{"id":5283,"date":"2020-04-28T11:39:13","date_gmt":"2020-04-28T08:39:13","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=5283"},"modified":"2021-02-03T13:46:14","modified_gmt":"2021-02-03T11:46:14","slug":"mita-jos-ruoka-loppuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/mita-jos-ruoka-loppuu\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 jos ruoka loppuu?"},"content":{"rendered":"\n

\u201dKauhulla odotan, mit\u00e4 l\u00e4hitulevaisuus tuo tullessaan. T\u00e4m\u00e4 vuosi on ollut seudullamme niin huono, etten ymm\u00e4rr\u00e4 miten ihmiset tulevat el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 eik\u00e4 tilanne muillakaan seuduilla tunnu olevan paljon parempi, p\u00e4invastoin\u2026 Joka puolella on kerj\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ja varkaita, joten levotonta on ja pahemmaksi vain muuttuu.\u201d<\/em>   <\/p>

Paul Enok Wirzenius, kartanon is\u00e4nt\u00e4 Loimaalta siskolleen Emma Wegeliukselle Pelkolan kartanoon 24.9.1867. <\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Suomessa elettiin 1867\u201368 pahoja n\u00e4lk\u00e4vuosia, jolloin noin\n200 000 suomalaista menetti henkens\u00e4 n\u00e4l\u00e4n ja kulkutautien seurauksena.\nKuolonvuosien syist\u00e4 ja seurauksista on tehty lukuisia tutkimuksia, joissa on\ntodettu, ett\u00e4 niiden taustalla olivat muun muassa pitk\u00e4\u00e4n jatkunut ilmastollisesti\nep\u00e4suotuisa tilanne ja useiden edelt\u00e4vien vuosien huonot sadot, v\u00e4est\u00f6nkasvu,\nKrimin sota, vanhentuneet viljelymenetelm\u00e4t, puutteellinen varmuusvarastointi\nsek\u00e4 lopulta katastrofaalisen huono satovuosi 1867. Suurta kuolleisuutta\nlis\u00e4siv\u00e4t noina vuosina n\u00e4liss\u00e4\u00e4n liikkeelle l\u00e4hteneet ihmiset sek\u00e4 heid\u00e4n\nmukanaan levinneet kulkutaudit. Kysymys ei siis ollut vain yhdest\u00e4 onnettomasta\ntapahtumasta vaan monen onnettomuuden summasta.<\/p>\n\n\n\n

\u201d\u2026 kunpa H\u00e4n, joka meit\u00e4 valvoo, jo antaisi meille valoisampia aikoja, sill\u00e4 jos t\u00e4llainen jatkuu, en tied\u00e4 miten kaikki p\u00e4\u00e4ttyy. Kaikkialla ymp\u00e4rill\u00e4 n\u00e4kyy vain k\u00f6yhyytt\u00e4, sairautta ja k\u00e4rsimyst\u00e4\u2026\u201d <\/em><\/p>

Paul Enok Wirzenius Emma Wegeliukselle 13.1.1868. <\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

\"Isot
Raesateen aiheuttamia tuhoja ruispellolla elokuussa 2015. Kuva: Elsa Hietala.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Katovuosia ja n\u00e4lk\u00e4\u00e4 on k\u00e4rsitty historiassamme 1860-luvun lis\u00e4ksi monesti, niin sit\u00e4 ennen kuin sen j\u00e4lkeenkin. Vanhempina aikoina syyn\u00e4 ovat olleet useimmiten arvaamattomat s\u00e4\u00e4olosuhteet tai esimerkiksi sodat. Mit\u00e4 globaalimmaksi maailmantalous ja markkinat ovat muuttuneet, sen riippuvaisemmaksi my\u00f6s Suomen elintarvikkeiden saanti ja tuotanto ovat tulleet muualla maailmassa tapahtuvista muutoksista. Ensimm\u00e4isen maailmansodan aikaan elintarvikkeiden omavaraisuus oli laskenut enn\u00e4tyksellisen alas ja t\u00e4st\u00e4 aiheutuneen ruokapulan vuoksi huoltovarmuuteen on kiinnitetty itsen\u00e4isyyden aikana erityist\u00e4 huomiota. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 maatalouden omavaraisuusaste on Suomessa yli 80 prosenttia<\/a> ja sek\u00e4 raaka-aineita ett\u00e4 tuotteita riitt\u00e4\u00e4 reilusti my\u00f6s vientiin. <\/p>\n\n\n\n

\u201d Meill\u00e4 Loimaalla on yh\u00e4 enemm\u00e4n k\u00f6yhyytt\u00e4 ja sairautta, pelk\u00e4\u00e4n katsoa tulevaisuuteen, sill\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin synk\u00e4lt\u00e4 ja uhkaavalta.\u201d<\/em> <\/p>

Paul Enok Wirzenius Emma Wegeliukselle 5.2.1868. <\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Koko maailmassa koronapandemian aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat valtavat, eik\u00e4 kell\u00e4\u00e4n ole k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, miten pitk\u00e4lle ne viel\u00e4 voivat ulottua. Toistaiseksi meid\u00e4t on vakuutettu ruoan ja raaka-aineiden riitt\u00e4vyydest\u00e4 Suomessa. Maailmanlaajuisesti tilanne on kuitenkin toinen ja pandemia tuo tulleessaan n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n – akuutista n\u00e4l\u00e4st\u00e4 k\u00e4rsivien ihmisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 uhkaa jopa tuplaantua nykyisest\u00e4<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

Suurissa kriiseiss\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n tasapuolista tai -arvoista. 1860-luvun n\u00e4lk\u00e4vuosina maan eri osissa satojen menetykset koettiin hyvin eriasteisesti. Kun Lounais-Suomen viljavilla alueilla satoa saatiin jonkin verran, Pohjois-Suomessa j\u00e4\u00e4tiin monin paikoin kokonaan ilman. Kovimman iskun n\u00e4l\u00e4st\u00e4 kokivat heikoimmassa asemassa olevat<\/a>, k\u00f6yh\u00e4t ihmiset, kun taas rikkaammat s\u00e4\u00e4tyl\u00e4iset saattoivat tarkastella tilannetta huolestuneina, itse kuitenkaan sen suuremmin n\u00e4lk\u00e4\u00e4 k\u00e4rsim\u00e4tt\u00e4. Antti H\u00e4kkinen on verrannut suomalaisten s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten asennoitumista n\u00e4lk\u00e4\u00e4 n\u00e4kev\u00e4\u00e4n valtav\u00e4est\u00f6\u00f6n nykyisten hyvinvointiyhteiskuntien v\u00e4est\u00f6n suhtautumiseen kolmannen maailman kriiseihin. Huonompiosaisiin suhtaudutaan my\u00f6t\u00e4tunnolla, mutta omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n tai talouden kehitt\u00e4miseen heid\u00e4n tilanteensa ei juuri anneta vaikuttaa. Kulkutaudit tosin koettelivat my\u00f6s varakkaampaa v\u00e4est\u00f6nosaa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on edelleen ollut paljon sairautta ja vanha neiti Wial\u00e9n K\u00f6ssilt\u00e4 kuoli muutama p\u00e4iv\u00e4 sitten tyyfukseen. Vuoden aikana t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on kuollut seitsem\u00e4n s\u00e4\u00e4tyl\u00e4ist\u00e4, se on paljon ajatellen v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mme<\/em>. <\/p>

Paul Enok Wirzenius Emma Wegeliukselle 28.3.1868. <\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Maailman mittakaavassa Suomessa ollaan nyt hyv\u00e4ss\u00e4 tilanteessa. Harva v\u00e4est\u00f6 ja ajoissa suoritetut rajoittamistoimenpiteet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hidastavan epidemian etenemist\u00e4 ja antavat jo toivoa tilanteesta ulosp\u00e4\u00e4syst\u00e4. Ruoan riitt\u00e4vyys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 taatulta, mutta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t haasteet, kuten kausity\u00f6voiman puute<\/a> voivat jo t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 vaikuttaa joidenkin elintarvikkeiden saatavuuteen. Huoltovarmuutemme on juuri nyt hyv\u00e4, mutta globaalisti kriisi niin suuri, ettemme varmasti j\u00e4\u00e4 sen vaikutusten ulkopuolelle.<\/p>\n\n\n\n

\"Nainen
Kuva: Nils Westermarck \/ Suomen maatalousmuseo Sarka.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Luottavaisin mielin, p\u00e4iv\u00e4 kerrallaan l\u00e4himm\u00e4isist\u00e4\nhuolehtien ja mit\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4 pit\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00e4ymme t\u00e4n\u00e4kin vuonna uuteen\nviljelysesonkiin.<\/p>\n\n\n\n

\u201dEnsi viikolla minun t\u00e4ytyy matkustaa Turkuun j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n ohraa kylvett\u00e4v\u00e4ksi loimaalaisille, viel\u00e4 en tied\u00e4 p\u00e4\u00e4senk\u00f6 sinne k\u00e4rryill\u00e4, rekikeli kun loppuu Orip\u00e4\u00e4n tienoille\u2026\u201d<\/em> <\/p>

Paul Enok Wirzenius Emma Wegeliukselle 17.4.1868. <\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Alkuper\u00e4iset kirjeet on kirjoitettu ruotsiksi ja olen suomentanut ne itse.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Elsa Hietala
Kirjoittaja tekee v\u00e4it\u00f6skirjaa l\u00e4hteen\u00e4\u00e4n Pelkolan kartanon arkiston kirjeet<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Pelkolan kartanon arkisto, Kansallisarkisto, H\u00e4meenlinna.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4kkinen, Antti 1991. Kun halla n\u00e4l\u00e4n tuskan toi: miten suomalaiset\nkokivat n\u00e4lk\u00e4vuodet. Porvoo.<\/p>\n\n\n\n

Jussila, Tuomas & Rantanen, Lari (toim.) 2018. N\u00e4lk\u00e4vuodet 1867\u20131868. SKS, Helsinki <\/p>\n\n\n\n

Jutikkala, Eino 2003. Katovuodet. Suomen maatalouden\nhistoria I. Helsinki.<\/p>\n\n\n\n

Kunnas, Jan. 1860-luvun n\u00e4lk\u00e4vuodet: absoluuttinen ruokapula vai niukkuuden ep\u00e4tasainen jakautuminen<\/a>. Kansantaloudellinen aikakauskirja – 114. vsk – 3\/2018. <\/p>\n\n\n\n

Laakso, Veikko 1991. Suur-Loimaa historia II. Loimaa<\/p>\n\n\n\n

Soininen, Arvo 1974. Vanha maataloutemme. Maatalous ja\nmaatalousv\u00e4est\u00f6 Suomessa perinn\u00e4isen maatalouden loppukaudella 1720-luvulta\n1870-luvulle. Helsinki.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dKauhulla odotan, mit\u00e4 l\u00e4hitulevaisuus tuo tullessaan. T\u00e4m\u00e4 vuosi on ollut seudullamme niin huono, etten ymm\u00e4rr\u00e4 miten ihmiset tulevat el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 eik\u00e4 tilanne muillakaan seuduilla tunnu olevan paljon parempi, p\u00e4invastoin\u2026 Joka puolella on kerj\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ja varkaita, joten levotonta on ja pahemmaksi vain muuttuu.\u201d   Paul Enok Wirzenius, kartanon is\u00e4nt\u00e4 Loimaalta siskolleen Emma Wegeliukselle Pelkolan kartanoon 24.9.1867. […]<\/p>\n","protected":false},"author":18146,"featured_media":5289,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,388],"tags":[1281,363,612,1284],"class_list":{"0":"post-5283","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ajankohtaista","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-koronavirus","10":"tag-maatalous","11":"tag-nalanhata","12":"tag-ruoantuotanto","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5283","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18146"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5283"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5283\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6390,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5283\/revisions\/6390"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5289"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5283"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5283"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5283"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}