{"id":5319,"date":"2020-05-06T11:16:52","date_gmt":"2020-05-06T08:16:52","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=5319"},"modified":"2021-02-03T13:44:51","modified_gmt":"2021-02-03T11:44:51","slug":"miksi-maataloushistorialla-on-valia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/miksi-maataloushistorialla-on-valia\/","title":{"rendered":"Miksi maataloushistorialla on v\u00e4li\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n

Viime viikot ja kuukaudet ovat havahduttaneet monet huomaamaan,\nmit\u00e4 se vaatii, ett\u00e4 kauppojemme hyllyill\u00e4 on ruokaa totuttuun tapaan. Monissa Euroopan\nmaissa, Suomi mukaan lukien, on saatu huomata, ett\u00e4 ulkomaisilla ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4\non merkityksellinen rooli kotimaisen tuotannon takana. J\u00e4nnityksell\u00e4 on\nseurattu my\u00f6s suurien maataloustuotteiden viej\u00e4maiden toimintaa. Mahdollisilla\nvientirajoituksilla olisi suuria vaikutuksia globaaliin ruokahuoltoon.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa on hyv\u00e4 ajankohta palata viime\nvuonna k\u00e4ytyyn keskusteluun, joka sai minut pohtimaan oman ty\u00f6ni merkityst\u00e4. Elokuussa\n2019 maataloushistorian tutkijat ymp\u00e4ri maailman kokoontuivat Agricultural\nHistory Societyn konferenssiin Washingtoniin. Ohjelmassa oli py\u00f6re\u00e4n p\u00f6yd\u00e4n\nkeskustelu otsikolla \u201dWhy does agricultural history matter?\u201d, johon oli\nkutsuttu kuusi keskustelijaa ja lis\u00e4ksi esitettiin runsaasti\nyleis\u00f6puheenvuoroja. Kaksi puheenaihetta nousi keskustelussa kattaviksi\naihealueiksi, ja niihin kytkeytyy my\u00f6s oma n\u00e4kemykseni alan tarpeellisuudesta.\nTeemat ovat ruoka <\/em>ja ihmisen luontosuhde<\/em>. Kumpikaan niist\u00e4 ei ole\nvain historiallinen kysymys vaan mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s tulevaisuuden\nkysymys.<\/p>\n\n\n\n

\"Kaksi
Ruokatauko pellolla kesken puintit\u00f6iden eli tuotanto ja kulutus samassa paikassa. Kuva Eurajoen Kotiseutuyhdistys. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Ihminen ei el\u00e4 ilman ravintoa. Jo tuhansia vuosia\nihmisten p\u00e4\u00e4asiallinen ravinnon l\u00e4hde on ollut maatalous. Ruuantuotantoon\nkytkeytyy l\u00e4hes kaikki muu ihmisen toiminta. Mit\u00e4 tehokkaammin ihmiset ovat\npystyneet tuottamaan ravintoa, sit\u00e4 suurempi osa ihmisist\u00e4 on voinut antautua\nmuihin toimiin. Oikeastaan kaikki se, mit\u00e4 kutsumme kehitykseksi pohjaa\nmaatalouden kykyyn ravita ihmisi\u00e4. Siksi uskallankin sanoa, ett\u00e4 maatalous on\nluonut modernin maailman.<\/p>\n\n\n\n

Nykyisin korkean tulotason maissa ihmisille on h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4\u00e4,\nkun joutuu kohtaamaan tilanteen, jossa ruoka ei ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4. Vaikka\nviime vuosinakin on uutisoitu kadoista, arkisessa ajattelussa yhteys\nmaatalouden ja ruuan v\u00e4lill\u00e4 on heikentynyt, koska katovuosi ei n\u00e4y en\u00e4\u00e4\nkonkreettisesti kenenk\u00e4\u00e4n lautasella, ainoastaan maanviljelij\u00e4n kukkarossa.<\/p>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4linen kauppa on heikent\u00e4nyt my\u00f6s\nymm\u00e4rryst\u00e4mme ruuan ja luonnon suhteesta. Tuhansia vuosia Suomessa ravinnon\nsaattoi perustaa vain kasveihin ja el\u00e4imiin, jotka eliv\u00e4t tai joita oli\nmahdollista kasvattaa Suomen ilmasto- ja luonnonoloissa. Pienen j\u00e4\u00e4kauden\nviilent\u00e4ess\u00e4 ilmastoa Suomessakin viljelymenetelmi\u00e4 ja -kasveja v\u00e4hitellen\nmuutettiin, jotta ruoka lyhyempin\u00e4 kasvukausinakin voitiin varmistaa. Ruis kasvatti\nsuosiotaan, koska se oli satovarmempi kuin aikaisempi valtavilja ohra.\nVastaavasti 1800-luvun lopulta alkaen viljelyskasvien kirjo on kasvanut ja\nsatoisampien lajikkeiden k\u00e4ytt\u00f6 on tullut mahdolliseksi l\u00e4mpenev\u00e4n ilmaston ja\nkasvinjalostuksen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"Viisi
Ojituksella on suuri merkitys Suomen luonnon vesitalouden muutoksissa. Maatalouden tarpeisiin suuria kuivatushankkeita kuten soiden kuivaamisia ja j\u00e4rvenlaskuja tehtiin erityisesti 1800-luvulla. Kuva Emil Cedercreutzin museo. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Maataloudessa on mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin kyse ihmisen\nja luonnon vuorovaikutuksesta. Viljelless\u00e4\u00e4n kasveja ja kasvattaessaan el\u00e4imi\u00e4\nihmiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4kseen luontoa ja muokkaavat ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n. Erilaiset tavat\nharjoittaa maataloutta ovat toisaalta h\u00e4vitt\u00e4neet lajeja, toisaalta luoneet\nmahdollisuuksia toisille lajeille. Esimerkiksi karjanhoidon seuralaisena Suomen\nluontoon saapunut valkoapila on pit\u00e4nyt paikkansa luonnossamme, vaikka\nkarjanhoito on muuttunut sis\u00e4ruokintavaltaiseksi. Sen sijaan voimakkaan kaskeamisen\nseurauksena syntyneet lepp\u00e4mets\u00e4t ovat nykyisin harvinaisia.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4 oleva elonkirjon tuho on\nmaatalouskysymys. Maataloushistoria voi olla mukana selitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4, miksi\nolemme keskell\u00e4 sukupuuttoaaltoa. Globaali kauppa on tehnyt ruuantuotannon ja\nymp\u00e4rist\u00f6n suhteesta paljon entist\u00e4 monimutkaisemman. Hankalasta\nseurattavuudesta huolimatta kaikella ruuantuotannolla on aina ollut ja tulee\nolemaan jatkossakin ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia. Vaikutusten m\u00e4\u00e4r\u00e4, laatu ja\nkohdentuminen sen sijaan muuttuvat. <\/p>\n\n\n\n

Eri aikoina ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 on muutettu osin tietoisesti,\nosin tiedostamatta, ja vaikutusten arvioiminen on vaikeaa. Esimerkiksi\n1700-luvun lopun Ruotsin valtakunnan julkisessa keskustelussa uskottiin\nvahvasti maan raivaamisen ja soiden ojittamisen l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4n ilmastoa. Todisteita\nhaettiin ulkomaisista esimerkeist\u00e4, ja sattumalta kotimaan lis\u00e4\u00e4ntynyt raivaus\nosui yksiin v\u00e4liaikaisen ilmaston l\u00e4mpenemisen kanssa. Virhep\u00e4\u00e4telmist\u00e4kin\nhuolimatta maatalous on ollut historian saatossa mukana luomassa uutta tietoa\nluonnosta ja siten edist\u00e4nyt merkitt\u00e4v\u00e4sti tiedett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Maatalouden vaikutuksista luontoon ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n\nkokemuksellisin ja tunteita her\u00e4tt\u00e4vin lienee vaikutus maisemaan. Suurin osa\nmaatalouden historiasta on maiseman avartumisen historiaa. Suomessa t\u00e4ss\u00e4\nsuhteessa tapahtui k\u00e4\u00e4nne ensimm\u00e4isen kerran 1960\u20131970-lukujen vaihteessa, kun\nylituotannon seurauksena maatalouspolitiikalla ryhdyttiin rajoittamaan\ntuotantoa. Tuolloin ensimm\u00e4isen kerran jo raivattuja maita ryhdyttiin\ntarkoituksellisesti metsitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uudelleen. Maisema on katsojan silm\u00e4ss\u00e4. Samassa\nmaisemassa yksi n\u00e4kee taloudellisia, toinen kulttuurisia ja kolmas luontoarvoja,\nnelj\u00e4s nostalgiaa.<\/p>\n\n\n\n

\"Pohdin
Pohtimella erotettiin arvokkaat viljanjyv\u00e4t laidan yli lent\u00e4vist\u00e4 puintiroskista. Kuva Suomen maatalousmuseo Sarka. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Ruuan ja luontosuhteen ohella en haluaisi unohtaa\nsit\u00e4, miten maatalous n\u00e4kyy kieless\u00e4mme ja kulttuurissamme. Pohtiminen on\nt\u00e4rkeiden asioiden erottamista v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4rkeist\u00e4: nykyisin erottelemme\najatuksia ja argumentteja, ennen pohdittiin viljan jyvi\u00e4 erilleen\npuintiroskista. Joulua juhlistamme satokauden p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen liittyvill\u00e4 tavoilla lainkaan\najattelematta niiden alkuper\u00e4\u00e4 tai merkityst\u00e4. T\u00e4llaisten j\u00e4\u00e4nteiden kautta\nmaatalous on osa arkeamme, halusimme tai emme.<\/p>\n\n\n\n

Kun koronapandemia on sel\u00e4tetty, eiv\u00e4tk\u00e4 maatalouden ty\u00f6voimakysymykset ole en\u00e4\u00e4 otsikoissa, eiv\u00e4t maatalouden kohtalonkysymykset ainakaan pienene. Kest\u00e4v\u00e4n ruuantuotannon rakentaminen ja elonkirjon tuhon pys\u00e4ytt\u00e4minen ovat koko ihmiskunnan asioita, joissa maataloudella on suuri merkitys. Ymm\u00e4rrys el\u00e4m\u00e4n edellytysten rakentumisesta eri aikoina ja eri kulttuureissa antaa perspektiivi\u00e4 tukevaisuuden vaihtoehdoille. Niin kauan kuin maataloudella on merkityst\u00e4, my\u00f6s maataloushistorialla on merkityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"Kirsi<\/figure>\n\n\n\n

Kirsi Laine
Kirjoittaja puolustaa v\u00e4it\u00f6skirjaansa <\/em>Maatalous, isojako ja talonpoikainen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko Lounais-Suomessa 1750\u20131850 perjantaina 8.5.2020 klo 12 et\u00e4yhteyksin. V\u00e4it\u00f6st\u00e4 on mahdollista seurata t\u00e4m\u00e4n linkin<\/a> kautta. <\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/p>\n\n\n\n

Roundtable: Why Does Agricultural History Matter? Agricultural History<\/em> 93 no. 4 (Fall 2019), 682\u2013743.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime viikot ja kuukaudet ovat havahduttaneet monet huomaamaan, mit\u00e4 se vaatii, ett\u00e4 kauppojemme hyllyill\u00e4 on ruokaa totuttuun tapaan. Monissa Euroopan maissa, Suomi mukaan lukien, on saatu huomata, ett\u00e4 ulkomaisilla ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 on merkityksellinen rooli kotimaisen tuotannon takana. J\u00e4nnityksell\u00e4 on seurattu my\u00f6s suurien maataloustuotteiden viej\u00e4maiden toimintaa. Mahdollisilla vientirajoituksilla olisi suuria vaikutuksia globaaliin ruokahuoltoon. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa on hyv\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":2521,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69,63],"tags":[1293,1296,363,1287,1284,1290],"class_list":{"0":"post-5319","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-ajankohtaista","7":"category-nakokulmia","8":"tag-luonto","9":"tag-luontosuhde","10":"tag-maatalous","11":"tag-maataloushistoria","12":"tag-ruoantuotanto","13":"tag-ruoka","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2521"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5319"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6384,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5319\/revisions\/6384"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5319"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5319"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}