{"id":5373,"date":"2020-05-20T10:45:35","date_gmt":"2020-05-20T07:45:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=5373"},"modified":"2021-02-03T13:40:41","modified_gmt":"2021-02-03T11:40:41","slug":"kaunis-kehitys-lindblomin-talo-ja-esteettinen-kaupunki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/kaunis-kehitys-lindblomin-talo-ja-esteettinen-kaupunki\/","title":{"rendered":"Kaunis kehitys \u2013 Lindblomin talo ja esteettinen kaupunki"},"content":{"rendered":"\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Turku on noussut vuosien saatossa suruisenkuuluisaksi esimerkiksi rakennuskannaltaan nopeasti muuttuvasta kaupungista. Vanhojen rakennusten purkaminen uuden tielt\u00e4 on yh\u00e4 yleinen n\u00e4ky kaupungin kaduilla, vaikka t\u00e4m\u00e4 Turun taudiksi nimetty, kulttuurihistoriallisesti merkityksellisen rakennuskannan purkuun viittaava ilmi\u00f6 lobbaajineen ja lahjontoineen ajoitetaan yleisesti vuosille 1950\u20131980. Ajankohtaisin esimerkki on torin laidan Hamburger B\u00f6rs, joka purettiin hiljattain edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 tavoin kehityksen tielt\u00e4. Purkutuomioiden jakoon vaikuttavat kaupungin ja kaupunkilaisten muuttuvat tarpeet sek\u00e4 uudet kaupunkisuunnittelun ihanteet, mutta my\u00f6s rakennusten esteettisill\u00e4 ominaisuuksilla on kenties ajateltua suurempi painoarvo historiallisen rakennuksen kohtaloa m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4ess\u00e4. Hamburger B\u00f6rsin tavoin Turun kauppatorin laidalla, merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 paikalla sijainnut Lindblomin talo on oivallinen esimerkki arkkitehtuurin merkityksest\u00e4 rakennuksen kokonaisarvolle.<\/p>\n\n\n\n

\"Kauppatorin
Lindblomin talo vuosi ennen purkamistaan. Kuva: Wikimedia Commons, public domain.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Lindblomin talo lienee nimen\u00e4 tuttu etenkin monelle vanhemman polven turkulaiselle. Sit\u00e4kin useampi tunnistaa talon vanhoista valokuvista sen runsaan ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n uusrenessanssijulkisivun vuoksi. Talo valmistui vuonna 1891 ja ehti seist\u00e4 paikallaan vain hieman yli puoli vuosisataa: rakennus purettiin vuonna 1956 uudistuvan Wiklundin tavaratalon tielt\u00e4. Huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 kyseess\u00e4 oli valtakunnallisesti mittavan kokoluokan purkuty\u00f6, suuri kivitalo katosi torin laidalta vikkel\u00e4\u00e4n ja v\u00e4hin \u00e4\u00e4nin, merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vastustusta her\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

1950-luku oli modernisaation kannalta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 aikaa Suomelle. Uusi aikakausi toi mukanaan uudet esteettiset ihanteet, ja arkkitehtuuri palasi vuosisadan alun funktionalismiin pohjautuviin kauneusihanteisiin. J\u00e4lkimodernismiksi luonnehdittu arkkitehtuurisuuntaus irrottautui kaikesta vanhasta, ja tyylisuunnan merkitt\u00e4v\u00e4ksi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4j\u00e4ksi nousi historiallisuuden ja kertaustyylien vahva vastustus. J\u00e4lkimodernismin n\u00e4k\u00f6kulmasta kertaustyylien huippua edustava Lindblomin talo oli kaikin puolin sopimaton kasvavan kaupungin liikekeskustaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Lindblomin talon piirustukset. Kuva: Turun kaupunginarkisto, maistraatin p\u00e4\u00e4piirustukset.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

My\u00f6s Turun silloinen asemakaava-arkkitehti Olavi Laisaari kirjoitti kaupungin vanhasta rakennuskannasta teoksissaan kovin sanoin ja pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 moderniksi, kansainv\u00e4liseksi ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliseksi. Arkkitehtuurin, ja n\u00e4in my\u00f6s kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n, t\u00e4rkeimm\u00e4ksi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4ksi piirteeksi nousi ennen kaikkea rationaalisuus: vain selke\u00e4, ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja funktioonsa sopiva rakennus ilman turhia koristuksia oli my\u00f6s esteettisesti miellytt\u00e4v\u00e4. Muodolla oli oltava perusteltu tarkoitus, eik\u00e4 siten rakennuksen arkkitehtonista arvoa voitu arvioida pelk\u00e4n ulkon\u00e4\u00f6n perusteella. Lindblomin talo n\u00e4htiin malliesimerkkin\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4 kaupungeista oli poistettava modernin aikakauden kynnyksell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Inspiraatiota kaupunkisuunnitteluun ja arkkitehtuuriin haettiin avaamalla ikkunat Amerikkaan. Vanha eurooppalainen kaupunki oli ahdas ja tunkkainen suljettuine kortteleineen, kun taas amerikkalainen kaupunki huokui avaruutta, tilaa ja nykyaikaa. Moderneille kuluttajille sopiva Wiklundin tavaratalo edusti kaupunkilaisille uutta, Atlantin takaista unelmaa, eik\u00e4 Lindblomin talon purkaminen ollut suuri uhraus tavaratalon vuoksi, jonka rakentaminen edusti paikallislehti Uuden Auran mukaan \u201dmerkkitapausta kaupunkimme liike-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4<\/em>\u201d.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Wiklundin piirustukset. Kuva: Turun kaupunginarkisto, maistraatin p\u00e4\u00e4piirustukset.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Vaikka j\u00e4lkimodernismin arkkitehteja yhdisti tyly suhtautuminen menneisyytt\u00e4 kohtaan, historiavihamielisyys ei koskenut kaikkea vanhaa. Vanhat, pysyv\u00e4t maamerkit tai merkitt\u00e4v\u00e4t historialliset milj\u00f6\u00f6t eiv\u00e4t olleet jarruja kehitykselle. Lindblomin talo ei kuitenkaan ollut riitt\u00e4v\u00e4n vanha ylt\u00e4\u00e4kseen historiallisesti arvostettujen rakennusten joukkoon, eik\u00e4 talon historia ollut erityisen tapahtumarikas. Merkitt\u00e4v\u00e4n historiallisen rakennuksen asemaan ei riitt\u00e4nyt vain ulkokuori, vaan sen tuli olla kokonaisuutena t\u00e4rke\u00e4ksi k\u00e4sitetty yksikk\u00f6. Varhaiset historiallisten rakennusten suojelupyrkimykset vetosivat juuri rakennusten v\u00e4rikk\u00e4\u00e4seen menneisyyteen niiden esteettisyyden sijasta. Lindblomin talon merkitt\u00e4vyys on perustunut my\u00f6s nykykeskustelussa sen ulkokuoreen, ja rakennuksesta on kirjoitettu l\u00e4hes aina vain sen edustaman tyylisuunnan kautta.<\/p>\n\n\n\n

Kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n muutosta voi olla j\u00e4lkik\u00e4teen tulkittuna haastavaa tarkastella objektiivisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta kauneusk\u00e4sitysten ja muoti-ihanteiden jatkuvan, syklisen muutoksen vuoksi. Mik\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyy useimmille kauniina, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut sit\u00e4 menneisyydess\u00e4. Vastaavasti nyky\u00e4\u00e4n ep\u00e4kelpona n\u00e4hty vanha rakennus voidaan tulevaisuudessa n\u00e4hd\u00e4 taas kauniina \u2013 ja toisinp\u00e4in. 1970-luvulla rakennetun Hamburger B\u00f6rsin purkaminen ei ole saanut kaupunkilaisia haikailemaan menetetyn per\u00e4\u00e4n, mutta Lindblomin talo muistetaan yhten\u00e4 Turun kauneimmista, vaikka purkuajankohtana rakennus edusti kaikkea muuta kuin kauneutta. Kaupunkikuva ja sen estetiikka ovat aikansa tuotteita, ja kukin aikakausi luo kaupungista itsellens\u00e4 miellytt\u00e4v\u00e4n. Kehityksen jatkaessa kiertokulkuaan vain riitt\u00e4v\u00e4 v\u00e4limatka kertoo, miten kukin rakennus kest\u00e4\u00e4 aikaa.<\/p>\n\n\n\n

\"Anna<\/figure>\n\n\n\n

Anna Rusi<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on oppiaineen perustutkinto-opiskelija, joka kirjoitti kandidaatintutkielmansa Lindblomin talon purkamisesta ja j\u00e4lkimodernismin arkkitehtuurin estetiikasta.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus<\/p>\n\n\n\n

Laisaari, Olavi: Tehokas kaupunki \u2013 The Smooth Running Town<\/em>. Uuden Auran Oy:n kirjapaino, Turku, 1962. <\/p>\n\n\n\n

Tuomi, Timo: Kaupunkikuvan muutokset. Suomalaisten kaupunkikeskustojen suunnittelun tavoitteiden ja todellisuuden kohtaamisesta toisen maailmansodan lopusta 1960-luvun puoliv\u00e4liin. <\/em>SKS, Helsinki 2005.\u200b<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turku on noussut vuosien saatossa suruisenkuuluisaksi esimerkiksi rakennuskannaltaan nopeasti muuttuvasta kaupungista. Vanhojen rakennusten purkaminen uuden tielt\u00e4 on yh\u00e4 yleinen n\u00e4ky kaupungin kaduilla, vaikka t\u00e4m\u00e4 Turun taudiksi nimetty, kulttuurihistoriallisesti merkityksellisen rakennuskannan purkuun viittaava ilmi\u00f6 lobbaajineen ja lahjontoineen ajoitetaan yleisesti vuosille 1950\u20131980. Ajankohtaisin esimerkki on torin laidan Hamburger B\u00f6rs, joka purettiin hiljattain edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 tavoin kehityksen tielt\u00e4. Purkutuomioiden […]<\/p>\n","protected":false},"author":9968,"featured_media":5385,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[302,1311,1152,1305,189,1308],"class_list":{"0":"post-5373","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-arkkitehtuuri","10":"tag-estetiikka","11":"tag-kaupunki","12":"tag-lindblomin-talo","13":"tag-turku","14":"tag-wiklund","15":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5373","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9968"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5373"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5373\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6363,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5373\/revisions\/6363"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5385"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5373"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5373"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5373"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}