{"id":5613,"date":"2020-08-20T10:42:55","date_gmt":"2020-08-20T07:42:55","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=5613"},"modified":"2021-02-03T13:34:07","modified_gmt":"2021-02-03T11:34:07","slug":"hopeapeili-modernin-kaupunkilaisnaisen-kuluttajalehti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/hopeapeili-modernin-kaupunkilaisnaisen-kuluttajalehti\/","title":{"rendered":"Hopeapeili \u2013 modernin kaupunkilaisnaisen kuluttajalehti"},"content":{"rendered":"\n

Hopeapeili<\/em> oli 1930-luvun kontekstissa poikkeuksellinen naisten kuluttajalehti, jossa naiset kirjoittivat omasta n\u00e4k\u00f6kulmastaan niin muodista, kauneudenhoidosta ja sisustamisesta kuin kulttuurista, koulutuksesta ja naisten asemasta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Hopeapeili<\/em> oli naisille suunnattu ja naisten tekem\u00e4 kuluttajalehti, ja lehden n\u00e4ytenumero ilmestyi marraskuussa 1936. Lehte\u00e4 kustansi Yhtyneet Kuvalehdet Oy, ja 1940-luvun alkupuolella Hopeapeili<\/em> oli yksi Suomen suosituimmista naistenlehdist\u00e4. Lehti ilmestyi kerran kuussa vuoteen 1971 asti, jolloin se sulautettiin v\u00e4hentyneen levikin takia osaksi Anna-naistenlehte\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Naisten kuluttajalehdet vakiinnuttivat asemansa Suomessa vasta 1920\u20131930-lukujen tienoilla. Lehtikonseptin my\u00f6h\u00e4inen vakiintuminen selittyy sill\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s suomalainen kulutusyhteiskunta syntyi verrattain my\u00f6h\u00e4\u00e4n. Kuluttajalehdet pit\u00e4v\u00e4t talouttaan yll\u00e4 tilausmaksuilla ja mainoksilla. Mainostaminen puolestaan yleistyi vasta siin\u00e4 vaiheessa, kun tavaroiden ja tuotteiden massatuotanto yleistyi ja tuottajat tarvitsivat kanavan, joiden kautta levitt\u00e4\u00e4 tietoa niist\u00e4. Lehdet olivat \u2013 ja ovat edelleen \u2013 t\u00e4h\u00e4n oivallinen keino, sill\u00e4 ne tavoittavat paljon potentiaalisia kuluttajia. Teollistumisen mahdollistama kulutuskulttuuri on l\u00e4nsimaissa heijastanut my\u00f6s korostunutta sukupuolieroa: mies on k\u00e4ynyt t\u00f6iss\u00e4 ja toiminut perheens\u00e4 el\u00e4tt\u00e4j\u00e4n\u00e4, kun taas nainen on hoitanut kotia ja lapsia. Mainonta ja naisten kuluttajalehdet alettiin siis kohdistaa naisille, jotka olivat vastuussa my\u00f6s kodin hankintojen tekemisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"Kaksi
Naisia kahvittelemassa. Kuva: Museovirasto, historian kuvakokoelma, Pietisen kuvakokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Hopeapeilin<\/em> ensimm\u00e4inen p\u00e4\u00e4toimittaja Ida Pekari toimi lehdess\u00e4 vuodesta 1936 vuoteen 1952.  Pekari teki heti lehden ensimm\u00e4isen\u00e4 vuonna selv\u00e4ksi, ett\u00e4 Hopeapeili <\/em>oli moderni naistenlehti, jonka sis\u00e4ll\u00f6ss\u00e4 painottuivat kulttuuri ja muoti. Koska naisten kuluttajalehdet olivat tuolloin Suomessa viel\u00e4 melko uusi ilmi\u00f6, esikuvia haettiin ulkomaisista naistenlehdist\u00e4. Etenkin Hopeapeilin<\/em> kaltainen lehtikonsepti, joka oli suunnattu p\u00e4\u00e4osin ylemp\u00e4\u00e4 keskiluokkaa edustavalle kaupunkilaisnaiselle. Lehti oli siin\u00e4kin mieless\u00e4 poikkeuksellinen, ett\u00e4 sen p\u00e4\u00e4toimittaja oli ammattitoimittaja ja useimmiten my\u00f6s avustajat olivat kirjoittamisen ammattilaisia. Hopeapeilin<\/em> avustajina toimivat muun muassa kirjailija Kersti Bergroth ja akateemikko Elsa En\u00e4j\u00e4rvi-Haavio.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaiset naistenlehdet ovat perinteisesti olleet tyylilt\u00e4\u00e4n l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 yleisaikakauslehti\u00e4 verrattuna ulkomaisiin naistenlehtiin. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 Suomessa ensimm\u00e4iset naistenlehdet olivat kytk\u00f6ksiss\u00e4 naisliikkeen syntyyn ja j\u00e4rjest\u00f6toimintaan ja siksi my\u00f6s ensimm\u00e4iset naisten kuluttajalehdet muistuttivat j\u00e4rjest\u00f6lehti\u00e4, koska toimittajat olivat tottuneet tekem\u00e4\u00e4n tietynlaista sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja lukijat taas osasivat odottaa lehdilt\u00e4 yleisaikakauslehtim\u00e4isyytt\u00e4. Kuluttajalehdiss\u00e4 k\u00e4siteltiin kyll\u00e4 muotia, k\u00e4sit\u00f6it\u00e4 ja kodinhoitoa, mutta ei ainoastaan niit\u00e4. Aiheiden kirjo ulottui paljon laajemmalle yhteiskunnallisiin aiheisiin ja joskus my\u00f6s kulttuuriin ja taiteisiin. Vaikka muoti oli Hopeapeiliss\u00e4<\/em> yleinen aihe, se ei ollut vain muotilehti vaan ennemminkin naisten yleisaikakauslehti.<\/p>\n\n\n\n

Sukupuolta k\u00e4sittelevien kirjoitusten kautta lehti otti osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun miesten ja naisten rooleista, mik\u00e4 edusti lehden yleisaikakauslehtim\u00e4isemp\u00e4\u00e4 puolta. Yhteiskunnallisista tai kulttuurisista aiheista kirjoittivat sek\u00e4 miehet ett\u00e4 naiset: esimerkiksi Olavi Paavolainen k\u00e4sitteli kirjoituksissaan p\u00e4\u00e4asiassa kulttuuriaiheita ja Mika Waltari pohti kirjoituksissaan usein sukupuolten v\u00e4lisi\u00e4 suhteita sek\u00e4 eroja ja yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4. My\u00f6s Maiju Suova sek\u00e4 pakinoitsija Kersti Bergroth k\u00e4sitteliv\u00e4t sukupuolten v\u00e4lisi\u00e4 suhteita.<\/p>\n\n\n\n

Muotia k\u00e4siteltiin Hopeapeiliss\u00e4<\/em> kuitenkin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 paljon kuin kulttuuria. Lehdess\u00e4 korostettiin sivistyneisyyden ja kulttuuritiet\u00e4myksen lis\u00e4ksi huolitellun ja siistin olemuksen merkityst\u00e4. Muoti ja muodikkuus tulivat Hopeapeiliss\u00e4<\/em> esille usein pukeutumisneuvojen muodossa. Pukeutumisneuvoissa kerrottiin asianmukaiset asut niin kaupunki- kuin maalomalle, oopperaan tai leppoisaan aamup\u00e4iv\u00e4\u00e4n kotona. Lehden yleinen s\u00e4vy oli varsin tuttavallinen, ja se puhutteli lukijoitaan kuin sivistynyt yst\u00e4v\u00e4t\u00e4r tai neuvova isosisko, ja lukijoita usein valistettiin ja ohjattiin olemaan oikealla tavalla tyylikk\u00e4it\u00e4. Muun muassa i\u00e4ll\u00e4 ja kehon muodoilla oli merkityst\u00e4 siin\u00e4, mit\u00e4 lehden mukaan pidettiin pukeutumisessa soveliaana.<\/p>\n\n\n\n

\"Naismalli
1950-luku . Mannekiini esittelee pukua. Kuva Elannon kokoelmasta.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi Hopeapeilist\u00e4<\/em> l\u00f6ytyi ohjeita muodikkaiden meikkien ja kampausten tekemiseen. Muodikkuuden ohella ohjeissa painotettiin siisti\u00e4, huoliteltua lopputulosta. Yleisesti kauneudenhoito n\u00e4ytt\u00e4ytyi lehdess\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 osana ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4 huolehtimista. 1900-luvun alkupuolella naisiin kohdistuneet ulkon\u00e4k\u00f6ihanteet muuttuivatkin merkitt\u00e4v\u00e4sti, kun naiskehoa alettiin tuottaa kosmetiikan ja kaupallisten intressien kautta, jolloin my\u00f6s ulkon\u00e4k\u00f6 nivoutui osaksi naiseudesta k\u00e4yty\u00e4 keskustelua. Ulkon\u00e4k\u00f6ihanteiden muutos puolestaan oli yhteydess\u00e4 laajemmin elintason nousuun, kaupungistumiseen ja teollistumiseen.<\/p>\n\n\n\n

Hopeapeili<\/em> oli 1930-luvulla modernin, kaupungissa asuvan virkanaisen tai perheen\u00e4idin lehti, jolla oli varaa kuluttaa kodin lis\u00e4ksi my\u00f6s itseens\u00e4. Lehti k\u00e4sitteli naisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 monipuolisesti: Yhteiskunnallisen keskustelun lis\u00e4ksi se sis\u00e4lsi my\u00f6s paljon kaupalliselle naistenlehdelle tyypillisi\u00e4 kevyempi\u00e4 aiheita, jotka yht\u00e4 lailla koskettivat naisten arkea.<\/p>\n\n\n\n

\"Maria<\/figure>\n\n\n\n

Maria Bj\u00f6rklund on perustutkinto-opiskelija, joka ty\u00f6skentelee kulttuurihistorian, Suomen historian ja yleisen historian oppiaineiden harjoittelijana ja tekee graduaan Hopeapeili -lehden naiskuvasta vuosina 1936\u20131938.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n

Malmberg, Raili: Naisten ja kotien lehdet aikansa kuvastimina. Suomen<\/em><\/p>\n\n\n\n

lehdist\u00f6n historia osa 8: Aikakauslehdist\u00f6n historiaa; yleisaikakauslehde<\/em>t. Tommila,<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4ivi\u00f6 (toim.) Kustannuskiila, Kuopio 1991. 191\u2013290.<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4nnist\u00f6, Tiina: Haluathan tulla todelliseksi naiseksi? Naisruumiin tuottaminen Suomessa ilmestyneiss\u00e4 nuoren naisen oppaissa 1890-1972. <\/em>Turun yliopisto, Turku 2003.<\/p>\n\n\n\n

Turunen, Arja: Naistenlehdet Suomessa 1880-luvulta 1930-luvulle. Media & Viestint\u00e4<\/em>, 37 <\/em>(2) 2014.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4nsk\u00e4, Annamari & Johanna Frig\u00e5rd: N\u00e4kyv\u00e4(i)seksi: Tutkimuksia kuvien sukupuolikulttuurista.<\/em> Taidehistorian seura, Helsinki 2002.<\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hopeapeili oli 1930-luvun kontekstissa poikkeuksellinen naisten kuluttajalehti, jossa naiset kirjoittivat omasta n\u00e4k\u00f6kulmastaan niin muodista, kauneudenhoidosta ja sisustamisesta kuin kulttuurista, koulutuksesta ja naisten asemasta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Hopeapeili oli naisille suunnattu ja naisten tekem\u00e4 kuluttajalehti, ja lehden n\u00e4ytenumero ilmestyi marraskuussa 1936. Lehte\u00e4 kustansi Yhtyneet Kuvalehdet Oy, ja 1940-luvun alkupuolella Hopeapeili oli yksi Suomen suosituimmista naistenlehdist\u00e4. Lehti ilmestyi kerran […]<\/p>\n","protected":false},"author":4946,"featured_media":5616,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63,388],"tags":[1362,1368,1359,635,1365],"class_list":{"0":"post-5613","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"category-tutkimusaineistot","9":"tag-kulutuskulttuuri","10":"tag-naiseus","11":"tag-naistenlehdet","12":"tag-sukupuoli","13":"tag-teollistuminen","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5613","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4946"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5613"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5613\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6333,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5613\/revisions\/6333"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5616"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5613"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5613"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5613"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}