{"id":5244,"date":"2020-04-08T13:52:01","date_gmt":"2020-04-08T10:52:01","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=5244"},"modified":"2020-04-08T13:52:03","modified_gmt":"2020-04-08T10:52:03","slug":"yhteisollisyys-ja-kasvottoman-vihollisen-uhka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/yhteisollisyys-ja-kasvottoman-vihollisen-uhka\/","title":{"rendered":"Yhteis\u00f6llisyys ja kasvottoman vihollisen uhka"},"content":{"rendered":"\n

Huomasin er\u00e4\u00e4n\u00e4 aamuna tuntevani arjen muutoksiin liittyv\u00e4st\u00e4 pettymyksest\u00e4 kumpuavaa vihaa ja s\u00e4ik\u00e4hdin. Kun muutama viikko takaperin kirjoitin joutilaisuuden siet\u00e4misest\u00e4, en osannut aavistaa, ett\u00e4 tilaisuus sen opettelemiseen tulisi n\u00e4in pian.<\/p>\n\n\n\n

Maaliskuun puoliv\u00e4liss\u00e4 Suomessa julistettiin koronaviruksen takia poikkeusolot ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa sitten toisen maailmansodan. Vaikka syyt vuoden 2020 poikkeusolojen taustalla ovat erilaiset verrattuna jatkosodan tapahtumiin, her\u00e4tt\u00e4\u00e4 historiallinen tilanne silti halun vertailla n\u00e4it\u00e4 kahta. <\/p>\n\n\n\n

Uutinen poikkeusolojen tulemisesta voimaan viruksen takia pys\u00e4ytti ja h\u00e4mmensi. Mieless\u00e4 py\u00f6ri ajatus, mihin kaikkeen se tulisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vaikuttamaan. Samalla tavalla vuonna 1939 uutinen toisen maailmansodan syttymisest\u00e4 sai ihmiset odottamaan, mit\u00e4 tuleman pit\u00e4\u00e4. Isoisois\u00e4ni Niilo Syv\u00e4niemi (1899\u20131989), h\u00e4m\u00e4l\u00e4inen puutavarakauppias, kirjoittaa muistelmissaan, ettei lapsena voinut kuvitellakaan kokevansa sotaa \u2013 olihan Suomessa eletty l\u00e4hes sata vuotta rauhan aikaa. Silti h\u00e4n eli l\u00e4pi kolmen sodan. Toisen maailmansodan kynnyksell\u00e4 Syv\u00e4niemi kuvaili tuntojaan n\u00e4in: <\/p>\n\n\n\n

\u201dMin\u00e4 kuuluin niiden ensimm\u00e4isten s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4neitten joukkoon, jotka h\u00f6lmistellen j\u00e4iv\u00e4t odottamaan mit\u00e4 tuleman pit\u00e4\u00e4. Sodan alkamishetkell\u00e4 nimitt\u00e4in laivattiin minulta englantiin menev\u00e4\u00e4 puutavaraa kahteen eri laivaan, toinen Raumalla ja toinen Turussa. \u2013 \u2013 Nyt j\u00e4nn\u00e4ttiin ja j\u00e4nn\u00e4ttiin. \u2013 \u2013 Kuunneltiin uutisia radiosta ahkerasti, kunnes lopulta tuli paukku \u2013 saksalaiset kaapanneet Suomenpojan \u2013 sinne, meni Hitlerille sotasaalis.” <\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

H\u00e4mmennys sek\u00e4 huoli\nomaisuudesta ja tulevaisuudesta olivat Syv\u00e4niemen mieless\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4. Sotaan\nl\u00e4hd\u00f6n aika 26. L\u00e4\u00e4kint\u00e4komppanian autonkuljettajaksi tuli my\u00f6hemmin. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa\nvihollinen ja sodan kauhut olivat viel\u00e4 jotain kaukaista ja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ennen talvi- ja\njatkosotaa Suomessa oli tehty tietoisesti t\u00f6it\u00e4 kansan yhdist\u00e4miseksi\nsis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen. Vanhat myytit ja uskomukset ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 barbaarisina ja\nk\u00f6mpel\u00f6in\u00e4 vihollisina her\u00e4tettiin henkiin, sill\u00e4 yhteisen vihollisen\najateltiin yhdist\u00e4v\u00e4n kansaa. Stereotyyppinen viholliskuva Neuvostoliitosta\nt\u00e4llaisena brutaalina ja kyvytt\u00f6m\u00e4n\u00e4 toimijana syntyi historiantutkija Sinikka\nWunschin mukaan heti talvisodan alussa. <\/p>\n\n\n\n

Jatkosodassa ajatusta\njalostettiin ja vihollinen yritettiin mustamaalata kasvottomaksi. Vihollinen ei\nollut toinen ihminen, vaan ongelman ydin oli perivihollinen eli itse ven\u00e4l\u00e4isyys\nja neuvostoliittolaisuus. Vastustajan ep\u00e4inhimillist\u00e4minen teki hy\u00f6kk\u00e4\u00e4misen\nhelpommaksi. Viha valjastettiin voimaksi yhteisen hyv\u00e4n puolesta. Mit\u00e4 tutummaksi\ntuo perivihollinen tuli, sit\u00e4 enemm\u00e4n empatia sai kuitenkin sijaa. Esimerkiksi\netulinjassa taistelleet miehet kunnioittivat vastustajaa takarintamaa ja\nkotijoukkoja enemm\u00e4n ja saattoivat jopa samaistua heihin. Jatkosodan venyess\u00e4\nvuosiksi yh\u00e4 useammalle tuli ongelmia sulattaa t\u00e4t\u00e4 propagandan luomaa\nviholliskuvaa ja perustelut sodank\u00e4yntiin tuntuivat riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6milt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Jatkosodassa kiinni saatu vastustaja ei ollut en\u00e4\u00e4 vihollinen, vaan h\u00e4nt\u00e4 piti kohdella kristityn ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4isyydell\u00e4. Kuvassa Niilo Syv\u00e4niemi ja neuvostoliittolainen sotavanki ovat tupakalla Syv\u00e4rin luostarin pihalla. Alkuper\u00e4inen kuvateksti kuuluu: \u201dRyss\u00e4 sytytt\u00e4\u00e4 Niilon tupakan luostarin takana.\u201d Kuva Niilo Syv\u00e4niemen valokuvakokoelma. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Vaikka vihollinen\nyritettiin n\u00e4hd\u00e4 kasvottomana, se ei silti koskaan t\u00e4ysin ollut sit\u00e4. Kaikista\npropagandan yrityksist\u00e4 huolimatta maiden v\u00e4lisess\u00e4 konfliktissa vihollinen\nedustaa aina jotain inhimillist\u00e4 tahoa, kuten valtiota, jota voi syytt\u00e4\u00e4\ntuhoista ja vaatia teoistaan vastuuseen. <\/p>\n\n\n\n

Virus puolestaan ei ole mit\u00e4\u00e4n inhimillist\u00e4. Se ei varoita pommikoneiden ujelluksen saattelemana, ett\u00e4 vaara uhkaa. Sen kanssa ei voi neuvotella tulitauosta. Siksi se pelottaa jopa enemm\u00e4n kuin sota. Esimerkiksi Yle uutisoi<\/a>, miten yli kymmenen vuotta sodan keskell\u00e4 el\u00e4neess\u00e4 Gazassa virusta pel\u00e4t\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kuin aseita, koska se on n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n ja voi tulla mist\u00e4 vain. Toisin kuin jatkosodassa, vihollisen ep\u00e4inhimillisyys onkin nyt huono asia.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 sodassa omat voitot\neiv\u00e4t onneksi tarkoita vastapuolen \u201dtappioita\u201d, vaan voitto vihollisesta on\nkaikkien maiden ja ihmisyyden eduksi. T\u00e4ss\u00e4 sodassa on turha l\u00e4hte\u00e4 etulinjaan\nriehumaan, vaan viisaampaa on pysy\u00e4 kotona. Poikkeusolojen toimenpiteet ovat\nmuuttaneet voimakkaasti jokaisen arkea. Yhteiskunnan \u00e4killinen pys\u00e4htyminen on\naiheuttanut muun muassa lomautuksia, keskeytt\u00e4nyt kes\u00e4ty\u00f6hakuja ja seisauttanut\nkulttuurialojen toiminnan l\u00e4hes tyystin. T\u00e4llainen tilanne saa ihmismielen\nhelposti etsim\u00e4\u00e4n syyllist\u00e4, johon purkaa pettymyksen ja vihan aiheuttamat\ntunteet. <\/p>\n\n\n\n

Katkeruuden nostaessa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kannattaisi muistaa, ett\u00e4 olemme kaikki samassa veneess\u00e4, jonka edess\u00e4 olevaa \u00e4killist\u00e4 aallokkoa ei kukaan ole osannut ennakoida. Historiasta viisastuneena: sen sijaan, ett\u00e4 mahdollinen viha ja ep\u00e4oikeudenmukaisuuden kokemus saisi meid\u00e4t syyttelem\u00e4\u00e4n toisiamme ja hieromaan eripuraa, olisi hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 uhka on t\u00e4ll\u00e4kin kertaa yhteinen. Tilanne varmasti ravisuttaa olemassa olevia yhteiskunnallisia rakenteita, mutta se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole huono asia. Vaikka jatkosota oli Suomelle monin tavoin rankka koettelemus, rakentui valtiosta sen j\u00e4lkeen hyvinvointiyhteiskunta, jossa moni asia muuttui parempaan suuntaan. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Maria Syv\u00e4niemi
Kirjoittaja on projektitutkija hankkeissa <\/em>Tie meren yli\/V\u00e4gen \u00f6ver havet ja <\/em>Agents of Enlightenment.<\/em> Gradussaan h\u00e4n tutki suomalaisten sotilaiden jaettua kokemusta vihollisesta jatkosodan ep\u00e4virallisissa kuvissa pohtien mm. viholliskuvaa. <\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet ja kirjallisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Niilo Syv\u00e4niemen muistelmat 1975\u20131985 ja valokuvakokoelma, Seppo Syv\u00e4niemen yksityiskokoelma.<\/p>\n\n\n\n

Karemaa, Outi: Vihollisia, vainoojia, sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isi\u00e4.\nVen\u00e4l\u00e4isviha Suomessa 1917\u20131923<\/em>. Helsinki 1998.<\/p>\n\n\n\n

Kivim\u00e4ki, Ville: Rintamav\u00e4kivalta\nja makaaberi ruumis \u2013 nuorten miesten matka puhtaudesta traumaan. Ruma sota. Talvi- ja jatkosodan vaiettu\nhistoria<\/em>. Toim. Sari N\u00e4re, Jenni Kirves. Johnny Kniga, Helsinki 2008.<\/p>\n\n\n\n

Kivim\u00e4ki, Ville: Sotilaan\nty\u00f6, siviilin taakka. \u201dVihollisen tuhoamisen\u201d dynamiikasta, kokemuksesta ja\nmuistoista. Ihminen sodassa. Suomalaisten\nkokemuksia talvi- ja jatkosodasta<\/em>. Toim. Tiina Kinnunen ja Ville Kivim\u00e4ki. Gummerus,\nJyv\u00e4skyl\u00e4 2006b.<\/p>\n\n\n\n

Kleemola, Olli: Valokuva sodassa \u2013 neuvostosotilaat,\nneuvostov\u00e4est\u00f6 ja neuvostomaa suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa\n1941\u20131945<\/em>. Sigillum, Turku 2016.<\/p>\n\n\n\n

Klinge, Matti: Vihan veljet ja kansallinen identiteetti<\/em>.\nSiltala, Helsinki 2012.<\/p>\n\n\n\n

Luostarinen, Heikki: Perivihollinen. Suomen oikeistolehdist\u00f6n\nNeuvostoliittoa koskeva viholliskuva sodassa 1941-44: tausta ja sis\u00e4lt\u00f6<\/em>. Vastapaino,\nTampere 1986.<\/p>\n\n\n\n

Syv\u00e4niemi, Maria: Sotilaiden sielunmaisema. Jaettu kokemus\njatkosodasta ep\u00e4virallisissa valokuvissa.<\/em> Pro gradu -tutkielma. Turun\nyliopisto 2019.<\/p>\n\n\n\n

Tepora, Tuomas (toim.): Rikki revitty maa: Suomen sis\u00e4llissodan\nkokemukset ja perint\u00f6<\/em>. Gaudeamus, Helsinki 2018. <\/p>\n\n\n\n

Vihavainen, Timo: Ryss\u00e4viha. Ven\u00e4j\u00e4n-pelon historia<\/em>. Minerva\nKustannus Oy, Helsinki 2013.<\/p>\n\n\n\n

Wunsch, Sinikka: Punainen uhka. Neuvostoliiton kuva\njohtavassa suomalaisessa sanomalehdist\u00f6ss\u00e4 maaliskuusta 1938 talvisodan\np\u00e4\u00e4ttymiseen maaliskuussa 1940<\/em>. Gummerus Kirjapaino\nOy, Rovaniemi 2004.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Huomasin er\u00e4\u00e4n\u00e4 aamuna tuntevani arjen muutoksiin liittyv\u00e4st\u00e4 pettymyksest\u00e4 kumpuavaa vihaa ja s\u00e4ik\u00e4hdin. Kun muutama viikko takaperin kirjoitin joutilaisuuden siet\u00e4misest\u00e4, en osannut aavistaa, ett\u00e4 tilaisuus sen opettelemiseen tulisi n\u00e4in pian. Maaliskuun puoliv\u00e4liss\u00e4 Suomessa julistettiin koronaviruksen takia poikkeusolot ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa sitten toisen maailmansodan. Vaikka syyt vuoden 2020 poikkeusolojen taustalla ovat erilaiset verrattuna jatkosodan tapahtumiin, her\u00e4tt\u00e4\u00e4 historiallinen tilanne […]<\/p>\n","protected":false},"author":3984,"featured_media":5253,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63,388],"tags":[944,1281,1278,366],"class_list":{"0":"post-5244","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-nakokulmia","9":"category-tutkimusaineistot","10":"tag-jatkosota","11":"tag-koronavirus","12":"tag-viholliskuva","13":"tag-yhteisollisyys","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5244","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3984"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5244"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5244\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5274,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5244\/revisions\/5274"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5253"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5244"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5244"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5244"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}