{"id":5553,"date":"2020-08-05T12:47:05","date_gmt":"2020-08-05T09:47:05","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=5553"},"modified":"2021-02-03T13:35:16","modified_gmt":"2021-02-03T11:35:16","slug":"eraan-haaveen-tayttymys-erik-gustaf-ehrstromin-kesapaiva-kangasalla-1811","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/eraan-haaveen-tayttymys-erik-gustaf-ehrstromin-kesapaiva-kangasalla-1811\/","title":{"rendered":"Er\u00e4\u00e4n haaveen t\u00e4yttymys: Erik Gustaf Ehrstr\u00f6min kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4 Kangasalla 1811"},"content":{"rendered":"\n

Nuori opiskelija Erik Gustaf Ehrstr\u00f6m (1791\u20121835) vietti kes\u00e4\u00e4ns\u00e4 Hauhon pappilassa vuonna 1811. Sunnuntaina 14.7. h\u00e4n nautti kirkkoherran tarjoamaa lounasta, jonka j\u00e4lkeen h\u00e4n huomasi opiskelutoverinsa Gustaf Neclairin astelevan matkavaatteissa pappilan puutarhaan. Neclairilla oli asiaa Ehrstr\u00f6mille. H\u00e4n kertoi olevansa l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 Kangasalan terveysl\u00e4hteelle ja pyysi Ehrstr\u00f6mi\u00e4 mukaansa. Ehrstr\u00f6m my\u00f6ntyi heti ja juoksi suoraa p\u00e4\u00e4t\u00e4 kertomaan aikeistaan kirkkoherra Walleniukselle sek\u00e4 laamanni Krogiukselle, jonka palveluksessa h\u00e4n oli. Laamanni antoi suostumuksensa mielenkiintoiselle matkalle, mutta kirkkoherra pahoitteli, ett\u00e4 h\u00e4n oli juuri kutsunut seudun nuorisoa tanssimaan iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Ehrstr\u00f6m joutui hetken aikaa punnitsemaan tanssimisen ja Kangasalan kuuluisten harjujen ja maisemien v\u00e4lill\u00e4, mutta p\u00e4\u00e4tyi sitten l\u00e4htem\u00e4\u00e4n matkaan laamannin rohkaisemana: \u201dDansa f\u00e5r man alltid, men kanske erbjuder sig alldrig mer ett tillf\u00e4lle att resa till Kangasala.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Ylioppilas Ehrstr\u00f6m toimi Turun opiskeluidensa ohella laamanni Fredik Vilhelm Krogiuksen kotitaloudessa lastenopettajana (informator). Ehrstr\u00f6m seurasi perhett\u00e4 my\u00f6s vierailulle Hauholle, jossa laamanni Krogiuksen sisar Maria Charlotta (k. 1849) asui aviomiehens\u00e4 kirkkoherra Walleniuksen (1750\u20121818) kanssa. Kuusi viikkoa kest\u00e4neen vierailun aikana Ehrstr\u00f6m ehti tutustua paikallisiin s\u00e4\u00e4tyl\u00e4ispiireihin sek\u00e4 Hauhon seutuun. H\u00e4n tarkkaili luontoa ja maisemia, mutta my\u00f6s ihmisten arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4 ja seudulla puhuttua suomen kielt\u00e4. Ehrstr\u00f6mi\u00e4 kiinnosti my\u00f6s alueen historia, ja h\u00e4n kirjoitti yl\u00f6s havaintojaan matkap\u00e4iv\u00e4kirjaan varhaisromantiikan ja patriotismin hengess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vierailunsa aikana Ehrstr\u00f6m teki my\u00f6s matkoja l\u00e4hiseudulle, ja h\u00e4n erityisesti toivoi p\u00e4\u00e4sev\u00e4ns\u00e4 k\u00e4ym\u00e4\u00e4n my\u00f6s Kangasalla. H\u00e4n kertoo, miten jo lapsuudessaan oli kuullut Kangasalan harjuilta avautuvien maisemien erityisest\u00e4 kauneudesta. Vierailun loppupuolella h\u00e4n pohti huolestuneena, j\u00e4isik\u00f6 retki harjuille toteutumatta, vaikka ne sijaitsivat vain noin 40 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Matka j\u00e4rjestyi hieman yll\u00e4tt\u00e4en, kun er\u00e4\u00e4n\u00e4 hein\u00e4kuisena sunnuntai-iltap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Hauhon Rukkoilasta kotoisin oleva Gustaf Neclair pyysi Ehrstr\u00f6min mukaansa Kangasalle.<\/p>\n\n\n\n

\"Lyijykyn\u00e4piirros
Kangasala Kirkkoharjulta. Magnus von Wright, 1861. Kuva. Kansallisgalleria.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Ehrstr\u00f6m kuvailee saapumisen Kangasalle l\u00e4hes unenomaisena kokemuksena: vihdoin h\u00e4n p\u00e4\u00e4si toteuttamaan pitk\u00e4\u00e4n haaveilemansa vierailun. H\u00e4n tunsi sek\u00e4 lapsenomaista iloa ett\u00e4 surua siit\u00e4, vastaisiko todellisuus h\u00e4nen haavekuviansa. Reitti Hauhon kirkolta P\u00e4lk\u00e4neen kautta Kangasalle oli kuitenkin kaunein, mit\u00e4 Keski-Pohjanmaalta kotoisin oleva Ehrstr\u00f6m oli kulkenut. Tie kulki vaihtelevien metsien, peltojen, harjujen l\u00e4pi, vesist\u00f6jen l\u00e4heisyydess\u00e4 ja v\u00e4lill\u00e4 ylitt\u00e4en niit\u00e4. Ylioppilastoveri Neclair toimi matkalla Ehrstr\u00f6min oppaana (cicerone), joka kertoili P\u00e4lk\u00e4neen Kostianvirran taistelusta (1714) ja Kangasalan Sarsankosken kuivumisesta (1604).<\/p>\n\n\n\n

Kangasalle saavuttuaan ylioppilaat y\u00f6pyiv\u00e4t Huutij\u00e4rven kestikievarissa. Seuraavana aamuna (15.7.1811) hevoskyyti\u00e4 odotellessaan Ehrstr\u00f6m katsasti V\u00e4\u00e4ksyn kartanon, mutta ei valitettavasti kuvaile n\u00e4kem\u00e4\u00e4ns\u00e4. Miehill\u00e4 oli nimitt\u00e4in kiire Kangasalan kaivohuoneelle (brunhuset) nauttimaan terveysvesi\u00e4. Kangasalan Kirkkoj\u00e4rven rannassa sijaitseva Kuohunl\u00e4hde oli ollut terveysl\u00e4hdek\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 1780-luvulta l\u00e4htien. Erityisten terveysvaikutteisten l\u00e4hdevesien nauttiminen oli yleiseurooppalainen muoti-ilmi\u00f6 ja kuuluisien l\u00e4hteiden ymp\u00e4rille perustettiin kaivohuoneita ja kylpyl\u00f6it\u00e4, jotka tuottivat osin varsin vilkastakin matkailutoimintaa. My\u00f6s Kuohunl\u00e4hteen p\u00e4\u00e4lle oli rakennettu kaivohuone, jossa vierailijat saattoivat nauttia kaivosta nostettua vett\u00e4 sek\u00e4 k\u00e4yskennell\u00e4 Kirkkoj\u00e4rven suuntaan avautuvalla avokuistilla. Ehrstr\u00f6m ehti noin tunnin mittaisen vierailunsa aikana nauttia nelj\u00e4 lasillista terveysl\u00e4hteen vett\u00e4, k\u00e4vell\u00e4 ja ihastella maisemia sek\u00e4 sy\u00f6d\u00e4 ja juoda kahvia 25 muun vierailijan kanssa kaivosalongissa. Kokonaisuudessaan vierailijoita oli paikalla 60, joukossa oli my\u00f6s muutamia talonpoikia.<\/p>\n\n\n\n

Pian matka kuitenkin jatkui eteenp\u00e4in, kohti Liuksialan kartanoa. Ehrstr\u00f6m herkistyi romantiikan aikakauden hengess\u00e4 kartanon aikaisemman omistajan eli Eerik XIV:n puolison, kuningatar Kaarina Maununtytt\u00e4ren muiston \u00e4\u00e4rell\u00e4. Kartanonis\u00e4nt\u00e4, tireht\u00f6\u00f6ri C. J. Jack esitteli itse k\u00e4rsiv\u00e4llisesti tilaa ja rakennuksia, joiden kerrottiin olevan kuningattaren ajalta s\u00e4ilyneit\u00e4. Liuksilan kappelin raunioilta Ehrstr\u00f6m poimi itselleen muistoksi \u201dreliikin\u201d eli palan kivimuuria. H\u00e4n my\u00f6s poimi mukaansa lemmikin, josta suunnitteli tekev\u00e4ns\u00e4 taulun huoneeseensa Kaarinan muistoksi.<\/p>\n\n\n\n

Ehrstr\u00f6m liikuttui kovin Kaariina Maununtytt\u00e4ren kohtaloa ajatellessaan ja kauhisteli kartanonomistajan toimia, jotka olivat tuhonneet tilan vanhimpia rakennuksia omistajan tavoitellessa suhteellisen pient\u00e4 voittoa. Vanhoja aittahirsi\u00e4 oli k\u00e4ytetty esimerkiksi Kuohunl\u00e4hteen vierailijoita varten rakennettuun uuteen majoitustilaan, jonka toimintaa C. J. Jack my\u00f6s py\u00f6ritti. Kunnioituksesta Kaarinan kohtaan Ehrstr\u00f6m kertoi my\u00f6s juoneensa vastoin tapojansa punaviini\u00e4, sill\u00e4 sit\u00e4 oli s\u00e4ilytetty kuningattaren aikana rakennetussa kellarissa.<\/p>\n\n\n\n

\"Kes\u00e4inen
Kangasalan Keisarinharjulla kulkeva polku. Kuva: Ella Viitaniemi.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Ehrstr\u00f6m jatkoi matkaansa Liuksialasta kohti Tampereen kaupunkia. Huikeiden harjumaisemien j\u00e4lkeen Tammerkosken kauaksi kantautuva kohina ja valkoisena vaahtoava virta, N\u00e4sij\u00e4rven suuri selk\u00e4 sek\u00e4 nuoren kaupungin miellytt\u00e4v\u00e4 ulkon\u00e4k\u00f6 tekiv\u00e4t matkailijaan vaikutuksen. Aikaa oli kuitenkin vain v\u00e4h\u00e4n, ja Ehrstr\u00f6m harmitteli, ettei sit\u00e4 riitt\u00e4nyt paluumatkalla Hatanp\u00e4\u00e4n kartanon tarkempaan ihasteluun. Ehrstr\u00f6min oli l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 takaisin kes\u00e4iseen majapaikkaansa Hauhon pappilaan.<\/p>\n\n\n\n

Paluumatkalla, hein\u00e4kuun 15. p\u00e4iv\u00e4n illan h\u00e4m\u00e4rtyess\u00e4, oli kuitenkin viel\u00e4 pys\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4 Kangasalla ihailemaan harjulta avautuvaa maisemaa. Ehrst\u00f6m tiesi, ett\u00e4 maisema oli sama, jota Kustaa III oli katsellut vierailullaan, ja sit\u00e4 tultaisiin my\u00f6s esittelem\u00e4\u00e4n Aleksanteri I:lle muutaman vuoden kuluttua. Harjulla Ehrstr\u00f6m pys\u00e4htyi kirjoittamaan muutaman rivin tuntemuksistaan, jotka valtasivat h\u00e4net harjulla. \u201dHela mitt v\u00e4sende k\u00e4nner sig s\u00e5 uppflytadt till en h\u00f6gre \u00f6fversinnlig verld\u201d. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 h\u00e4n kirjoitti laajan kuvauksen n\u00e4kem\u00e4st\u00e4\u00e4n ja kokemuksistaan harjulta avautuvan maiseman \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201dJa sk\u00f6n, sk\u00f6n var denna tafla, alldrig g\u00e5r dess bild ur mitt minne.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ella Viitaniemi<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja asuu Kangasalla ja ty\u00f6skenteli oppiaineessa yliopisto-opettajana (ma.)<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus:<\/p>\n\n\n\n

Ehrstr\u00f6m, Eric Gustaf: Minnen af resa fr\u00e5n \u00c5bo till Tavastland. <\/em>Junii och julii m\u00e5nader \u00e5r 1811.<\/em> Svenska litteraturs\u00e4llskapet i Finland: Helsingfors, 2007.<\/p>\n\n\n\n

Jutikkala, Eino: \u201dKauppa ja liikenne\u201d. Teoksessa L\u00e4ngelm\u00e4veden seudun historia I. Kangasalan historia I<\/em>. Forssa, 1949, (362\u2013443).<\/p>\n\n\n\n

Kotivuori, Yrj\u00f6: Ylioppilasmatrikkeli 1640\u20131852: <\/em>Verkkojulkaisu 2005 <https:\/\/ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi\/henkilo.php?id=11369>. Luettu 14.7.2020.<\/p>\n\n\n\n

Wassholm, Johanna: Ehrstr\u00f6m, Erik Gustaf. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu<\/em>. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997\u2013 Luettu 14.7.2020.<\/p>\n\n\n\n

\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nuori opiskelija Erik Gustaf Ehrstr\u00f6m (1791\u20121835) vietti kes\u00e4\u00e4ns\u00e4 Hauhon pappilassa vuonna 1811. Sunnuntaina 14.7. h\u00e4n nautti kirkkoherran tarjoamaa lounasta, jonka j\u00e4lkeen h\u00e4n huomasi opiskelutoverinsa Gustaf Neclairin astelevan matkavaatteissa pappilan puutarhaan. Neclairilla oli asiaa Ehrstr\u00f6mille. H\u00e4n kertoi olevansa l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 Kangasalan terveysl\u00e4hteelle ja pyysi Ehrstr\u00f6mi\u00e4 mukaansa. Ehrstr\u00f6m my\u00f6ntyi heti ja juoksi suoraa p\u00e4\u00e4t\u00e4 kertomaan aikeistaan kirkkoherra Walleniukselle […]<\/p>\n","protected":false},"author":20553,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[69],"tags":[1350,1338,1356,1353,1335,1344,1341,1347],"class_list":{"0":"post-5553","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-ajankohtaista","7":"tag-kaarina-maununtytar","8":"tag-kangasala","9":"tag-lahimatkailu","10":"tag-liuksiala","11":"tag-matkailun-historia","12":"tag-tampere","13":"tag-terveyslahde","14":"tag-varhaisromantiikka","15":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5553","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/20553"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5553"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5553\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6339,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5553\/revisions\/6339"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5553"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5553"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5553"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}