{"id":5694,"date":"2020-09-17T11:35:25","date_gmt":"2020-09-17T08:35:25","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/?p=5694"},"modified":"2021-02-03T13:30:57","modified_gmt":"2021-02-03T11:30:57","slug":"liputuspaiva-tove-janssonille-ja-suomalaiselle-taiteelle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/liputuspaiva-tove-janssonille-ja-suomalaiselle-taiteelle\/","title":{"rendered":"Liputusp\u00e4iv\u00e4 Tove Janssonille ja suomalaiselle taiteelle?"},"content":{"rendered":"\n

Tove Jansson on merkitt\u00e4v\u00e4 ja maailmanlaajuisesti tunnettu suomenruotsalainen taiteilija ja kirjailija. Jansson tunnetaan parhaiten muumikirjoistaan, mutta h\u00e4nen taiteilijaidentiteettins\u00e4 oli vahvasti kiinni my\u00f6s kuvataiteessa. Janssonin pitk\u00e4 yli 70-vuotinen ura oli hyvin monipuolinen ja h\u00e4nen taiteellinen tuotantonsa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen laaja.<\/p>\n\n\n\n

Janssonin taiteen merkitys suomalaisille ja suomalaisuudelle on suuri. Monet meist\u00e4 ovat kasvaneet muumien parissa ja pit\u00e4v\u00e4t niist\u00e4 viel\u00e4 aikuisina. Ehk\u00e4 osa muumien vieh\u00e4tyksess\u00e4 piileekin teosten teemojen ja aiheiden ajattomuudessa: niihin voivat samaistua niin lapset kuin aikuisetkin, ja rakkaus muumeihin siirtyy eteenp\u00e4in sukupolvelta toiselle. Muumeissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n esimerkiksi sukupuolen, vapauden, yksin\u00e4isyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksen teemoja, ja lukuisat, monipuoliset hahmot tarjoavat laajasti samaistumispintaa.  Monet ovat saattaneet k\u00e4\u00e4nty\u00e4 kuluneena vuonna muumien puoleen hakien eskapismia ja lohtua koronapandemian keskell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Muumit ovat my\u00f6s vieneet Suomea maailmankartalle. Muumien kansainv\u00e4linen l\u00e4pimurto tapahtui jo 1950-luvun lopulla. Suosiota siivitti Janssonin Englantilaiseen Evening Newsiin piirt\u00e4m\u00e4 humoristinen sarjakuva, joka oli suunnattu enemm\u00e4n aikuisille kuin lapsille. Japanissa, jossa muumit ovat olleet erityisen suosittuja, kirjoja on k\u00e4\u00e4nnetty jo 1960-luvulta asti. Varmasti monille 1990-luvun lapsille muumeista tehty japanilainen tv-sarja on ollut t\u00e4rke\u00e4 osa lapsuutta. Jansson on edelleenkin yksi Suomen k\u00e4\u00e4nnetyimmist\u00e4 kirjailijoista: muumeja on k\u00e4\u00e4nnetty yli 50 kielelle. Ehk\u00e4 muumien kansainv\u00e4linen suosio kertoo my\u00f6s jotain niiss\u00e4 k\u00e4siteltyjen teemojen universaaliudesta.<\/p>\n\n\n\n

\"Tummaan
Tove Jansson ateljeessaan vuonna 1956. Kuva: Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Sunnuntaina 9. elokuuta 2020 liputettiin Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen kunniaksi. Liputusp\u00e4iv\u00e4\u00e4 Janssonin kunniaksi ehdotettiin eduskunnassa jo vuonna 2017. P\u00e4iv\u00e4 on toistaiseksi suositus eli se ei ole viel\u00e4 vakiintunut, vaan ministeri\u00f6 seuraa suomalaisten liputusintoa ja my\u00f6hemmin tullaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n, merkit\u00e4\u00e4nk\u00f6 p\u00e4iv\u00e4 virallisesti kalenteriin. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s huomioida se, ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 on Suomen historian ensimm\u00e4inen liputusp\u00e4iv\u00e4, jossa juhlitaan avoimesti sateenkaariv\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuulunutta henkil\u00f6\u00e4. Tove Janssonin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kaksi asiaa olivat ylitse muiden: ty\u00f6 ja rakkaus. Taide oli h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nty\u00f6ns\u00e4, graafikko Tuulikki Pietil\u00e4 h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 rakkaus.<\/p>\n\n\n\n

Tukensa Janssonin ja suomalaisen taiteen liputusp\u00e4iv\u00e4lle pystyi osoittamaan ajalle tyypillisesti my\u00f6s sosiaalisessa mediassa: #liputantaiteelle ja #liputantovelle -h\u00e4sht\u00e4geill\u00e4 l\u00f6ytyy esimerkiksi Instagramissa yli 100 julkaisua. Ihmisten teksteiss\u00e4 korostuu arvostus niin muumeja kuin Janssonin kuvataidetta kohtaan. Monet ovat nostaneet esiin henkil\u00f6kohtaisesti t\u00e4rke\u00e4n sitaatin muumikirjoista, jonka he kokevat samaistuttavaksi tai jollain muulla tavalla merkitykselliseksi. Jansson kiinnostaa t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 my\u00f6s Zaida Bergrothin ohjaaman el\u00e4m\u00e4kertaelokuva Toven <\/em>vuoksi. Janssonin el\u00e4m\u00e4 oli vaiheikas ja rikas ja elokuva kiinnostaa varmasti monia niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Muumeista ja Janssonin taiteesta kiinnostuneet ovat varmasti odottaneet elokuvaa innolla ja mielenkiinnolla \u2013 allekirjoittanut mukaan lukien.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa on toistaiseksi vain yksi vakiintunut liputusp\u00e4iv\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4lle naiselle. Minna Canthin ja tasa-arvon p\u00e4iv\u00e4\u00e4 juhlitaan 19.3., joka vakiintui liputusp\u00e4iv\u00e4ksi vuonna 2007. Vuodesta 2017 vuoteen 2019 ministeri\u00f6 suositteli liputtamista 10.7., Helene Schjerfbeckin ja kuvataiteen p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, mutta ei en\u00e4\u00e4, koska ihmisill\u00e4 ei n\u00e4ytt\u00e4nyt olevan tarpeeksi liputusintoa. Miina Sillanp\u00e4\u00e4n ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi liputetaan t\u00e4n\u00e4 vuonna viidett\u00e4 kertaa 1.10., mutta j\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, tuleeko p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 ennen pitk\u00e4\u00e4 virallinen liputusp\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"Kes\u00e4isess\u00e4
Tove Jansson kuvattuna luultavasti 1960- tai 1970-luvulla. Kuva: Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Merkitt\u00e4vi\u00e4 miehi\u00e4 puolestaan muistetaan seitsem\u00e4ll\u00e4 vakiintuneella liputusp\u00e4iv\u00e4ll\u00e4: J. L. Runebergilla, Mikael Agricolalla, J. V. Snellmanilla, Eino Leinolla, Aleksis Kivell\u00e4, Jean Sibeliuksella ja Mannerheimilla on kaikilla omat liputusp\u00e4iv\u00e4ns\u00e4. Olisikin siis jo korkea aika sille, ett\u00e4 virallisen liputusp\u00e4iv\u00e4n saisi toinen suomalainen nainen. Merkitt\u00e4vi\u00e4 ja ansioituneita naisia l\u00f6ytyy kyll\u00e4 Suomen historiasta vaikka kuinka paljon, joten kyse on tuskin vaihtoehtojen puutteesta.<\/p>\n\n\n\n

Tove Janssonin liputusp\u00e4iv\u00e4 olisi merkitt\u00e4v\u00e4 tunnustus ei ainoastaan suomalaiselle taiteelle vaan erityisesti suomalaisten naisten tekem\u00e4lle taiteelle. Lis\u00e4ksi p\u00e4iv\u00e4 toisi pysyv\u00e4sti esille yhden niist\u00e4 lukuisista suomalaisista naisista, jotka ansaitsevat tunnustusta el\u00e4m\u00e4nty\u00f6st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Maria Bj\u00f6rklund<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on kulttuurihistorian perustutkinto-opiskelija, joka ty\u00f6skenteli kes\u00e4ll\u00e4 2020 historia-aineiden harjoittelijana.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/p>\n\n\n\n

Miina Sillanp\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4ti\u00f6: Miina Sillanp\u00e4\u00e4<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

Westin, Boel: Tove Jansson: Sanat, kuvat, el\u00e4m\u00e4, <\/em>Helsinki: Shildts & S\u00f6derstr\u00f6ms, 2013.<\/p>\n\n\n\n

Yle: Tove Janssonille ja suomalaiselle taiteelle suositetaan liputusp\u00e4iv\u00e4\u00e4. <\/a><\/p>\nJAA ARTIKKELI: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tove Jansson on merkitt\u00e4v\u00e4 ja maailmanlaajuisesti tunnettu suomenruotsalainen taiteilija ja kirjailija. Jansson tunnetaan parhaiten muumikirjoistaan, mutta h\u00e4nen taiteilijaidentiteettins\u00e4 oli vahvasti kiinni my\u00f6s kuvataiteessa. Janssonin pitk\u00e4 yli 70-vuotinen ura oli hyvin monipuolinen ja h\u00e4nen taiteellinen tuotantonsa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen laaja. Janssonin taiteen merkitys suomalaisille ja suomalaisuudelle on suuri. Monet meist\u00e4 ovat kasvaneet muumien parissa ja pit\u00e4v\u00e4t niist\u00e4 viel\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":4946,"featured_media":5697,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[1389,1386,1043,1383],"class_list":{"0":"post-5694","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-nakokulmia","8":"tag-liputuspaivat","9":"tag-muumit","10":"tag-taide","11":"tag-tove-jansson","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5694","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4946"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5694"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5694\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6318,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5694\/revisions\/6318"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5697"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5694"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5694"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/suomenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5694"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}