k\u00e4ytt\u00e4ytyvi\u00e4 nuoria miehi\u00e4 oli ja kuinka\nsuuren osan he muodostavat kaikista yliopistoa vaihtaneista. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mari V\u00e4lim\u00e4ki
Kirjoittaja ty\u00f6skentelee tutkijana Tie meren yli -hankkeessa ja viimeistelee v\u00e4it\u00f6skirjaansa esiaviollisista suhteista 1600-luvun Turussa ja Uppsalassa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Tie meren yli -hanke on Turun yliopiston ja \u00c5bo Akademin\nyhteishanke, jota rahoittavat Turun kaupunkitutkimusohjelma ja Svenska\nkulturfonden. <\/p>\n\n\n\n

Turun yliopisto: https:\/\/sites.utu.fi\/tie-meren-yli\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

\u00c5bo Akademi: https:\/\/www.abo.fi\/projekt\/vagen-over-havet\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta:
\nJohn Str\u00f6mberg, Studenter, nationer och universitet. Studenternas h\u00e4rkomst\noch levnadsbanor vid Akademin i \u00c5bo 1640\u20131808. <\/em>SLS 1996 <\/p>\n\n\n\n

Gunnar Tilander, Nyk\u00f6pingsstudenten\nJohannes Julinus dagb\u00f6cker 1659-64 och hans bedrifter i Uppsala, \u00c5bo och\nStr\u00e4ngn\u00e4s<\/em>. Bergers Bokhandel 1968.<\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuonna 1650 Erik Andrae Julinus kirjautui opiskelemaan Turun kuninkaalliseen akatemiaan, ja kahta vuotta my\u00f6hemmin h\u00e4nt\u00e4 seurasi pikkuveli Andreas. Kahden vuoden ajan pojat opiskelivat yht\u00e4 aikaa Turussa, kunnes Erik j\u00e4tti kaupungin taakseen vuonna 1654 ja kirjautui Uppsalan yliopistoon. Andreas seurasi Eriki\u00e4 Uppsalaan vuonna 1658. Turussa Erik ja Andreas eiv\u00e4t j\u00e4tt\u00e4neet el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n juurikaan merkint\u00f6j\u00e4 l\u00e4hteisiin yliopistoon kirjautumisen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1036,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[388],"tags":[1251,470,345,473,1248,201],"class_list":{"0":"post-5100","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-tutkimusaineistot","7":"tag-liikkuminen","8":"tag-opiskelijaelama","9":"tag-opiskelijat","10":"tag-turun-akatemia","11":"tag-uppsalan-yliopisto","12":"tag-yliopisto","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5100","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1036"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5100"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5100\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5115,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5100\/revisions\/5115"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5100"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5100"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5100"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}