{"id":5646,"date":"2020-09-03T10:49:32","date_gmt":"2020-09-03T07:49:32","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=5646"},"modified":"2021-02-03T13:32:23","modified_gmt":"2021-02-03T11:32:23","slug":"katsaus-elokuvakerhokulttuurin-kulta-aikoihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/katsaus-elokuvakerhokulttuurin-kulta-aikoihin\/","title":{"rendered":"Katsaus elokuvakerhokulttuurin kulta-aikoihin"},"content":{"rendered":"\n

Suomalaisten elokuvakerhojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi ja j\u00e4senist\u00f6t suurenivat 1960-luvulta alkaen. Usein siit\u00e4 seurannutta aikaa kutsutaankin elokuvakerhojen kultakaudeksi. Kauden p\u00e4\u00e4ttyminen ajoitetaan tavallisesti 1980-luvun alkupuolelle.<\/p>\n\n\n\n

Elokuvakerhotoiminnan juuret Suomessa ylt\u00e4v\u00e4t kuitenkin ajassa kauemmas. Ulkomailta saatujen vaikutteiden pohjalta vuonna 1934 k\u00e4ynnistetty Filmistudio Projektio oli luultavasti ensimm\u00e4inen elokuvakerho Suomessa. Kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 perusteita Suomen elokuvakerhotoiminnalle rakennettiin erityisesti 1950-luvulla, jolloin monta uutta kerhoa perustettiin eri puolelle Suomea. Vuonna 1956 muodostettiin lis\u00e4ksi Elokuvakerhojen liitto, jonka perustajaj\u00e4seniin lukeutui muiden muassa J\u00f6rn Donner.<\/p>\n\n\n\n

\"Mustavalkoinen
Elokuvateatteri Bio Rexiss\u00e4 on esitetty elokuvakerhon\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4. Fremling, F.E., Museovirasto, Historian kuvakokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Tultaessa 1960-luvulle olosuhteet elokuvakerhotoiminnalle ymp\u00e4ri maata olivat n\u00e4in ollen suotuisat ja kerhot vetiv\u00e4tkin monia ihmisi\u00e4 puoleensa. Niin oli my\u00f6s Turussa. Turun Elokuvakerho oli perustettu 1952, mutta suurimman j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 \u2013 yli 500 henke\u00e4 \u2013 se saavutti noin vuosikymmen my\u00f6hemmin. 1965 perustettiin Turkuun toinen elokuvakerho, Turun yliopiston ylioppilaskunnan suojissa k\u00e4ynnistynyt Kinokopla. Muualla Suomessa elokuvakerhotoimintaa k\u00e4ynnistettiin esimerkiksi H\u00e4meenlinnassa, Kajaanissa, Tampereella, Kouvolassa ja lukuisilla muilla paikkakunnilla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Lehtileike kertoo elokuvakerho Kinokoplan perustamisesta vuonna 1965. Kinokoplan arkisto, Ville Kukkonen.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Elokuvakerhojen keskeinen tarkoitus oli luonnollisesti esitt\u00e4\u00e4 laadukkaita elokuvia, sill\u00e4 monien mielest\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4kin elokuvataiteen klassikkoteoksia oli Suomessa vaikea n\u00e4hd\u00e4. Kerhojen toinen t\u00e4rke\u00e4 tarkoitus oli her\u00e4tt\u00e4\u00e4 keskustelua kyseisist\u00e4 elokuvista, niiden esitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 maailmasta ja k\u00e4sittelemist\u00e4 ilmi\u00f6ist\u00e4. Vuoropuhelua k\u00e4ytiin muun muassa j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 erilaisia keskustelutilaisuuksia n\u00e4yt\u00f6sten ohessa tai julkaisemalla kerholehti\u00e4. Elokuvakerhotoimintaan osallistuivat monet suomalaiseen elokuvahistoriaan j\u00e4\u00e4neet nimet kuten ohjaajat Matti Ij\u00e4s ja Risto Jarva. My\u00f6s kriitikkona, kirjailijana, toimittajana, historioitsijana, ohjaajana ja ohjelmistosuunnittelijana sek\u00e4 monissa muissa rooleissa suomalaista ja kansainv\u00e4list\u00e4 elokuvasivistyst\u00e4 ajanut Peter von Bagh py\u00f6ri nuorena kerhon\u00e4yt\u00f6ksiss\u00e4 Oulussa.<\/p>\n\n\n\n

Ranskalaisen elokuvan uuden aallon tuulet toivat 1950- ja 1960-luvuilla mukanaan uuden elokuvantekij\u00f6iden sukupolven ja uudenlaisen suhteen elokuvaan. Ranskalaisia elokuvia esitettiin runsaasti Suomen elokuvakerhoissa. Muutosta voi tarkastella my\u00f6s laajemmin \u2013 ei vain elokuvataiteen sis\u00e4isen\u00e4 ilmi\u00f6n\u00e4 \u2013 sill\u00e4 ennen kaikkea elokuvataide tulkitsi ja esitti maailmaa. Uudet ajatukset kulttuurista ja ihmisest\u00e4 rakensivat maailmankuvaa, johon monet elokuvakerholaiset samaistuivat. Elokuvataiteella n\u00e4htiin olevan merkitt\u00e4v\u00e4 kyky k\u00e4sitell\u00e4 uutta tapaa hahmottaa todellisuutta. Monet elokuvakerhokulttuurillekin t\u00e4rke\u00e4t henkil\u00f6t, Baghista alkaen, osallistuivat 1960-luvun kulttuuriradikaaliseen liikehdint\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Useat elokuvakerhot vetosivat erityisesti nuoriin ihmisiin. Bagh oli mukana perustamassa Oulun teinien elokuvakerhoa, jota vastaavia toimi my\u00f6s esimerkiksi Helsingiss\u00e4 ja H\u00e4meenlinnassa. Niiden lis\u00e4ksi operoi erityisesti opiskelijoille suunnattuja elokuvakerhoja, kuten Kinokopla. Opiskelijaliikkeen politisoituminen varsinkin 1970-luvulla heijastui siten my\u00f6s elokuvakerhotoimintaan. Vasemmistolaisessa hengess\u00e4 esimerkiksi Kinokoplan sarjat t\u00e4yttyiv\u00e4t pitk\u00e4lti neuvostoliittolaisista elokuvista.<\/p>\n\n\n\n

Enimmill\u00e4\u00e4n Suomessa toimi noin parisataa elokuvakerhoa, joista suurimpien j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 ylitti tuhannen. Nykyisin elokuvakerhojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on noin parikymment\u00e4, ja harva 1950\u201360-luvuilla perustetuista kerhoista on en\u00e4\u00e4 toiminnassa. Elokuvakerhotoiminnan hiipumiselle on varmasti monia syit\u00e4, kuten elokuvien kotitallenteiden yleistyminen, television elokuvatarjonnan laajentuminen ja vanhojen elokuvien kopioiden vaikea ja kallis saatavuus. Moni yh\u00e4 toimivista elokuvakerhoista keskittyykin nykyisin uudempiin, joskin v\u00e4hemm\u00e4n esitettyihin, elokuviin. Jaetun katselukokemuksen, suurelle kankaalle heijastetun kuvan ja puhuttelevan elokuvataiteen kokonaisuudelle on silti yh\u00e4 paikkansa, ja esimerkiksi Kinokoplan sarjan\u00e4yt\u00f6ksiss\u00e4 on viime vuosina riitt\u00e4nyt k\u00e4vij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"Ville<\/figure>\n\n\n\n

Ville Kukkonen <\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on perustutkinto-opiskelija, joka ty\u00f6skenteli kulttuurihistorian, Suomen historian ja yleisen historian oppiaineiden harjoittelijana ja toimii elokuvakerho Kinokoplan hallituksessa kolmatta vuotta.<\/em><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomalaisten elokuvakerhojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi ja j\u00e4senist\u00f6t suurenivat 1960-luvulta alkaen. Usein siit\u00e4 seurannutta aikaa kutsutaankin elokuvakerhojen kultakaudeksi. Kauden p\u00e4\u00e4ttyminen ajoitetaan tavallisesti 1980-luvun alkupuolelle. Elokuvakerhotoiminnan juuret Suomessa ylt\u00e4v\u00e4t kuitenkin ajassa kauemmas. Ulkomailta saatujen vaikutteiden pohjalta vuonna 1934 k\u00e4ynnistetty Filmistudio Projektio oli luultavasti ensimm\u00e4inen elokuvakerho Suomessa. Kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 perusteita Suomen elokuvakerhotoiminnalle rakennettiin erityisesti 1950-luvulla, jolloin monta uutta kerhoa perustettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":4067,"featured_media":5649,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[1380,1374,1371,1377],"class_list":{"0":"post-5646","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-elokuvahistoria","9":"tag-elokuvakerhot","10":"tag-elokuvat","11":"tag-kinokopla","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5646","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4067"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5646"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5646\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6324,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5646\/revisions\/6324"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5649"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5646"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5646"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5646"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}