{"id":5121,"date":"2020-03-19T10:03:53","date_gmt":"2020-03-19T08:03:53","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=5121"},"modified":"2020-04-01T20:02:43","modified_gmt":"2020-04-01T17:02:43","slug":"tautiepidemiat-ja-liikkuvuusrajoitukset-uuden-ajan-alun-ruotsissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/tautiepidemiat-ja-liikkuvuusrajoitukset-uuden-ajan-alun-ruotsissa\/","title":{"rendered":"Tautiepidemiat ja liikkuvuusrajoitukset uuden ajan alun Ruotsissa"},"content":{"rendered":"\n

Ihmisten, el\u00e4inten ja\ntavaroiden liikkuvuus sek\u00e4 tautien levi\u00e4minen ovat yhteydess\u00e4 toisiinsa.\nParhaillaan monet maat sulkevat rajojaan ja rajoittavat ihmisten liikkuvuutta my\u00f6s\narjessa est\u00e4\u00e4kseen koronavirus COVID-19:n levi\u00e4mist\u00e4. Sairastuneiden ja (mahdollisesti)\naltistuneiden tulee pysytell\u00e4 kotonaan, ja yliopistoissa on siirrytty\net\u00e4opetukseen. Hallitusten ja viranomaisten toimet my\u00f6s jakavat kansalaisten\nmielipiteit\u00e4. Vastaavanlaista ei ole koettu miesmuistiin ja tuntuu, ett\u00e4 el\u00e4mme\nhistoriallista aikaa.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4pi vuosisatojen ihmiskunta on kuitenkin kohdannut erilaisia tautiepidemioita. Tunnetuimpana esimerkkin\u00e4 ovat ruttoepidemiat, jotka toistuivat usein esimodernissa Euroopassa. Niist\u00e4 k\u00e4rsittiin my\u00f6s It\u00e4meren alueella ja Ruotsin valtakunnassa. Vuoden 1656 epidemiassa kuoli Tukholmassa arviolta 18 000 ihmist\u00e4. Vuoden 1572 ruttoepidemian yhteydess\u00e4 annettiin ensi kertaa matkustusrajoituksia ja tukholmalaisia kiellettiin matkustamasta Kalmariin. Vuoden 1580 epidemiassa sairastuneita m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin karanteeniin ja Uppsalan yliopiston henkil\u00f6kunta saatiin t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi vasta 20 vuotta ruton j\u00e4lkeen.  <\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s loppusyksyst\u00e4 1638\nTukholmassa taisteltiin ruttoa vastaan. 17. marraskuuta holhoojahallitus antoi\nkuningatar Kristiinan nimiss\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen eli plakaatin niist\u00e4 toimenpiteist\u00e4,\njoita kaupunkilaisten tuli noudattaa. M\u00e4\u00e4r\u00e4yksen mukaan kukaan tartunnan\nsaaneista ei saanut salata tartuntaansa ja kulkea ymp\u00e4riins\u00e4 kaupungilla tai\nesikaupungeissa tartuttamassa muita. Sen sijaan heid\u00e4n tuli pysytell\u00e4 kotonaan\nniin kauan kuin maistraatti m\u00e4\u00e4r\u00e4si. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
S\u00f6dra Bancohuset, Gamla stan, Stockholm, kopparsticket av Willem Swidde \u00e5r 1691, i Suecia Antiqua et Hodierna, Wikimedia commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Sairastuneet eiv\u00e4t saaneet p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 luokseen muita kuin maistraatin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, mutta m\u00e4\u00e4r\u00e4yksess\u00e4 ei mainita, keit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6t olivat. Lis\u00e4ksi sairastuneiden piti laittaa portille n\u00e4kyv\u00e4 merkki, jossa oli suuri risti, varoittaakseen ihmisi\u00e4 tulemasta kyl\u00e4\u00e4n. Vaihtoehtoisesti sairastunut saattoi laittaa lakanan roikkumaan talon sein\u00e4\u00e4n. Kaikkien terveiden tuli v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 kontaktia sairaiden kanssa, ja m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten rikkomisesta oli luvassa kovia rangaistuksia. Vastoin ohjeita toiminut ja k\u00e4yt\u00f6ksell\u00e4\u00e4n taudin muihin tartuttanut oli plakaatin mukaan toiminut vastoin kristillist\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isenrakkautta. Siksi h\u00e4net oli suljettu armon ulkopuolelle, ja h\u00e4n joutui maksamaan teoistaan hengell\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

On mahdotonta sanoa, kuinka\ntarkkaan m\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4 noudatettiin ja valvottiin. Plakaatti kuitenkin osoittaa,\nett\u00e4 valtiojohto pyrki hillitsem\u00e4\u00e4n taudin levi\u00e4mist\u00e4 niill\u00e4 toimenpiteill\u00e4,\njotka siihen aikaan olivat mahdollisia. Paiserutto tarttui yleens\u00e4 ihmiseen\nkuolleiden el\u00e4inten tai jyrsij\u00e4n pureman kautta. Keuhkorutto puolestaan tarttui\nihmisest\u00e4 ihmiseen ysk\u00f6sten v\u00e4lityksell\u00e4. Yskimisohjeita tai el\u00e4inkontakteja ei\nplakaatissa mainittu, kosta tautien tarttumisen mekanismeja ei tunnettu niin\nhyvin kuin nyky\u00e4\u00e4n. Ymm\u00e4rrettiin kuitenkin, ett\u00e4 tartunnan saaneiden eristys ja\nkaranteeni olivat hyvi\u00e4 keinoja hillitsem\u00e4\u00e4n ruton levi\u00e4mist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Miten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten\nsoveltaminen sujui k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4? 1600-luvun Tukholmassa asuntopula oli huutava,\nja kaupungissa elettiin tiiviisti. Verolistat paljastavat, ett\u00e4 l\u00e4hes kukaan ei\nasunut yksin. Tihe\u00e4sti asutussa kaupungissa oli suorastaan mahdotonta\nerist\u00e4yty\u00e4 yksin kotiin. Lis\u00e4ksi vain harvoilla oli mahdollista l\u00e4hte\u00e4 tauteja\nkarkuun maaseutukartanoon tai tehd\u00e4 et\u00e4ty\u00f6t\u00e4. Suurimmalle osalle, kuten\nk\u00e4sity\u00f6l\u00e4isille ja palvelijoille, ty\u00f6nteko merkitsi p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 kanssak\u00e4ymist\u00e4\nmuiden ihmisten kanssa. Kaupungin v\u00e4kiluku kuitenkin kasvoi l\u00e4pi koko\n1600-luvun suorastaan r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti: noin 9 000 asukkaasta liki 60 000\nvuoteen 1690 menness\u00e4. Vaikuttaakin silt\u00e4, ett\u00e4 tautiepidemioista selvittiin\nloppujen lopuksi melko v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 ne haitanneet kaupungin v\u00e4est\u00f6kehityst\u00e4.\n<\/p>\n\n\n\n

Tuhoisampi sen sijaan oli\nSuuren Pohjan sodan aikainen ruttoepidemia, joka saavutti Tukholman syyskes\u00e4ll\u00e4\n1710. Tilanne \u00e4ityi niin pahaksi, ett\u00e4 koko kaupunki eristettiin. Kukaan ei\nsaanut matkustaa pois kaupungista. Valtakunnan ylin johto kuitenkin siirtyi\nvuority\u00f6alueille. Arvioiden mukaan rutto vaati 22 000 kuolonuhria, joka\noli 40 % kaupungin silloisesta v\u00e4kiluvusta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Stockholm Gamla Stan, J\u00e4rntorget med S\u00f6dra Bancohuset 2019. Wikimedia commons. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Esimerkit osoittavat, ett\u00e4\ntautiepidemiat ja niiden johdosta annetut liikkuvuusrajoitukset ovat osa\nyhteist\u00e4 historiaamme. Esimodernissa valtiossa toimenpiteet olivat osittain\nsamoja kuin mit\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n. Resurssit valvoa m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ja esimerkiksi\nvaltakunnan rajoja ovat nyky\u00e4\u00e4n kuitenkin aivan toista luokkaa kuin mit\u00e4 aiemmilla\nvuosisadoilla. Samoin tiet\u00e4myksemme tautien levi\u00e4mismekanismeista ja\nhygieniasta. My\u00f6s erist\u00e4ytyminen ja et\u00e4ty\u00f6t sujuvat helpommin 2000-luvulla kuin\nnelj\u00e4sataa vuotta aiemmin. Menneisyyden tapahtumat ovat toisaalta hyvin\nrohkaisevia: my\u00f6s silloisilla ratkaisuilla epidemiat laantuivat ja el\u00e4m\u00e4 jatkui\ntotuttuun tapaan. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Maija Ojala-Fulwood
Kirjoittaja ty\u00f6skentelee tutkijatohtorina Turun yliopistossa Centre for Medieval and Early Modern Studies -tutkimuskeskuksessa (TUCEMES). Kirjoitus on osa Ojala-Fulwoodin tutkimushanketta Liikkuvuuden hallinta esimodernissa Pohjolassa, jota rahoittaa Suomen Akatemia. <\/em> <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet ja kirjallisuus <\/p>\n\n\n\n

Broberg J. V. Om pesten i Stockholm 1710.<\/em> Stockholm: P. A. Norsted och S\u00f6ner 1879.  <\/p>\n\n\n\n

Duodecim\nTerveyskirjasto: Rutto.<\/p>\n\n\n\n

Riksarkivet, Kammarkollegiet\nSt\u00e4ders akter vol. 21 (Mantalsl\u00e4ngd f\u00f6r S\u00f6dermalm 1627).<\/p>\n\n\n\n

Riksarkivet,\n\u00c4lvsborg l\u00f6sen vol. 16 (digitalisoitu). <\/p>\n\n\n\n

Stiernman, Anton von. Samling\nutaf Kongl. bref, stadgar och f\u00f6rordningar ang\u00e5ende Sweriges rikes commerce,\npolitie och oeconomie uti gemen, ifr\u00e5n \u00e5hr 1523 in til n\u00e4rvarande tid<\/em>. Del 2, 1633\u22121659. Stockholm: Cederholm\n1750. <\/p>\n\n\n\n

Stockholms Stadsarkivet,\n\u00d6verst\u00e5tth\u00e5llare\u00e4mbetet f\u00f6r uppb\u00f6rds\u00e4renden (Taxeringsl\u00e4ngder f\u00f6r Stockholm\n1618, 1635; Mantalsl\u00e4ngd f\u00f6r Norrmalm 1645; Mantalsl\u00e4ngd f\u00f6r Stockholm 1653<\/p>\n\n\n\n

Pesten drabbade de fattiga v\u00e4rs. Popul\u00e4rhistoria.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Folkm\u00e4gnd i Stockholm<\/a><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ihmisten, el\u00e4inten ja tavaroiden liikkuvuus sek\u00e4 tautien levi\u00e4minen ovat yhteydess\u00e4 toisiinsa. Parhaillaan monet maat sulkevat rajojaan ja rajoittavat ihmisten liikkuvuutta my\u00f6s arjessa est\u00e4\u00e4kseen koronavirus COVID-19:n levi\u00e4mist\u00e4. Sairastuneiden ja (mahdollisesti) altistuneiden tulee pysytell\u00e4 kotonaan, ja yliopistoissa on siirrytty et\u00e4opetukseen. Hallitusten ja viranomaisten toimet my\u00f6s jakavat kansalaisten mielipiteit\u00e4. Vastaavanlaista ei ole koettu miesmuistiin ja tuntuu, ett\u00e4 el\u00e4mme […]<\/p>\n","protected":false},"author":17111,"featured_media":5124,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[1257,1263,1260,1254,899,108],"class_list":{"0":"post-5121","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"tag-epidemiat","9":"tag-koronavirus-covid-19","10":"tag-pandemiat","11":"tag-tartuntataudit","12":"tag-terveys","13":"tag-uuden-ajan-alku","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5121","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/17111"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5121"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5121\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5172,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5121\/revisions\/5172"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5124"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5121"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5121"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5121"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}