{"id":5409,"date":"2020-05-28T12:03:32","date_gmt":"2020-05-28T09:03:32","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=5409"},"modified":"2021-02-03T13:39:32","modified_gmt":"2021-02-03T11:39:32","slug":"maanmittarit-ja-kreivin-aika-turun-ja-viipurin-asemakaavojen-uudistajat-1600-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/maanmittarit-ja-kreivin-aika-turun-ja-viipurin-asemakaavojen-uudistajat-1600-luvulla\/","title":{"rendered":"Maanmittarit ja kreivin aika \u2013 Turun ja Viipurin asemakaavojen uudistajat 1600-luvulla"},"content":{"rendered":"\n

Ruotsin valtakunnassa oli 1600-luvulla halu uudistaa kaupunkien keskiaikaiset asemakaavat. Taustalla vaikuttivat uudet eurooppalaiset kaupunkisuunnittelun ihanteet ja paloturvallisuus. Ihanteellisessa kaupungissa kadut olivat suoria ja v\u00e4lji\u00e4, ja asemakaava oli tiukan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen. T\u00e4t\u00e4 asemakaavojen s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaistamista kutsutaan reguloinniksi. Suomessa kaupunkien regulointia edisti erityisesti Pietari Brahe, jonka kuvern\u00f6\u00f6rikausilla (1637\u20131640 ja 1648\u20131654) Suomen keskiaikaisten kaupunkien asemakaavoja alettiin reguloida ja uudet kaupungit suunniteltiin alusta alkaen regulariteetin ihanteiden mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n

Vaativimmat regulointiurakat Suomessa olivat maan suurimmissa kaupungeissa Turussa ja Viipurissa. Regulointity\u00f6n suunnittelu alkoi jo 1630-luvulla, mutta sen toteutuminen vei vuosikymmeni\u00e4. Kaupunkien suuren koon lis\u00e4ksi haasteita aiheuttivat varakkaat porvarit, jotka eiv\u00e4t olleet halukkaita siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n tai purkamaan kivitalojaan uuden asemakaavan alta. My\u00f6s m\u00e4kinen maasto aiheutti molemmissa kaupungeissa vaikeuksia. Viipuri tosin oli palanut pahoin 1620-luvulla ja, reguloinnin alkaessa j\u00e4lleenrakennus oli viel\u00e4 monin paikoin kesken, mik\u00e4 helpotti ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Regulointi alkoi kummassakin kaupungissa 1630-luvulla maanmittausten laatimisella, sill\u00e4 kummastakaan ei ollut riitt\u00e4v\u00e4n tarkkoja karttoja uuden asemakaavan suunnitteluun. Ruotsiin olikin perustettu 1620-luvulla maanmittarien ammattikunta, jonka teht\u00e4viin kuului muun muassa kaupunkien regulointi. Sek\u00e4 Viipurissa ett\u00e4 Turussa toimi useita eri maanmittareita, joiden ty\u00f6n laatu ja tyyli olivat toisinaan hyvinkin vaihtelevia.<\/p>\n\n\n\n

\"Kuvassa
Olof Gangiuksen maanmittaus Turusta vuodelta 1634. Kuva: Kansallisarkisto, Kaupunkikartat (kokoelma), Charta \u00f6fver \u00c5bo stad. (Turku Itu* 2\/- -).<\/em><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Turun ensimm\u00e4isen maanmittauksen laati vuonna 1634 Olof Gangius, jonka ty\u00f6tapoja tai -j\u00e4lke\u00e4 eiv\u00e4t arvostaneet sen paremmin Pietari Brahe kuin Turun ja Porin l\u00e4\u00e4nin maaherra Melchior Falkenbergkaan. Maaherran mukaan Gangius oli aikaansaamaton ja hutiloiva juoppo, joka k\u00e4veli alasti Turun kaduilla. Gangius mittasi Aurajoen kulun niin paljon pieleen, ett\u00e4 Tukholman kaupungininsin\u00f6\u00f6rin Anders Torstenssonin sen pohjalta laatima regulointisuunnitelma ei Gangiuksen mittavirheiden vuoksi ollut toteutuskelpoinen. Turussa k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n Torstensson kyll\u00e4 havaitsi Gangiuksen tekem\u00e4t virheet, mutta ei valtakunnan johtavana maanmittarina ehtinyt tehd\u00e4 omia mittauksiaan. Osan suunnitelmastaankin h\u00e4n laati ilmeisesti Tukholmasta k\u00e4sin. Lopulta Brahe hankki 1650-luvun alussa maanmittari Hans Hanssonin Turkuun. Hansson teki uudet onnistuneet maanmittaukset ja laati niiden pohjalta kaksi l\u00e4hinn\u00e4 Aurajoen l\u00e4nsipuolta koskenutta regulointisuunnitelmaa, jotka loivat Turulle sen yh\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevan asemakaavan pohjan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kopio vuodelta 1644 Anders Strengin Viipurin regulointisuunnitelmasta. Kuva: Riksarkivet, Lantm\u00e4teriestyrelsen, Viborg stad och slott 1644.<\/em><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Viipurissa maanmittarien ty\u00f6 sujui jouhevammin. Virallisesti kaupungin reguloinnista vastasi Anders Torstensson, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6n teki Anders Streng, joka 1640-luvun alussa laati suunnitelmat Viipurin vanhan kaupungin ja Vallin kaupunginosan reguloimiseksi. Maaherra Falkenbergin mukaan Streng oli huonotapainen ja yht\u00e4 hy\u00f6dyt\u00f6n kuin Gangiuskin. Falkenbergin mielipiteist\u00e4 huolimatta Streng teki ty\u00f6ns\u00e4 hyvin, sill\u00e4 vanhan kaupungin ja Vallin asemakaava on yh\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin pitk\u00e4lti h\u00e4nen suunnitelmiensa mukainen. 1600-luvulla Viipuriin liitettiin Siika- ja Tervaniemi, jolloin n\u00e4htiin tarpeelliseksi my\u00f6s niiden regulointi. Ty\u00f6n teki Erich Aspegren 1640- ja 50-luvuilla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Hans Hanssonin Turun regulointisuunnitelma vuodelta 1652. Kuva: Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, A105:69\/1 Turun kaupunki; \u00c5boo stadhs affritningh 1652.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ydellist\u00e4 ruutukaavaa tai yhten\u00e4ist\u00e4 kaupunkikuvaa ei lopulta saatu Turkuun eik\u00e4 Viipuriin. T\u00e4h\u00e4n vaikuttivat niin maanmittarien keskin\u00e4iset tyylierot kuin ymp\u00e4rist\u00f6, sill\u00e4 toisinaan maasto esti suunnitellun asemakaavan toteuttamisen. Turussa t\u00e4ydellist\u00e4 ruutukaavaa ei miss\u00e4\u00e4n vaiheessa edes suunniteltu koko kaupungin kattavaksi, sill\u00e4 olemassa olevien rakennusten purkua haluttiin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Viipurissa vanhan kaupungin kallioinen maasto huomioitiin jo suunnitteluvaiheessa, mik\u00e4 johti t\u00e4ydellisest\u00e4 ruutukaavasta luopumiseen. Ep\u00e4t\u00e4ydellisyyksist\u00e4\u00e4n huolimatta Turun ja Viipurin asemakaavat muuttuivat lopullisesti keskiaikaista tilkkut\u00e4keist\u00e4 rationaalisiksi suunnitelmiksi, joita ne t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ovat.<\/p>\n\n\n\n

\"Sakari<\/figure>\n\n\n\n

Sakari Salokannel<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Suomen historian perustutkinto-opiskelija, joka kirjoitti kandidaatintutkielmansa maanmittarien merkityksest\u00e4 Turun ja Viipurin reguloinnille.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus<\/p>\n\n\n\n

Ahlberg, Nils: Stadsgrundningar och planf\u00f6r\u00e4ndringar. Svensk stadsplanering 1521\u20131721.   <\/em>V\u00e4ster\u00e5s 2005.<\/p>\n\n\n\n

Huhtamies, Mikko: Maan mitta. Maanmittauksen historia Suomessa 1633\u20132008.<\/em> Edita Publishing Oy, Helsinki 2008.<\/p>\n\n\n\n

Kostet, Juhani: Cartographia urbium Finnicarium: Suomen kaupunkien kartografia 1600\u2013luvulla ja 1700\u2013luvun alussa. <\/em>Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys ry., Rovaniemi 1995<\/p>\n\n\n\n

Lilius, Henrik: Suomi kaupungistuu suurvalta-ajalla (1617\u20131721). Suomen kaupunkirakentamisen historia I. <\/em>toim. Henrik Lilius, Pekka K\u00e4rki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2014.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ruotsin valtakunnassa oli 1600-luvulla halu uudistaa kaupunkien keskiaikaiset asemakaavat. Taustalla vaikuttivat uudet eurooppalaiset kaupunkisuunnittelun ihanteet ja paloturvallisuus. Ihanteellisessa kaupungissa kadut olivat suoria ja v\u00e4lji\u00e4, ja asemakaava oli tiukan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen. T\u00e4t\u00e4 asemakaavojen s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaistamista kutsutaan reguloinniksi. Suomessa kaupunkien regulointia edisti erityisesti Pietari Brahe, jonka kuvern\u00f6\u00f6rikausilla (1637\u20131640 ja 1648\u20131654) Suomen keskiaikaisten kaupunkien asemakaavoja alettiin reguloida ja uudet kaupungit […]<\/p>\n","protected":false},"author":5769,"featured_media":5412,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[464,1320,1323,1152,189,1317],"class_list":{"0":"post-5409","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-1600-luku","10":"tag-asemakaavat","11":"tag-kartat","12":"tag-kaupunki","13":"tag-turku","14":"tag-viipuri","15":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5409","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5769"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5409"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5409\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6357,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5409\/revisions\/6357"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5412"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5409"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5409"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5409"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}